pikkukuva

Ylistysvirsi Facebookille

Pistäydyin ensivisiitillä presidentti Donald J. Trumpin ja eräiden omien poliitikkojemme, piispojen sekä julkkisten twitter-tileillä. Vierailut olivat pettymys. En tullut hullua hurskaammaksi. Tuli vähän sama tunne kuin tyydyttäisi uutisnälkänsä lukemalla vain uutisotsikoita. Twitterissä varsinainen teksti voi sääntöjen mukaan olla vain muutaman lauseen mittainen. Se ei anna tilaa mielipiteiden vaihdolle. Kiinnostavinta olivatkin päivitysten linkit muille sivuille sekä valokuvat.

Olin ajatellut, että avaan oman twittersivuston. Sehän on kovin yksinkertaista. Luovuin ajatuksesta. En halua vain muutamalla sanalla sanoa töksäyttää, mitä kuuluu tai mitä mieltä olen jostakin asiasta. Haluan kirjoittaa vähän pitempiä päivityksiä. Niinpä käytän sosiaalisessa mediassa edelleen vain Facebookin mahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan se onkin jäänyt lähinnä vanhemman väen foorumiksi.

Talvisodan päättymispäivänä tulee kuluneeksi seitsemän vuotta siitä, kun liityin Facebookiin. Samana päivänä päätin myös, että seuraavana vuonna jään eläkkeelle. Päätökset nivoutuivat toisiinsa. Työ tarjosi minulle runsaasti hyviä ja mielenkiintoisia yhteyksiä erilaisiin ihmisiin. Pelkäsin tämän rikkauden katoamista. Kuvittelin, että Facebook voisi tarjota edes pientä korviketta. Ymmärrän hyvin, etteivät kaikki voi tai halua toimia sosiaalisessa mediassa. Se ei vain sovi kaikille eikä kaikilla ole edes tietokonetta. Minulle se sopii. Olen kiitollinen, että saan yhdellä päivityksellä kertoa kuulumisistani yli 400 kaverilleni, asuivatpa he missä päin tahansa. Vastaavasti voin lukea myös heidän tarinoitaan.

Erityisen kiitollinen olen siitä, että Facebookissa voin osallistua useisiin kiinnostaviin keskusteluryhmiin. Tällaisia julkisia ryhmiä ovat esimerkiksi Suomen historian harrastajat, Harrastuksena sukututkimus tai Rautalampi voorumi. Olen liittynyt myös joihinkin suljettuihin keskusteluryhmiin, kuten Pastorit tai Kuopion postimerkkikerho. Yhden omankin ryhmän olen perustanut. Monilla yhdistyksillä ja jopa seurakunnilla on myös omat Facebook-sivunsa.

Vaarana on, että Facebookiin kuluu liikaa aikaa. Itsekuri on tarpeen. Suosittelen kuitenkin kaikille eläkeläisille – ja muillekin: Lähde rohkeasti mukaan! Löydät uuden maailman. Silti on syytä muistaa, että henkilökohtainen tapaaminen, puhelinsoitto, kirje tai kortti on paljon merkittävämpi.

Raimo Jalkanen
eläkevaari, Rautalampi
Teksti on alunperin julkaistu Sisä-Savo -lehdessä 16.2.2017.

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Ikäihmisten digiloikka opettajien tietoisuuteen

”Taito toimia arvostavalla tavalla erilaisissa somekeskusteluissa on osa mediasivistystä.”
ENTER ry:n vertaisopastaja tiedusteltaessa opastajien näkemyksiä mediasivistyksestä. 

Ikäihmisten mediasivistys oli ENTER ry:n Tiina Etelämäen ja LähiVerkon Marja Pakarisen sekä Ida-Maria Pankan aiheena torstaina 6.4. ITK-konferenssissa. Lyhenne ITK tulee sanoista Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa. Se on opetusalan ammattilaisten konferenssi, joka järjestetään joka kevät Hämeenlinnassa.

Seminaaridiasta napattu kuva. Oletko samaa mieltä?

 

Viime syksynä tuli ajatus opetusalan herättelystä huomaamaan ikäihmiset yhtenä kohderyhmänä, kun puhutaan digiloikasta ja mediakasvatuksesta. Idea johti teemaseminaarin hakemiseen ITK:sta ja ennen joulua tuli iloinen tieto, että pääsemme puhumaan otsikolla ”Teknologia, mediasivistys, ikäihminen  – Digiloikkaa ne mummotkin!” Otsikolla halusimme herätellä opettajia huomaamaan, etteivät he ja koulut ole yksin digiloikassa, vaan itse asiassa koko Suomi loikkaa ja erityisesti sen vanhimmat jäsenet, joilla ei ole välttämättä ollenkaan kosketuspintaa teknologiaan.

Heti seminaarin alussa saimme kritiikkiä pappoja syrjivästä otsikoinnista. Marja myönsi, että yritimme otsikoinnilla saada porukkaa paikalle. Digiloikka koskee kaikkia yli 60-vuotiaita, mutta heille ei ole tarjolla mediakasvatusta suunnitellusti. Hän myös avasi ikäihmisten tietoteknisten taitojen todellisuutta ja määritteli mediasivistystä sekä sen tarpeellisuutta: ”Medialukutaito mahdollistaa osallisuuden ja demokratian kokemusta.”

Tiina oli ennakolta tiedustellut ENTER ry:n nettiopastajilta heidän ajatuksiaan mediasivistyksestä erityisesti opastajan roolissa. Vastauksia tuli nopeasti monelta opastajalta:

”Ikäihmisten mediasivistäjän roolissa koen isoimmaksi asiaksi innostamisen.”

”Saatamme opastettavia mediaan useimmiten median käyttäjiksi.”

”On ikäihmisiä, jotka haluavat osallistua keskusteluun, ei pelkästään muiden ajatusten kommentoijina vaan myös keskustelun avaajina.”

Tiina avasi seminaariväelle vertaisopastusta ja miten opastajat toimivat mediasivistäjinä kohtaamistilanteissa. Hän painotti, ettei mediasivistystä (mediakasvatusta) tarjota suunnitellusti opastustilanteissa vaan se tulee tilanteissa pieninä huomioina, keskusteluina ja opastettavan rohkaisemisena.

Seminaarin viimeisessä osioissa Ida-Maria kertoi Netikäs-materiaalista ja -verkkokurssista. Ilmainen materiaali on vapaasti opettajien, opastajien ja läheisten käytettävissä mediasivistyksen parantamiseksi. Netikäs-verkkokurssin kautta ikäihmiset ovat saaneet varmuutta toimia verkossa ja sosiaalisessa mediassa sekä oli opittu paljon uutta esimerkiksi tekijänoikeuksista. Palautteissa kurssilaiset olivat todenneen rohkeuden kasvaneen sekä verkossa toimimiseen että muille ikäihmisille asiasta puhumiseen. Ida-Maria kannusti ihmisiä veraistuelliseen mediasivistämiseen ja huomioimaan esimerkiksi omia tapojaan ilmaista asioita liittyen sosiaaliseen mediaan.

Yleisöltä tuli paljon kysymyksiä ja kommentteja. Erityisesti oltiin huolissaan miten pärjäävät ne ikäihmiset ja vanhukset, joilla ei ole omia laitteita eikä osaamista. Mediasivistykseen suhtauduttiin kiinnostuksella ja kannustettiin kouluttamaan nettiopastajia toimimaan aktiivisesti mediasivistäjinä ja aiheeseen liittyvien verkkokurssien vetäjinä. Ja tätähän on jo luvassa.

Herättely jatkuu konferenssissa saatujen kontaktien kautta. Hienoja uusia ideoita ja yhteistyöaloituksia on ilmassa.

Kuvassa etupenkillä Tiina, Marja ja takapenkillä Ida-Maria ja Riikka palaamassa ITK- konferenssista. Innostava päivä ja eteenpäin katsovia kohtaamisia. Riikka piti ylisukupolvisesta pelaamisesta puheenvuoron aamupäivällä ja muut iltapäivällä teemaseminaaria ikäihmisten mediasivistyksestä. Paluumatkalla kirjoitettiin yhdessä blogia.

 

Tämä blogi on julkaistu myös ENTER ry:n Ikinörtti-blogissa. ENTER ry:n nettisivuilta saat lisätietoa yhdistyksen toiminnasta pääkaupunkiseudulla ja sen lähikunnissa.

