pikkukuva

Turha huolipuhe voi olla esteenä tietotekniikan oppimiselle

Ikäihmisten teknologiankäyttö on ollut paljon esillä mediassa viime vuosien aikana. Yleensä uutisointi on huolipuhetta vanhempien ikäluokkien pärjäämisestä yhä sähköistyvässä maailmassa. Paljon puhutaan siitä, että ikäihmiset turhautuvat laitteiden parissa, eivätkä siksi jaksa opetella käyttämään niitä. Käsi ylös siellä ruudun toisella puolella, jos et ole ikinä turhautunut tietotekniikkaan! Niinpä, yhtäkään kättä ei ole pystyssä, ei nuorilla eikä vanhoilla. Tunne turhautumisesta syntyy tilanteista, joihin laitteen käyttäjä ei kykene mukautumaan tai laite ei toimi odotetunlaisesti. Turhautumisen vastakohtana voidaan pitää kyvykkyyden tunnetta. Silloin laitteen käyttäjä tuntee olevansa tehokas ja laite itsessään tukee käyttäjää.


 Tietotekniikka turhauttaa, jos se ei toimi odotetunlaisesti

 

Tein pro gradu –tutkimukseni aiheesta ikäihmiset ja tietotekniikka. Tutkimuksellani hain niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat teknologian käyttötaitoihin, toisin sanoen kyvkkyyteen käyttää laitetteita. Tutkimukseni kohderyhmänä olivat yli 65-vuotiaat suomalaiset ikäihmiset ja verrokkiryhmänä alle 13-vuotiaat lapset. Lapsiin verrattuna ikäihmiset olivat hiukan hitaampia käyttämään tablettilaitetta, mutta tietokoneen käytössä ero ei ollut merkittävä. Ero nopeudessa selittyi osittain kokemuksella, suurin osa tutkittavista ikäihmisistä käytti tablettilaitetta ensimmäistä kertaa. Lapset saivat myös jonkin verran enemmän tehtyä heille annettuja tehtäviä. Ongelmanratkaisutaidot olivat yksi mittauksen kohde. Lapsilla oli paremmat ongelmanratkaisutaidot ja todennäköisesti siitä syystä he olivat määrätietoisempia käyttämään laitteita kuin ikäihmiset. Kysymys kuuluukin, olivatko lapset nopeampia ja saivat tehtäviä enemmän suoritettua, koska he uskoivat itseensä ja kokivat itsensä kyvykkäiksi? Jos kokemus kyvykkyydestä parantaa käyttötaitoja, miten siis voisimme tukea ikäihmisten kyvykkyyden tunnetta?

Ainakin huolipuheen voisi lopettaa ensimmäisenä. On hyvä, että pohditaan, miten ikäihmiset voivat oppia teknologiaa. Samalla pitäisi kuitenkin muistaa, että oppimiseen vaikuttavat monenlaiset tekijät. Oppimista rajoittavat (ja motivoivat) käsitykset itsestä oppijana. Ympäristö saattaa odotuksillaan vaikeuttaa ja hidastaa oppimista. Huolipuheesta olisi päästävä kannustavaan puheeseen: Sinäkin voit oppia! Ikäihmisten tietotekniikkaan opastamisessa tulee huomioida iän tuomat fyysiset muutokset, kuten näön ja kuulon heikkeneminen. Myös kognitiiviset muutokset olisi syytä huomioida, tärkeimpänä reaktiokyvyn hidastuminen. Opetuksen tahdin olisi hyvä olla maltillinen. Konkreettiset ongelmanratkaisutaidot ovat hyödyksi teknologian käytössä. Näitä taitoja on esimerkiksi se, että osaa ratkaista eteen tulleen teknologisen ongelman ohjeista katsomalla. Epävarmuus ja turhautuminen seuraa tilanteista, joissa ei tiedetä mitä tehdä.

Turhautuvatko ikäihmiset tietotekniikkaan? Tutkimukseni mukaan eivät turhautuneet sen enempää kuin lapsetkaan. Oletitko muuta?

Maarit Nyqvist
Kirjoittaja on LähiVerkko-projektin verkkopalvelusuunnittelija, joka opiskelee työn ohella kognitiotiedettä Jyväskylän yliopistossa.

Haluatko lukea koko tutkimuksen? Löydät sen täältä.

Kommentit ja palaute:

5 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Mikä ihmeen webinaari?

Oletteko kuulleet webinaareista? Tällä nimellä kutsutaan usein verkossa järjestettäviä seminaareja, luentoja tai koulutuksia. Webinaariin osallistutaan internetin välityksellä omalta tietokoneelta käsin. Internetistä löytyykin webinaareja monenlaisista mielenkiintoisista aiheista. Osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Mainioita paikkoja uuden oppimiselle, oivaltamiselle tai tietojen päivittämiselle!

LähiVerkossa käynnistyy tammikuussa Onnistumisen ilo –webinaarien sarja. Järjestämme vuonna 2017 joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 14 pienen koulutus- ja keskustelutilaisuuden verkossa eli webinaarin. Haluamme jakaa osallistujien kanssa käytännöllisiä vinkkejä tietotekniikan hyödyntämiseen arjessa. Aiheina ovat muun muassa sovellusten hyödyntäminen, sosiaalinen media ja digitaaliset pelit. Ensimmäinen webinaari on 25.1. keskiviikkona.

Webinaariin voi tulla nimettömänä vain kuuntelemaan keskustelua. Jos haluat, voit ottaa käyttöön tietokoneen kameran, jolloin kuvasi näkyy muille osallistujille. Jos haluaa osallistua myös keskusteluun, se onnistuu helposti joko puhumalla oman koneen mikrofonin kautta tai kirjoittamalla viestejä yhteiseen keskustelukenttään.

Webinaariin osallistumiseen tarvitset siis:

  • Tietokoneen, jossa on nettiyhteys
  • Pöytäkone, kannettava, tabletti tai älypuhelin
  • Webinaariin osallistumiseen paras on kiinteä verkkoyhteys (ei langaton)
  • Langattomalla yhteydellä (4G tai Wi-Fi) saattaa esiintyä joskus äänen ja kuvan pätkimistä, riippuen myös nettiyhteyden vahvuudesta
  • Webinaariin osallistuessa kannattaa sulkea tietokoneesta kaikki ylimääräiset ikkunat ja ohjelmat. Se parantaa nettiyhteyden varmuutta.
  • Kaiuttimen
  • Jotta tietokoneesta tuleva ääni kuuluu. Jos olet kuunnellut koneellasi musiikkia tai videoita, on siinä silloin kaiutin olemassa.
  • Pöytäkoneeseen tarvitaan yleensä irtokaiuttimet
  • Kannettavassa tietokoneessa, tabletissa ja älypuhelimessa on sisäänrakennettu kaiutin
  • Voit käyttää myös kuulokkeita
  • Kameran (ei välttämätön)
  • Jos halut osallistua omalla kuvallasi, jonka muut näkevät
  • Pöytäkoneessa tarvitaan yleensä erillinen web-kamera (kuvassa)
  • Kannettavassa on yleensä kamera, sen linssin löytää näytön yläpuolelta keskeltä
  • Tableteissa ja älypuhelimissa tarvitaan ns. etukamera, tällaisen kameran linssi näkyy näytön yläpuolella keskellä. Etukamera löytyykin useimmista tablet-laitteista ja älypuhelimista.

Web-kamera on pieni kamera, jonka voi kiinnittää esim. tietokoneen näytön yläreunaan. Kameraa voi käyttää mm. verkkokeskusteluissa ja webinaareissa. Kameroiden hinnat alkavat parista kympistä.

 

  • Mikrofonin (ei välttämätön)
  • Jos haluat osallistua keskusteluun puhumalla, tarvitset mikrofonin
  • Pöytäkoneessa tarvitaan yleensä irtomikrofoni
  • Kannettavassa, tabletissa ja älypuhelimissa on yleensä sisäänrakennettu mikrofoni
  • Joissakin kuulokkeissa on myös mikrofoni

Kuulokkeita on eri näköisiä; korviin laitettavia nappeja ja sankakuulokkeita, johdolla koneeseen kiinnitettäviä ja langattomia. Osassa kuulokkeita on myös mikrofoni mukana. Edullisimmat mallit maksavat muutamia euroja ja kalleimmat useita satoja.

LähiVerkon webinaariin osallistutaan menemällä kirjautumissivulle linkistä elakeliitto.adobeconnect.com/verkkoseminaarit. Tämän jälkeen kirjoitetaan tekstiruutuun oma nimi (tai nimimerkki) ja sitten klikataan “Enter room” painiketta, josta päästään sisään webinaarihuoneeseen. LähiVerkon webinaareissa käytetään ohjelmaa nimeltään Adobe Connect, jonka kirjautumissivu näyttää tältä (kuva).

Tältä näyttää webinaarin aloitussivu tietokoneella. Oma nimi tai nimimerkki kirjoitetaan ruutuun, jossa lukee ”Name” sitten klikataan ”Enter room”

Tarkempia ohjeita Adobe Connectin käyttöön eri laitteille löydät alta:

Adobe connect -ohje iPadille
Adobe connect -ohje Androidille
Adobe connect -ohje tietokoneelle
Äänien ja mikrofonin tarkistus tietokoneella Adobe Connectissa -ohje

Tervetuloa rohkeasti mukaan kokeilemaan ja löytämään uusia ideoita arkeen! LähiVerkon webinaareissa haluamme rohkaista käyttämään tekniikkaa ja kokeilemaan uusiakin palveluita verkossa. Opastamme ja autamme mielellämme webinaariin osallistujia teknisissä kysymyksissä, tarvittaessa vaikka puhelimitse. Tekniikkaa ei näissä webinaareissa tarvitse arkailla! 

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Vapaaehtoisena pelitapahtumassa

Eläkeläisen vapaaehtoisen näkökulma Kaikki Pelaa! -seminaariin.   

Seminaaria edeltävänä iltana.

