pikkukuva

”Kyllä tätä on odotettu” – nettiopastaja kertoo

Kolmessa kuukaudessa vapaaehtoiset nettiopastajat auttoivat Vammalan Eläkeliiton yhdistyksen jäseniä tietotekniikkaan liittyvissä pulmissa yli 150 tuntia. Mutta mitä oikeastaan tapahtui? Kysyin asiaa yhdeltä Vammalan yhdistyksen nettiopastajista, Seppo Nissiseltä (72).

”Vammalan yhdistyksessä päätettiin viime vuonna panostaa vuoden 2017 aikana nettiopastamiseen.” Seppo kertoi puhelimessa. ”Yhdistyksestä lähetettiin minut ja Marja-Leena Haapaviita LähiVerkko-projektin Satakunnassa järjestämään nettiopastajien perehdytyskoulutukseen.”

Helmikuun alun koulutuksen innoittamana Seppo ja Marja-Leena kertoivat tietotekniikan vertaistuellisen opastustoiminnan mahdollisuuksista heti seuraavassa yhdistyksen kuukausitapaamisessa. Salista tuli innostuneita kommentteja: ”Kyllä tätä on odotettu!” Tapaamisen osallistujista kartoitettiin kuka tarvitsisi apua tietotekniikan käytössä ja mistä asioista. Noin 50 yhdistyksen jäsentä halusi apua tietotekniikan käyttöön ja yhdistyksestä saatiin yhdeksän vertaisohjaajaa opastamaan.

Nettiopastatukseen keskittyneet: Tiukkaa keskittymistä nettiopastuksen alussa Alk. vas. takarivi: Eila Heinonen, Marja-Leena Haapapaviita (opastaja), Sirpa Knuutti, Matti Knuutti (opast.), Annikki Sivula, Eturivi: vas. Marjatta Rahko, Matti Lindroos (opast.), Tuula Peltonen, Kaarlo Maunu (opast.)
Kuva: Minna Isotalo/Alueviesti

”Seuraavalla viikolla kerättiin opastajaporukka koolle, istuttiin yksi iltapäivä ja mietittiin mitäs nyt tehdään.” naurahtaa Seppo Nissinen. Nopeasti aloitettiin maanantaisin ja perjantaisin kaksi tuntia kerrallaan tapaava alkeisryhmä. Nopeasti kuitenkin paljastui, että teemakerrat voisivat toimia paremmin kuin alkeisryhmä. Esimerkiksi valokuvakirjojen teko keräsi runsaammin väkeä.

”Kevään aiheita on ollut Omakanta, reseptien uusinta, laboratorion ajanvaraus… Yksi teema toteutettiin niin, että keräsin erilaiset sähköiset kirjautumistavat eli mobiilitunnistautuminen, verkkopankkitunnukset ja sähköinen henkilökortti. Sitten käytiin niistä diasarja läpi.” kertoo Seppo.

Digikurssi: Teemana kuvakirjan luominen. Vas. alk. Seppo Nissinen, Maire Leppäniemi (opast.), Matti Knuutti (takana, opast.), Marjatta Paunuvuori, Matti Lindroos (opast.,hankkeen vastuuhenkilö yhd.hallituksessa), Marjatta Bergin olkapää :-).
Kuva: Minna Isotalo/Alueviesti

Sepon mukaan onnistuneen opastustoiminnan aloituksen taustalla on ollut neljä asiaa:
1. Osa nettiopastajista on ollut jo aikaisemmin apunen-toiminnassa mukana. Auttavan vapaaehtoistoiminnan idea on olemassa. Se on sisäistetty perehdytysmateriaalin ja konkreettisen tekemisen kautta.
2. Omassa yhdistyksessä on hyvä porukkahenki.
3. Nettiopastajilta löytyy sen verran kykyä ja taitoja, ettei ole sormet suussa jouduttu istumaan.
4. Pedagogisista taidoista ei voi sanoa mitään… nettiopastajien peruskoulutuksesta on ollut apua ja Netikäs-verkkokurssilla mukana roikkumisesta.

Raili opastaa verkkopankin käyttöön. Vas. Marjatta Berg ja oik. Raili Nissinen.
Kuva: Minna Isotalo/Alueviesti

Nettiopastajia toimii Suomessa jo monilla paikkakunnilla niin Eläkeliiton, kuin myös muiden järjestöjen kautta. Toiminta koetaan tärkeäksi ja mielekkääksi vapaaehtoisten ja opastettavien mielestä. Tästä kertoo sekin, että LähiVerkon tekemässä kyselyssä 97 % opastajista suosittelisi toimintaa muillekin vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille.

Teksti: Ida-Maria Pankka, LähiVerkko

 

 

1 kommentti - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Säpinää ja sähköä yhdistykseen

– Nettiprojektin anti Raision yhdistykselle

Raision yhdistyksessä Eläkeliiton LähiVerkon ”Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa” pilottikokeilu on tuottanut tulosta. Asenteet tietotekniikkaan ovat muuttumassa. Kiinnostus, tiedot ja taidot ATK:ssa kasvavat uskomattoman nopeaa vauhtia.