ITK-seminaari järjestetään taas ensi vuonna. Tämän vuoden parhaita paloja voi hakea esim. Twitteristä hashtagilla #ITK2017.

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Tutustu kirjallisuuteen, näkemättä kirjaa

Sain tilaisuuden tutustua Celianet äänikirjoihin tietokoneen välityksellä omassa lempituolissa istuen ja kuunnellen. Tapahtumat ovat olleet elämyksellisiä niin kirjallisuuden, kuin tietotekniikankin osalta.

Palvelu on tarkoitettu painetun tekstin lukemisvaikeuksia omaaville henkilöille. Celianet-verkkopalvelussa on noin 40 000 kauno- ja tietokirjaa jotka ovat maksuttomia. Celiasta löytyy myös maksullisia oppikirjoja.

Tietotekniikka on minulle tuttua jo 30 vuoden ajalta, mutta se yksinkertaisuus ja vaivattomuus, jolla pääsee kuuntelemaan lempikirjaansa siitä paikasta mihin edellisellä kerralla olen sen lopettanut, käy todella vaivattomasti. Näin toipilaana sekä liikkumisvaikeuksia omaavana, jos tietokone on auki tai valmiudessa, koen että pääsen kirjan sisältöön nopeammin käsiksi kuin menemällä kirjahyllystä hakemalla kirjaa. Kuuntelu tapahtuu suoratoistona ja vaatii jatkuvan internetyhdeyten.

Minulta kysytään usein erilaisista ATK-ohjelmista, onko alkuun pääsy vaikeaa? On ja ei, se riippuu henkilön tavasta työskennellä. Minun tapani on syöksyä suoraan ohjelmaan ja vähintään ½ tunnin päästä, jos mikään ei onnistu, kaivan ohjeet esille ja silloin tiedän mitä etsin ja kappas vaan, Celian ohjelmakin aukeni kauniisti ja vaivattomasti. Ohjeet on tosi yksinkertaiset ja selkeät. Tosin minun kirjautumiseni viikolla Celiassa oli ohjelmisto päivitys ja kirjan latautuminen kesti kymmeniä minuutteja, joka muuten tapahtuu ykkösminuuteissa, riippuen tietysti nettinopeudesta.

Olen Celianet:issä käyttänyt Google Chrome sekä Microsoft Edge -selaimia, joista Edge toimii selvästi monipuolisemmin sekä hienosäätö-ominaisuudet ovat selvästi paremmat, suosittelen. Ääni on hyvin selkeä ja luonnollinen ainakin minun laitteissani, joskin läppärissäni on hifi-luokan äänikortti ja näyttöruutuna on lähes 10 vuotta vanha hifi-luokan 46 tuuman teräväpiirto TV, jonka kaiuttimista ääni kuuluu.

Celian palveluihin kuuluu myös tabletille ja älypuhelimille suunniteltu Pratsam Reader -ohjelma, jolla voi kirjan tallettaa laitteelle eikä jatkuvaa nettiyhteyttä silloin tarvita, kuunnella voi sitten missä vain ajasta ja paikasta riippumatta. Sairasteluni vuoksi en ole vielä ehtynyt kyseiseen ohjelmaan tutustua.

Mielestäni tämä on lukuvaikeuksia omaavalle ja kirjallisuudesta kiinnostuneelle tarpeellinen ja erinomainen palvelu.

Eero Tammentie
Kirjoittaja on LähiVerkon sisältötutor, joka lupautui testaamaan Celian palvelua, kun testaajaa etsittiin Celian puolesta. 

 

Mikä Celia?

  • Celia on valtion ylläpitämä saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus.
  • Celia tuottaa ja välittää äänikirjoja kaikille, joille lukeminen on vaikeaa.
  • Celian maksuttomassa äänikirjapalvelussa on yli 40 000 eri kirjaa.
  • Kirjoja voi kuunnella suoraan verkosta tabletilla, älypuhelimella tai tietokoneella.
  • Celian äänikirjat voi saada käyttöönsä kirjaston kautta – kysy kirjastosi asiakaspalvelusta lisää.
  • Lisää tietoa: celia.fi tai lähikirjastosi

 

Edit: Lisätty tietolaatikko Celiasta, ja täsmennetty paria kohtaa 3.4.2017. 

 

 

 

1 kommentti - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Neljä kuuta ja kokemusta monta uutta

Olen aina kuulunut siihen väestönosaan, joka tietää, ettei oppiminen koskaan lopu. Tämän ansiosta oli helpompi ymmärtää LähiVerkon ohjaavia ajatuksia. Näihin kuului pelaamisen ja muiden vastaavien toimintojen avulla tietotekniikan avaaminen ja opettaminen ikäihmisille.

Harjoittelijana seurasin toki tätä lähinnä sivulta, mutta opin myös tätä kautta yhdistelemään aiempia havaintoja aiheeseen liittyen.

Opin, että ikäihmisten kanssa tai joukossa työskentely voi olla mielenkiintoista. Tosin, siinä pätee melko samat säännöt kuin minkä tahansa muunkin ikäisten parissa. Kaikki on asenteesta kiinni ja hyviä asenteita oli vastassa usein. Jos jotain poimin nopeasti mielen päältä, niin esimerkiksi “Kaikki Pelaa!” -seminaaria edeltävänä päivänä näin tehokasta, mutta samalla myönteistä toimintaa ja oli hyvä myös omaa osallistumista ajatellen nähdä avoimella ja hyvällä mielellä liikkeellä olevia vapaaehtoisia.

Olen verkossa sekä pelaamisen osalta että forumeilla tuntenut liikerajoitteisia, näköongelmaisia, reumaattisia ja erilaisista psyykkisistä oireista kärsiviä ihmisiä. Näiden ihmisten ikä ja kotimaa myös vaihteli, mutta useimmat olivat yhdysvaltalaisia. Osan näistä ihmisistä olen myös tuntenut yksityishenkilönä. Ikääntyminen on itsellenikin lähinnä ollut kokemus, jossa laatikosta arvotaan erikokoisia haittoja, jotka sitten tasapainottaa sitä kokemusta mitä mahdollisesti iän myötä karttuu. Kuin jonkinlainen vaihtokauppa, kun elämän pituus on yleisesti parin viime vuosisadan aikana pidentynyt.

Tietenkin kokemukseni LähiVerkossa myös avasi silmiä hieman myös opetuksen puolelle. Onhan se myös tärkeää iästä riippumatta, että minkälaista ohjausta saa, kun opettelee uutta asiaa. Nopeus ei ole kaiken alku ja loppu, ja melkeinpä pohjattoman kärsivällisyyden omaava opastaja myös rauhoittaa oppivaa. Kaikkihan loppujen lopuksi oppivat tällaisesta vuorovaikutuksesta jotain.

Tämä oli ensimmäinen kokemukseni projektityöskentelyn parissa. Ihmiset olivat mukavia ja tehtävät kiinnostavia, joita pystyi lähestymään eri kulmista. Joistakin tehtävistä vahvistui näkemykseni siitä, että läpinäkyvyys on tärkeää ryhmässä työskentelyssä. Harjoitteluaikani on avannut myönteistä puolta suomalaisessa työmaailmassa.

 

Ville Taskunen
Kirjoittaja oli suorittamassa työssäoppimistaan LähiVerkolla neljän kuukauden ajan. Hän käy viimeistä opiskeluvuottaan Pasilan Keudassa.

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Turha huolipuhe voi olla esteenä tietotekniikan oppimiselle

Ikäihmisten teknologiankäyttö on ollut paljon esillä mediassa viime vuosien aikana. Yleensä uutisointi on huolipuhetta vanhempien ikäluokkien pärjäämisestä yhä sähköistyvässä maailmassa. Paljon puhutaan siitä, että ikäihmiset turhautuvat laitteiden parissa, eivätkä siksi jaksa opetella käyttämään niitä. Käsi ylös siellä ruudun toisella puolella, jos et ole ikinä turhautunut tietotekniikkaan! Niinpä, yhtäkään kättä ei ole pystyssä, ei nuorilla eikä vanhoilla. Tunne turhautumisesta syntyy tilanteista, joihin laitteen käyttäjä ei kykene mukautumaan tai laite ei toimi odotetunlaisesti. Turhautumisen vastakohtana voidaan pitää kyvykkyyden tunnetta. Silloin laitteen käyttäjä tuntee olevansa tehokas ja laite itsessään tukee käyttäjää.