Innostunut joukko sisältötutoreita [LähiVerkon ikäihmisistä koostuva tsemppaus- ja testausryhmä] kokoontui  jo ennen  Kaikki Pelaa-seminaaria eli edellisenä iltana Helsingissä. Ohjelmassa oli tutustuminen  tulevaan tapahtumapaikkaan ja yhteinen illallinen. Lähdimme joukolla tutustumaan Kuntataloon. Matka sinne ei ollut pitkä, mutta alkaneen runsaan lumisateen vuoksi kävely oli  hieman normaalia  hitaampaa. Olimme paikalla kuitenkin hyvissä ajoin.

Kuntatalolla meidät otti vastaan erittäin ystävällinen  ja avulias vahtimestari/aulaisäntä. Mikä virkanimike hänellä mahtoikaan olla, se jäi minulle arvoitukseksi. Hän kertoi joidenkin varaamiemme huoneiden olevan vielä  muussa käytössä, mutta hän laittaisi ne illan aikana kuntoon. Kiersimme paikat aloittaen ensimmäisestä kerroksesta, jossa olisi ilmoittautuminen, aamukahvi ja kaikki aamupäivän luennot. Paikat näyttivät hyvin sopivan tarkoitukseemme. Toisessa kerroksessa oli  sisääntuloaula, neuvonta  sekä ravintola, jossa olisi lounas ja iltapäiväkahvit. Kolmas kerros oli iltapäivän  tietoiskujen ja erilaisten pelien tapahtumapaikka. Järjestelimme yhdessä huoneessa pöytiä valmiiksi aamua varten ja sitten pääsimmekin jo itse asiaan eli kokeilemaan erilaisia pelejä tableteilla sekä asentamaan muutamia uusia pelejä niihin.  Me vapaaehtoiset eli sisältötutorit vapauduimme vähitellen viettämään yhteistä iltaa, mutta Lähiverkon työntekijät jäivät vielä järjestelemään tiloja ja pelejä.

Tämä  Kuntatalon kierros osoitti, että paikka oli erittäin hyvä valinta Kaikki Pelaa -seminaaria varten.

Seminaarin vapaaehtoisen saivat t-paidat, joista heidät pystyi tunnistamaan. Paitoja piti tietenkin sovittaa etukäteen.

 

Nälkäisinä siirryimme pikaisen hotellilla käynnin jälkeen ruokailemaan läheiseen pieneen ravintolaan. Olemme jo vanhoja tuttuja keskenämme, joten jutut luistivat ja nauru raikui. Ruoka maistui hyvin ja jälkiruoka aiheutti melkeinpä ähkyn usealle meistä, koska se oli niin hyvää ja annoskoko melkoinen.

Emme voineet viettää valitettavasti iltaa yhdessä pidempään, koska seuraavana aamuna meidän oli oltava jo  klo 8.00 Kuntatalolla  täydessä touhussa.  Poistuimme siis hotelliin hyvissä ajoin  kunnon yöunia varten.

Se miten kukin meistä sai jännitykseltä ja innostukselta nukuttua onkin sitten eri juttu.

 

SEMINAARIPÄIVÄ

Aikaisen aamuherätyksen ja aamiaisen  jälkeen sisältötutoreiden  reipas joukko suuntasi Kuntatalolle vastaanottamaan ja ohjaamaan seminaariin tulijoita.

Edellisenä  päivänä Etelä-Suomeen  ja etenkin Helsingin seudulle osunut sankka lumipyry  ilmeisesti teki sen, että osa ilmoittautuneista jäi tulematta paikalle epävarmojen ja viivästyneiden liikenneyhteyksien vuoksi.  Se ei vaikuttanut kuitenkaan mitenkään seminaarin hyvään, innostuneeseen tunnelmaan. Aamupäivän ohjelma oli mielenkiintoinen ja kysymyksiä sekä keskustelua oli runsaasti. Aamupäivän ohjelma oli myös suorana netissä  ja muutama sisältötutori, joka ei päässyt paikalle, ainakin katsoi aamun seminaariohjelman suorana ja pitivät sitä hyvänä. Nykypäivän teknologia oli siis verkon kautta hyvin käytössä. En kerro varsinaisesta ohjelmasta enempää koska siitä kiinnostuneet voivat katsoa tallenteen osoitteesta www.lahiverkko.fi/peliseminaari.

Lounaan jälkeen siirryimme varsinaiseen pelimaailmaan eli kolmanteen kerrokseen. Seminaarin käytössä oli useita huoneita, mutta ne olivat ehkä hieman liian pieniä, koska väki ei tahtonut sopia sisään haluamaansa huoneeseen vaan  he joutuivat kiertelemään ja palaamaan sitten uudestaan paikalle.  Monessa pisteessä olisi voinut viipyä pitempäänkin, mutta täytyi antaa myös  toisillekin mahdollisuus  pelien kokeiluihin ja mielipiteiden ja kysymysten vaihtoon.  Jos kaikki ilmoittautuneet olisivat tulleet paikalle, niin tungos olisi ollut melkoinen ja tutustuminen eri kohteisiin olisi ollut vaikeampaa.

Vapaaehtoiset opastivat esimerkiksi tabletpelien saloihin.

Pelipisteissä oli mielenkiintoista tarjottavaa tutustumista varten. Oli jättitabletti, Karin peliluola, Hilda-musiikkimatka omaan nuoruuteen ja monta muuta. Konsolipelejä  saattoi kokeilla  ja Lähiverkon Peliluolassa sai tutustua  tabletti-laitteisiin ja niiden hyödyllisiin ja hauskoihin sovelluksiin. OppilasAgentit olivat myös paikalla  ja heillä oli myös oma tietoisku: ”Sukupolvet kohtaavat pelien parissa”. Seminaariin osallistujat tuntuivat viihtyvän hyvin ja kyselivät innokkaasti kaikista peleistä. Itse en ollut aikaisemmin kokeillut muuta pelikonsolia kuin Wii, mutta nyt kokeilin Xboxia ja päädyin kokeilemaan ralliautoilua maastossa. Se oli yllättävän vaikeaa; mutkat menivät suoriksi, aidat kaatuivat ja mainoskyltit lähtivät auton mukaan ja vauhti oli hurja. Kokeiluni jäi hyvin lyhyeksi. Varmasti  tällainen peli kasvattaa  reaktionopeutta ja kiinnostaa ainakin miespuolista väkeä.

Tietoiskut jäivät minulta valitettavasti kuulematta. Niissä olisi ollut paljon mielenkiintoista ja hyödyllistä asiaa, mutta aika ei riittänyt kaikkeen. Peleihin tutustuminen ja kokeileminen olivat niin mielenkiintoista, että iltapäiväni kului niissä. Kysyin muutamilta osallistujilta  heidän vaikutelmistaan tapahtumasta ja kaikki olivat tyytyväisiä ja kokivat saaneensa  uutta tietoa pelaamisesta ja peleistä. Päivän antina voi todeta siis, että pelien ja pelaamisen kokeilu kannattaa, suhtautuminen niihin voi muuttua.

Seminaari oli kokonaisuutena mielenkiintoinen ja ohjelma hyvin suunniteltu ja toimiva. Järjestelyt olivat parasta mahdollista luokkaa sekä järjestäjien että Kuntatalon puolelta. Sisältötutorina  oli mukava päästä osallistumaan näin hyvin organisoituun tapahtumaan.

 

Anna-Maija Muromaa
Kirjoittaja on LähiVerkon sisältötutor. Hän oli mukana toteuttamassa Kaikki Pelaa! -peliseminaaria marraskuussa Kuntatalolla. 

1 kommentti - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Tarunhohtoinen Internet

Vaeltajat kulkevat Internetin tiheässä viidakossa ja sen monien autioiden raunioiden lomassa, yllään perinteistään ja opetuksistaan kudotut sanaisat asut. Tiedonjanoisina ja -nälkäisinä, he uskaltautuvat kahlaamaan datavuonojen voimakkaiden virtojen yli. Ja tämä nälkä ja jano vain kasvaa, kun Vaeltajat kohtaavat pienten seikkailuidensa päämäärät ja omaksuvat ne.

Suurin osa Vaeltajista on tiedon kaupankäynnistä kiinnostuneita kauppamatkaajia, mutta moni on myös saanut oppinsa kirjureiden kokoontumisista ja osallistuvat muiden Vaeltajien tiedonnälän ruokkimiseen Wikipedian ja muiden tietoartikkelien avulla. Joukosta ajoittain erottuvat Untuvikot, jotka eivät oikein tiedä mikä rooli heille sopii, sekä Vierailijat, jotka etsivät pienen määrän ilmaista tietoa kerrallaan, eivätkä jätä jälkeäkään peräänsä.

Mutta kaikki Vaeltajat eivät jaa suosiolla viisauttaan. Jotkut heistä tuovat Internetiin epämääräistä tietoa, huonoja vaikutuksia ja ripottelevat näitä hyvin mielessä sulavan tiedon sekaan. Suuri Hakumoottori™:n temppelikin kykenee vain osoittamaan tien lähimmälle etsintää vastaavalle lähteelle, jossa Vaeltaja voi janoansa helpottaa. Suuri Hakumoottori™ kyllä evää pääsyn isoimpien haittojen sekaan, mutta jotkin pienemmistä haitoista jäävät siltäkin huomaamatta.

Vaeltajat voivat usein myös olla Tuottajia. Sellaiseksi päädytään yleensä, kun löytyy jokin Internetin yhteisö, missä monia Tuottajia elää ja heillä on vuorovaikutusta keskenään. Tuottajat luovat uutta tietoa vanhan pohjalta, tekstiä, kuvia, animaatioita, pelejä ja musiikkia. He ovat niitä tiedon alkemistejä, jotka osaavat yhdistää maallisten Tietäjien ja Käsityöläisten aikaansaannokset, luoden niille uuden muodon alati muuttuvaan maailmaan. He myös käyttävät suurimman osan ajastaan Internetissä tietyn yhteisön piirissä ja ruokkivat monien ohi kulkevien Vaeltajien tiedonnälkää. Myytin mukaan, peilin toisella puolella useimmat heistä ovat myös Tietäjiä ja Käsityöläisiä, mutta harva asia Internetissä on selkeästi totta.

Yhteisöjen ulkopuolella asuvat Vierailijoiden lisäksi myös Peikot.forbidden-151988_1280

Kansantarujen peikot olivat epäsosiaalisia, riidanhakuisia ja hidasälyisiä olentoja, jotka tekivät elämästä hankalamman matkaajille. Internet-peikot ovat omaksuneet tämän perinteen kunniakkaasti ja muodostavat Foorumien tasangoille jopa heimoja, jossa isoin ja ilkein vätys ääntelehtii ja murahtelee yksitavuisia komentoja hitaammille ja heikommille heimon peikoille.

Nämä peikot yleensä luovat jonkinlaisen alttarin verkon ilmaisille sivustoille, joissa he ripustavat kaiken kansan eteen esille “saaliinsa” ja hykertelevät keskenään sotaretkiensä käänteistä. Kunnes heimo väistämättä hajoaa tai kantava osa siitä kehittyy kädellisten tasolle.

Joka vuosi Internetin viidakko kasvaa, bittipuita versoo lisää ja raunioita ilmestyy tunnetun maailman rajamaille. Vaeltajien määrä ja heidän ilmestymistapansa vain kasvavat ja yhteisöt keksivät uusia keinoja toimia peikkojen kohdalla. Tosi ja virtuaalinen lähestyvät toisiaan, mutta miltä näyttää uusi aika ja avaruus?
fractal-1662899_1920

Ajatuksia vuorovaikutuksesta verkossa

Internetissä ei ole mitään yhteisiä sääntöjä, joita seurattaisiin lakina. Muiden kanssa internetissä keskustellessa kannattaa pitää mielessä, että yleisin käytäntö on kohdella keskustelijaa samalla asenteella ja energialla, kuin mitä keskustelija tuo mukanaan keskusteluun.

Mielensä saa aina sanoa, mutta yhteisö tai verkossa toimiva yksilö voi ja saa sulkea eriävän mielipiteen esittäneen henkilön keskuudestaan.  Tätä kutsutaan esimerkiksi  “bänniksi” tai bannaamiseksi, joka on kutakuinkin samassa käytössä kuin kirkon panna (nyk. Anateema tai kirkon kirous). Voidaan myös puhua “blokkaamisesta”, jolla estetään jotakin internetin käyttäjää ottamasta yhteyttä tai kuulumasta omaan yhteisöön.

Näin vakavasti jotkut Internet-yhteisöt tai internet-profiileja ylläpitävät yksilöt saattavat ottaa yhteisönsä häirinnän, eriävien mielipiteiden esittämisen tai poikkeavat näkemykset, vaikka ne olisi asiallisiakin tai hyvin perusteltuja. Verkossa bannaaminen on yleistä ja kuuluu myös monien verkkoyhteisöjen luonteeseen, eikä siihen tarvitse suhtautua kovin vakavasti. Verkkoyhteisöissä eristäminen toimii eri tavalla, kuin oikeassa elämässä, koska “karkoitetulle” ei yleensä synny todellista harmia yhteisöstä erottamisesta. 

Verkossa pienikin riita voi kasvaa farssimaiseksi tapahtumaksi, jossa ainoat voittajat ovat ne, jotka eivät osallistu riitaan. Onkin turvallisinta poistua tilanteesta, joka näyttää kasvavan holtittomasti.

Vinkkejä internet-keskusteluun

  • Sarkasmia, sanaleikkejä, ja sanojen vivahteisiin pohjaavaa huumoria täytyy aina alleviivata jollain tavalla. Esimerkiksi sarkasmia on erittäin vaikea ymmärtää kirjoitettuna, ellei asiaa jotenkin osoita erittäin selkeästi. Tai mainitse heti lauseen perään. Hymiöitä käytetään usein juuri tähän tarkoitukseen: huumorin tai sarkasmin korostamiseen.
  • Internetissä on periaatteessa samat säännöt kuin paikallislehden “lukijakirjeitä”-palstalla, mutta ihmisiä on moninkertaisesti enemmän. Niin internet-palstoilla kuin verkossa on värikkäitä ihmisiä ja mielipiteitä.
  • Jos näkee jotain, mitä ei haluaisi nähdä, sitä ei kannata jakaa eteenpäin.
  • Omat ja muiden henkilökohtaiset tiedot kannattaa jättää rauhaan. Älä laita verkkoon yksityiskohtaisia tietoja itsestäsi tai asuinpaikastasi.
  • On hyvä muistaa, että sähköpostin ”Nigerialainen prinssi” ei ole välttämättä kumpaakaan. Verkossa on helppo esiintyä muuna, kuin mitä oikeasti on.
  • Älä esiinny toisena henkilönä, paitsi jos luot sketsihahmon verkossa näkyvään sarjaan (satiiri on harmaa alue, koska hämmentävät joitain ihmisiä tavattomasti).

Tekstin on kirjoittanut Ville, joka tekee opintoihin kuuluvaa työharjoitteluaan LähiVerkko-projektissa. Ville on animaatio- ja pelituotannon opiskelija, joka kertoo olevansa ”tietokonepelien pelaaja, erakko ja melkein patologinen tarinankertoja.”  

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Google tehokäyttöön Joulun alla!

Koko internetin kattava tietopankki on nimeltään Google. Google löytyy verkosta osoitteesta www.google.fi. Monet ovat käyttäneet Googlea, mutta ovatko Googlen kuva- ja videohaut sinulle jo tuttuja?

Kokeile monipuolista tiedonhakua Googlesta eli googlaamista jouluisten aiheiden kautta! Etsi Googlesta vaikkapa joulun tapahtumia, myymälöitä, ohjeita tai ideoita askarteluihin, ruoanlaittoon tai lahjoihin.

Alla olevat esimerkit ovat Googlen käytöstä Android-käyttöjärjestelmän älypuhelimella. Kun liikutat hiirtä kuvan päällä (tai älylaitteilla painat sormella), näet punavalkoisten pallojen kohdalla selityksen toiminnallisuuksista ja kuvakkeista. Muiden käyttöjärjestelmien versiot saattavat näyttää hieman erilaisilta. Voit kokeilla tiedonhakua omalla laitteellasi, olipa se sitten älypuhelin, tablet tai tietokone. Google toimii samankaltaisesti kaikilla laitteilla.

Miten haen tietoa Googlesta?


Miten hakea kuvia Googlesta?


Miten hakea videoita Googlesta?


Mitä sinä olet etsinyt Joulun alla Googlesta? Jaa kokemuksesi ja vinkkisi muille alla keskusteluosiossa?

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Meemit naurattaa, mutta mitä ne ovat?

Internetin aallonharjoilla surfatessa sitä tulee vastaan kaikkea uutisista kissavideoihin ja samankaltaisiin kuviin kuin yllä. Mutta miksi tällaista kuvaa kutsutaan?

Meemi. Internet Meemi. Harvemmin tunnettu myös nimellä Internet-ilmiö. Meemi on yhtä tarttuva kuin sananlasku, mutta ei välttämättä sisällä yhtään tärkeää viisautta tai opetusta. Kuvameemit eroavat hartaista ja ajatusta herättävistä mietelause- tai Päivän Sana -kuvista niin, että ne useasti juontavat juurensa vähemmän tunnetuista lähteistä.

Meemit leviävät Internetissä sosiaalisen median palveluissa käyttäjien toisilleen jakamana. Hyvä meemi voi saavuttaa kymmeniä tuhansia jakoja päivässä ja se usein myös leviää sosiaalisen median palvelusta toiseen. Yleisin meemi koostuu kuvasta, joka aiheuttaa tunne-reaktion. Näihin kuviin lisätään tekstiä ja lohkaistaan erilaisia sosiaalisia kommentteja tai ideoita. Kuvat ovat niin laajalle levinneitä, että ne ovat ensimmäinen meemi mitä mieleen tulee kysyttäessä.

On ihmisiä, jotka ovat saavuttaneet kyseenalaisen kunnian olla meemi. Asiaan useimmiten liittyy joko jonkin erikoisen taidon omaaminen tai jonkin hahmon esittäminen. Meemi voi syntyä myös kyseisen henkilön lentävästä lausahduksesta, josta väännetään muunnoksia erilaisten kuvien yhteyteen.

katti_cluedo_pieni

Eläimiä näkee usein meemeissä. Kuha-meemit valtasivat somen vuonna 2015. Voisiko pelkäävät kissat olla seuraava?

Menestyvän meemin luominen on vaikeaa sattumanvaraisessa (ja erittäin kilpailullisessa) ympäristössä, jossa huumorin täytyy yhdistyä oikean kuvan löytämiseen, juuri oikealla hetkellä. Internetin villin lännen kauden jälkeen tekijänoikeuteen on kiinnitetty enemmän huomiota, ja uusien meemien tekemistä varten kannattaakin käyttää hyväkseen vapaiden kuvien kuvapalveluita.

Meemien käytöstä

Usein meemi on vitsi, jonka voi jakaa kaverille, mutta Internetissä meemeistä on muodostunut asioihin reagoinnin väline. Sen voi rinnastaa tykkäämis-napin painamiseen tai kommentin jättämiseen. Siinä on kuitenkin mukana humoristinen virike. Esimerkiksi, kun joku jonka kanssa keskustelit somessa sanoi jotain vähemmän järkevää, hänelle voit vastata kuvalla jäniksestä, jolla oli pannukakku pään päällä. Tarkoituksena on ilmaista “näin paljon järkeä puheissasi on” kuvallisessa muodossa, koska  ”kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa”.

Jos meemi-kärpänen puraisi sinua nyt, niin voit kokeilla omien meemien tekemistä sovelluksella, jonka löytää nimellä “meemi generaattori” (verkossa tai puhelimeesi). Tai jos et itse uskalla tai halua tehdä lisää johonkin meemiin, voit vaikka Facebookissa jakaa ajoittain mielestäsi hauskoja tai tilanteeseen sopivia meemejä. Meemit voivat olla hauska piristys vaikka yhdistyksen Facebook-sivuilla. Muita, että meemin jakaminen on tärkeä osa meemien elämää ja uusien syntymistä.

 

Ville
Kirjoittaja on LähiVerkon harjoittelija, joka teki nipun erilaisia meemejä lähiverkkolaisten iloksi. Kuvankäsittely on osa harjoittelijoiden opiskelua. 

Lisätietoa tekijänoikeuksista saat esimerkiksi Netikkäästä numero 4: http://netikas.fi

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

Mitä ”Podcast” oikein tarkoittaa?

Podcast on nimitys yleensä ilmaisille kuunnelmille ja keskusteluohjelmille, joita voi ladata kuunneltavakseen internetistä. Tarkemmin nimitys tulee sanayhdistelmästä iPod (ensimmäisiä Applen musiikkisoittimia) ja Broadcast, suomeksi iPod ja lähetys.

Podcast-lähetyksen sisältö voi vaihdella keskusteluohjelmasta tarinankerrontaan ja radiokuunnelmaan. Esimerkiksi Atlantin toisella puolella on harrastettu ahkerasti myös poliittista keskustelua podcastien avulla. Jotkut opettajat nauhoittavat luennoistaan podcasteja opiskelijoille ja joissain yrityksissä podcasteja käytetään yrityksen sisäisessä kehittämisessä ja kouluttamisessa. Useimmat podcasteja tekevät ihmiset ovat sekä podcastien kuluttajia että kuuntelijoita. Podcastien maailmassa voi melko helposti myös vaihtaa kuuntelijasta niiden tekijäksi. Mielenkiintoisista podcasteista kannattaa kertoa kaverille, yhtälailla kuin kirjojakin suositellaan.

Esimerkiksi näistä lähteistä löytyy suomalaisia podcasteja:pod_vika_kk

  • YLE-Areenasta podcasteja voi kuunnella suoraan internet-selaimesta tai lataamalla YLE Areena-sovelluksen älypuhelimeen tai tabletti-laitteeseen.
  • Olli Sulopuisto ylläpitää Jakso.fi internet-sivua, jonne on kerätty kattava lista suomalaisia podcasteja

 LähiVerkosta suosittelemme podcastiä nimeltä Vikasietotila, joka käsittelee muun muassa tietotekniikkaa ja internettiä erilaisista näkökulmista. Vikasietotila löytyy myös Areena-sovelluksen kautta.

 

 Podcastien ero verkossa suoratoistamiseen (kuten YouTube:lla) on siinä, että podcastin voi ladata kokonaisuudessaan omalle laitteelle. Tällöin sisältöä voi kuunnella ilman verkkoyhteyttä. Podcasteja voi kuunnella tietokoneelta suoraan verkkosivun kautta tai sitten älylaitteella, johon ladataan kuunteluun tarkoitettu sovellus. Podcastin kuunteluun tarvittavat sovellukset vaihtelevat hiukan älylaitteen käyttöliittymästä riippuen.

  • Androidin sovelluskaupasta (Google Play) löytyy ilmaiseksi muun muassa YLE Areena ja Supla (Nelosen Ruutu-palveluun liittyvä sovellus).
  • Apple:n laitteista löytyy usein valmiiksi asennettuna iTunes -sovellus, jolla podcasteja voi kuunnella. Lisäksi sovelluskaupasta (AppStore) voi ladata OverCast -nimisen sovelluksen.
  • Windows Phonesta löytyy myös usein valmiiksi asennettuna Podcastit -niminen sovellus.

 

 

Pohjatyön teki Ville.

Ville suorittaa opintojensa harjoittelujaksoa LähiVerkossa.

3 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

WhatsApp – helppoa viestittelyä

WhatsApp on älypuhelimille suunniteltu pikaviestinpalvelu. Pikaviestintä eroaa esimerkiksi sähköpostista siten, että keskustelun osapuolet näkevät toisen kirjoittaman tekstin heti kun se on kirjoitettu. WhatsAppin avulla voi keskustella ystävien kanssa kahden kesken tai perustaa ryhmiä.  WhatsApp muistuttaa lähinnä tekstiviestien käyttöä ja sen avulla pystyy tekstin lisäksi lähettämään kuvia, videoita, ääniviestejä, yhteystietoja sekä jakamaan oman sijaintinsa kartalla. (Wikipedia)WhatsApp-logoWhatsAppin käyttö on ilmaista, mikäli sinulla on kuukausimaksullinen, rajaton internet-yhteys, kuten Suomessa suurimmalla osalla on. WhatsApp on vähentänytkin perinteisten tekstiviestien suosiota, vuodesta 2012 lähtien tekstiviestien määrä on vähentynyt pikku hiljaa. Jo yli puolet suomalaisista käyttääkin WhatsAppia viestittelyynsä.

Mikäli voit käyttää ulkomailla ollessasi vaikka hotellin ilmaista langatonta internet-yhteyttä, voit käyttää WhatsAppia kotimaahan viestittelyyn ilman lisäkustannuksia. WhatsAppin viestit kulkevat internetin kautta eivätkä matkapuhelinverkkoa käyttäen, kuten perinteiset tekstiviestit.

WhatsApp-sovelluksen voit ladata puhelimesi sovelluskaupasta. (Applen laitteissa ”App Store”, Android-laitteissa ”Play Kauppa” tai Windows-laitteissa ”Kauppa”).