Liityin viisi vuotta sitten Eläkeliiton Raision yhdistykseen. Toimin siihen aikaan vapaaehtoisena seurakunnan nettikahvilassa. Puhuin asioista, joiden parissa päivittäin työskentelin. Koin suorastaan vihamielisyyttä aihetta kohtaan. Kuulin kitkeriä lausuntoja: ”toisen luokan kansalaiseksi tuntee itsensä, kun sinua kuuntelee.”

Tulin hallitukseen neljä vuotta sitten. Hallituksessa oli reilusti yli puolet ilman sähköpostia. Sihteerillä ei ollut tietokonetta. Jäsenet kieltäytyivät keskustelemasta toimenpiteistä asian korjaamiseksi. Vajaa kolme vuotta sitten jouduin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Työlästä oli tiedottaminen.

Piiristä ilmoitettiin, että Varsinais-Suomen piiri on valittu pilottikokeilualueeksi nettiprojektiin.  Toivolan Markku oli nähnyt projekti-ilmoituksen ja koki itsellään olevan  projektissa annettavaa, koska se tuli hänen omalle osaamisalueelleen. Markku liittyi yhdistyksen jäseneksi ja aloitti nettiopastajana.

Markku antaa nettiopastusta aina perjantaisin samassa paikassa ja samaan aikaan.

Markku antaa nettiopastusta aina perjantaisin samassa paikassa ja samaan aikaan.

Saimme seurakunnalta tilat ja Markku pääsi aloittamaan syyskuun alussa 2015. Tiedotettiin alkavasta nettiopastuksesta, pidettiin SeniorSurf- päivä, tilaisuus uusille jäsenille yms. Nettikahvila alkoi heti toimia hyvin luontevasti. Markku kävi hallituksen kokouksissa ja kuukausitapaamisissa  jakamassa informaatiota ja sai koko asian hiljalleen muuttumaan luontevaksi. Ihmiset oppivat tuntemaan Markun tavallisena miehenä, jota on turha pelätä. Toiminta on näyttänyt, että opastajan ollessa tavallinen, alkaa tietokonekin näyttää ja tuntua yhä enemmän tavalliselta.

Tällä hetkellä meillä on ilmapiiri ATK:n suhteen täysin muuttunut. ATK on luonnollinen asia, joka kuuluu yhdistyksen tiedottamiseen ja toimintaan oleellisena osana. Hallituksen jäsenillä on kaikilla sähköpostit. Uusi sihteeri on taitava ATK:ssa monella tavalla. Edellinen sihteeri on siirtynyt leipomaan herkullisia pullia. Hän tykkää työstään ja on onnellinen siinä tehtävässä, jonka hän osaa. ATK- asioista voidaan puhua vapaasti ja kenenkään ei tarvitse osaamattomuutensa takia tuntea itseään huonommaksi. Jokainen työ yhdistyksen hyväksi on yhtä arvokasta.

Nettiopastuksessa kävi huhtikuun viimeisenä perjantaina ikäihmisiä erilaisten kysymysten kanssa. Mukana oli omia läppäreitä tabletlaitteita ja älypuhelimia.

Nettiopastuksessa kävi huhtikuun viimeisenä perjantaina ikäihmisiä erilaisten kysymysten kanssa. Mukana oli omia läppäreitä, tabletlaitteita ja älypuhelimia.

Nettiprojekti on tuonut meille uusia, nuorempia jäseniä. Jäsenmäärän kasvusta johtuen olemme saaneet lisää henkilöitä aktiiviseen toimintaan. Yhä useammat kertovat seuraavansa toimintaamme kotisivuiltamme ja Facebook-sivuiltamme. Yhä tärkeämmäksi käy netin kautta tiedottaminen.

Mielestäni meidän yhdistyksen kannalta nettiprojekti on ollut parasta, mitä Eläkeliitto voi jäsenilleen tarjota.  Nettikahvila on mukava kokoontumispaikka ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Projekti on tuonut kehitystä monella tavalla. Toiminta on paljon mielekkäämpää, kun koetaan edistymistä. Yhdessä iloitaan jokaisesta uudesta jäsenestä, jokaisesta kiitoksesta ja tunnustuksesta. Meillä on yhdistyksessä nykyisin tekemisen meininki ja siinä projektilla ja Markulla on suuri osuus.

 

Helinä Aaltonen
Kirjoittaja on Eläkeliiton Raision yhdistyksen puheenjohtaja. Kirjoitus on julkaistu alunperin Helinän omassa blogissa ja uudelleen otsikoituna LähiVerkon blogissa.

Nettiopastaja-pilottissa on tehty yhteistyötä Vanhustyön keskusliiton Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa -projektin kanssa.

 

 

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta