pikkukuva

Älytön puhelin historiaan?

Yhä useammalla yli 65-vuotiaalla on älypuhelin ja kiinnostusta sen käyttöön.

Helsingin keskustassa sijaitsevan projektitoimistomme naapurissa koettiin historiallinen hetki 138 vuotta sitten. Metallitehtailija Johan Nissinen viritti Annankadun ja Eerikadutkinkadun kulmassa olevalle tontilleen Suomen ensimmäisen puhelinlinjan. Sen avulla pystyi soittamaan konttorista myymälään. Näin alkoi puhelimen tarina Suomessa.

Yli sata vuotta ihmiset tyytyivät käyttämään puhelimiaan puhumiseen. Jossain vaiheessa innostuimme tekstiviestien lähettämisestä. Lähestyttäessä 2000-lukua internet alkoi vallata puhelimia ensimmäisten älypuhelimien myötä. Nykyinen puhelin onkin monipuolinen pieni tietokone, jota voi hyödyntää mm. tiedonhakuun, television katseluun, yhteydenpitoon, navigointiin, viihtymiseen, terveydenhoitoon ja hyvinvointiin sekä arkisten asioiden hoitamiseen.

Tilastokeskus tekee vuosittain tutkimuksen väestön internetin käytöstä. Viime vuoden tutkimuksessa 65–74-vuotiaista viidennes oli käyttänyt matkapuhelimella internetiä. Yli 75-vuotiaiden älypuhelimen käyttö oli hyvin harvinaista (2 %). Älypuhelinta käyttävien suomalaisten kokonaismäärä nousi kuitenkin huomattavasti vuoden 2014 aikana; 10 prosenttiyksikköä 60 prosenttiin.

LähiVerkko-projekti osallistui elokuussa Vapaaehtoisten hyvinvointipäivä -tapahtumaan, jonka vuosittain järjestää Eläkeliiton apunen-toiminta (www.apunen.net). Tapahtumassa teimme kävijöille pienen kyselyn, johon vastasi 78 yli 60-vuotiasta henkilöä. Heistä puolet kertoi omistavansa älypuhelimen. Määrä on huomattavasti tilastokeskuksen lukuja suurempi. Tapahtumaan on toki voinut valikoitua joukko, jossa älypuhelimia on valtaväestöä enemmän. Tästä huolimatta luku vaikuttaa suurelta. Uskallan veikata älypuhelinta käyttävien yli 65-vuotiaiden määrän olevan nousussa tänäkin vuonna. Marraskuun lopulla julkaistavasta tilastokeskuksen raportista selviää, osuiko veikkaus oikeaan.Lahiverkko52

Kysyimme ihmisiltä myös heidän suhtautumistaan tekniikkaan yleensä. Valtaosa ilmoitti suhtautuvansa tekniikkaan myönteisesti, kiinnostuneesti ja innostuneesti. Harva vastasi olevansa välinpitämätön tai pelkäävänsä tietotekniikkaa. Jotkut kertoivat tietotekniikan olevan nykyään ”välttämätön paha”, vaikka se ei erityisesti heitä kiinnosta. Kaksi kolmesta vastaajasta oli käyttänyt älypuhelimellaan sovelluksia. Suhtautuminen sovelluksiin oli myönteistä myös heillä, jotka eivät vielä olleet sovelluksiin tutustuneet.

Projektin kannalta kyselyn tulokset ovat rohkaisevia, koska olemme kehittäneet erityisesti iäkkäämmille suomalaisille suunnattua sovellusta nimeltään +60 helpottamaan yhteydenpitoa ja tutustumista ihmisiin (lisätietoa www.plus60.fi). Sovellus +60 on herättänyt kovasti kiinnostusta kaikkialla missä siitä olemme puhuneet. Olemme nyt siinä vaiheessa, että testaamme sovellusta ikäihmisten parissa. Jos haluat itsekin koota pienen ryhmän kasaan ja toteuttaa kanssamme lyhyen testijakson, ota meihin yhteyttä.

Sovelluksen voi jo nyt vapaasti ottaa käyttöön ja hyödyntää sitä yhteydenpidossa ihmisiin. Sovellus on ilmainen ja suomenkielinen ja se löytyy sovelluskaupoista sekä Windows-, Android- että IOS-puhelimiin.

Marja Pakarinen
Kirjoittaja on LähiVerkko-projektin projektipäällikkö

Lähteitä:
Kysy myseolta.
Tilastokeskuksen kysely.

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

Viisi huomionarvoista asiaa älypuhelimen hankinnassa

Älypuhelin on henkilökohtainen viestintälaite. Se laajentaa kännykkää uusilla ominaisuuksilla, jotka tavanomaisesti korvaavat osittain tai kokonaan aiempia erillisiä laitteita. Jokainen uusi älypuhelin pitää sisällään ainakin digitaalisen muistikirjan ja kalenterin, monipuoliset yhteystiedot, herätyskellon, kameran, navigaattorin ja verkkoselaimen. Lisäksi laitteeseen ladataan sovelluksia mm. verkkopankin käyttöön, uutisten seuraamiseen ja pelaamiseen liittyen. Seuraavassa on lueteltu muutamia älypuhelimen hankinnassa huomioitavia asioita.

  • Henkilökohtainen käyttötarkoitus. Ennen laitteen kunnollista kokeilua ei täysin tiedä, mitä käyttö tulee olemaan vaikkapa parin kuukauden kuluttua. Kannustan kokeilemiseen!
  • Näytön koko. Katselupinta-alan on oltava niin suuri, että perustoiminnot tuntuvat järkeviltä ja puhelimeen saa hyvän ”näppituntuman”. Mitä muuta tarvitaan, riippuu käyttötarkoituksesta. Kaikki eivät katso tv-ohjelmia tai lue uutisia puhelimesta, vaan laite voi viestinnän lisäksi toimia vaikkapa digitaalisena karttana.
  • Hinta-laatu. Noin sadan euron älypuhelimet ovat kirjoitushetkellä riittäviä peruskäyttöön, mikäli ei ole tarvetta suurelle näytölle. Tuntuvamman investoinnin mukana tulevat tyypillisesti laitteen teho/nopeus, laadukkaampi ja suurempi näyttö sekä enemmän tallennustilaa valokuville ja muille tiedoille. Ohjelmistot ovat pitkälti samat niin edullisessa kuin arvokkaammassa saman järjestelmän (iOS, Android, Windows Phone) laitteessa, kunhan molemmat ovat ”samalta aikakaudelta.”
  • Käyttöjärjestelmä. Lyhyesti sanottuna Applen kehittämä iOS toimii sulavasti, Googlen Android™ taas taipuu varsin moneen ja Windows Phone® osuu selkeimmin yhteen uusien Windows-tietokoneiden kanssa. Perustoiminnot kuten viestintä, pankkipalvelut ja vastaavat onnistuvat kaikilla laitteilla. Kysymys kuuluukin: haluatko ajaa Volvolla, Audilla vai kenties Volkkarilla? Jokaisella pääsee perille.
  • Ylläpito. Älypuhelimen todellinen käyttöikä nykyään on kolmisen vuotta. Laite kannattaa uusia säännöllisesti, sillä uudet sovellukset eivät kunnolla toimi vanhoilla laitteilla. Lisäksi älypuhelin ”hidastuu” ajan myötä, vaikka tätä ei yleensä itse huomaa.

Suositukseni on investoida riittävän suurella näytöllä varustettuun ja kohtuullisen uuteen laitteeseen. Testaa etukäteen kunnolla, jos mahdollista. Älypuhelimen käytön perusteisiin on tammikuusta 2015 alkaen monipuolinen ja ilmainen oppimateriaali Tieto- ja viestintätekniikkakoulun verkkosivustolla.

Riku E. Järvinen
Vieraileva blogisti on TVT-koulun perustaja. TVT-koulu tarjoaa teknologian käytettävyyteen liittyviä palveluita. 

 

3 kommenttia - Keskustele aiheesta