Alla on kuvankaappaus WhatsAppin Android-versiosta, jossa on selitettynä eri toimintoja. Kun liikutat hiirtä kuvan päällä (tai älylaitteilla painat sormella), näet punavalkoisten pallojen kohdalla selityksen toiminnallisuuksista ja kuvakkeista. Muiden käyttöjärjestelmien versiot saattavat näyttää hieman erilaisilta.

Jouni Ahonen ja Petri Tukeva
Jouni on LähiVerkon työntekijä ja Petri suorittaa opintojensa harjoittelujaksoa LähiVerkossa

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Polkuni nettiin – Minun Suomi 100

Elettiin viimeisten sotakorvausjunien lähdönjälkeisiä vuosia, hakkasin metsurina halkoja Porvoon saaristossa ja opiskelin iltaisin Kansanvalistusseuran kirjekurssilla keskikoulun lukuaineita. En voinut aavistaa mitä tulevat vuodet ja vuosikymmenet opettaisivat elämänkoulussa.

Olin työnjohtajani perheessä kotiopettajan roolissa. Kielikylvettäjä: on osuvampi ilmaisu tehtävästäni, ruotsinkielinen perhe, kaksi kouluikäistä poikaa. Perheen isä oli kaksikielinen.

Tehtäväni oli puhua perheessä vain suomea, perheen äiti puhui ruotsia. Että pojat siitä keskustelusta oppisivat suomenkielen puheilmaisun.

Asuin poikien kanssa heidän huoneessaan, palkkioni oli, asunto ja ruoka sekä työnjohtajani järjestämä työpaikka. Vähäinen ruotsinosaamiseni kohentui, mutta nyt 80 kymppisenä en osaa montakaan ruotsinkielistä lausetta.

Vieraassa perheessä ja kulttuurissa eläminen oli todellista elämän koulua. Se inhimillisyys jolla minut otettiin perheen jäseneksi, on ohjannut monissa elämäni valinnoissa, olen toiminut työnjohtotehtävissä.

Aloitin kouluni 1944 elokuussa, Kauhavan Viinikan supistetussa kansakoulussa, alakansakoulun ensimmäisellä luokalla, opettajaksi tuli keväällä ylioppilaaksi valmistunut neiti. Seuraavan kouluvuoden opettajaksi, jälleen ylioppilaaksi valmistunut nuori, nyt poika, näin jatkui opiskelu myös monissa maaseudun syrjäkylien supistetuissa kansakouluissa.

Opiskelun jatkoon ei kohdallani ollut mitään mahdollisuuksia, varattomuus, pitkä koulumatka ja bussiyhteyksien puute estivät koulunkäyntini.

Vähäinen metsurina tapahtunut kirjeopiskelu on viitoittanut opiskelupolkuani, olen löytänyt nettiverkossa etä- opiskelun mahdollisuuden.

Olin ensimmäisten mukana, kun Maaseudun Sivistysliitto aloitti verkossa tapahtuvan luovan kirjoittamisen koulutuksen vuonna 2000. Ensimmäiset läksytehtäväni suoritin kirjaston koneelta, oma tietokone tuli hankituksi jo tuolloin. Alussa meillä oli ammatti opettaja, mutta nopeasti siirryttiin vertaistuki opiskeluun, sellaisena toiminta jatkui MSL:N ja Eläkeliiton ryhmissä. Kirjoituksista on koottu muutama antologia, ne on julkaisut Maahenki Oy.

Elämänkoulu, jota voi käydä myös verkossa, on valmentanut vapaaehtois-, järjestö-, netti- ja vertaistukitoimintaan. Eläkeliitto ja Lähiverkko ovat kursittaen valmentaneet tehtävään.

Tietokone ja älylaitteet ovat rikastuttaneet ja vapauttaneet elämääni, laajentaneet ystäväpiiriäni, parantaneet ja helpottaneet tiedonhankintaa, tuoneet viihteen kotisohvalle. Antoisaa on kohdata etäällä asuvia ystäviä ja lastenlapsia Skype yhteydellä, se lievittää omaakin yksinoloa.

METSURI      1960

Kun metsän humistessa syntyi halkopino
vain kuukkeli sen katsoi onko vino
termos aukaistiin ja tuoksui kahvi
lauantaisin useasti tehtiin silloin työtä
viikonlopun viettoon vasta
ehtookellon myötä
ei ollut kännykkää ei somelinjaa
tänään vuonna 2016
ystäville pinon näyttää SELFIE
ja kriittisenä mittaa SOME
elämäämme kirjaa TIETOKONE

 

Eero Peltoniemi
Kirjoittaja on LähiVerkon sisältötutor, elokuvantekijä, dokumentaristi, runoilija ja runonlausuja. 

Eeron kirjoitus aloittaa LähiVerkon Suomi 100 -blogikirjoitusten sarjan. Julkaisimme lukijoittemme ja toiminnassamme mukana olleiden ihmisten kirjoituksia teemalla Minun Suomi 100 – tietotekniikaan opettelu. Ota yhteyttä.

1 kommentti - Keskustele aiheesta

Lataa lisää