 Tietotekniikka turhauttaa, jos se ei toimi odotetunlaisesti

 

Tein pro gradu –tutkimukseni aiheesta ikäihmiset ja tietotekniikka. Tutkimuksellani hain niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat teknologian käyttötaitoihin, toisin sanoen kyvkkyyteen käyttää laitetteita. Tutkimukseni kohderyhmänä olivat yli 65-vuotiaat suomalaiset ikäihmiset ja verrokkiryhmänä alle 13-vuotiaat lapset. Lapsiin verrattuna ikäihmiset olivat hiukan hitaampia käyttämään tablettilaitetta, mutta tietokoneen käytössä ero ei ollut merkittävä. Ero nopeudessa selittyi osittain kokemuksella, suurin osa tutkittavista ikäihmisistä käytti tablettilaitetta ensimmäistä kertaa. Lapset saivat myös jonkin verran enemmän tehtyä heille annettuja tehtäviä. Ongelmanratkaisutaidot olivat yksi mittauksen kohde. Lapsilla oli paremmat ongelmanratkaisutaidot ja todennäköisesti siitä syystä he olivat määrätietoisempia käyttämään laitteita kuin ikäihmiset. Kysymys kuuluukin, olivatko lapset nopeampia ja saivat tehtäviä enemmän suoritettua, koska he uskoivat itseensä ja kokivat itsensä kyvykkäiksi? Jos kokemus kyvykkyydestä parantaa käyttötaitoja, miten siis voisimme tukea ikäihmisten kyvykkyyden tunnetta?

Ainakin huolipuheen voisi lopettaa ensimmäisenä. On hyvä, että pohditaan, miten ikäihmiset voivat oppia teknologiaa. Samalla pitäisi kuitenkin muistaa, että oppimiseen vaikuttavat monenlaiset tekijät. Oppimista rajoittavat (ja motivoivat) käsitykset itsestä oppijana. Ympäristö saattaa odotuksillaan vaikeuttaa ja hidastaa oppimista. Huolipuheesta olisi päästävä kannustavaan puheeseen: Sinäkin voit oppia! Ikäihmisten tietotekniikkaan opastamisessa tulee huomioida iän tuomat fyysiset muutokset, kuten näön ja kuulon heikkeneminen. Myös kognitiiviset muutokset olisi syytä huomioida, tärkeimpänä reaktiokyvyn hidastuminen. Opetuksen tahdin olisi hyvä olla maltillinen. Konkreettiset ongelmanratkaisutaidot ovat hyödyksi teknologian käytössä. Näitä taitoja on esimerkiksi se, että osaa ratkaista eteen tulleen teknologisen ongelman ohjeista katsomalla. Epävarmuus ja turhautuminen seuraa tilanteista, joissa ei tiedetä mitä tehdä.

Turhautuvatko ikäihmiset tietotekniikkaan? Tutkimukseni mukaan eivät turhautuneet sen enempää kuin lapsetkaan. Oletitko muuta?

Maarit Nyqvist
Kirjoittaja on LähiVerkko-projektin verkkopalvelusuunnittelija, joka opiskelee työn ohella kognitiotiedettä Jyväskylän yliopistossa.

Haluatko lukea koko tutkimuksen? Löydät sen täältä.

Kommentit ja palaute:

7 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Mikä ihmeen webinaari?

Oletteko kuulleet webinaareista? Tällä nimellä kutsutaan usein verkossa järjestettäviä seminaareja, luentoja tai koulutuksia. Webinaariin osallistutaan internetin välityksellä omalta tietokoneelta käsin. Internetistä löytyykin webinaareja monenlaisista mielenkiintoisista aiheista. Osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Mainioita paikkoja uuden oppimiselle, oivaltamiselle tai tietojen päivittämiselle!

LähiVerkossa käynnistyy tammikuussa Onnistumisen ilo –webinaarien sarja. Järjestämme vuonna 2017 joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 14 pienen koulutus- ja keskustelutilaisuuden verkossa eli webinaarin. Haluamme jakaa osallistujien kanssa käytännöllisiä vinkkejä tietotekniikan hyödyntämiseen arjessa. Aiheina ovat muun muassa sovellusten hyödyntäminen, sosiaalinen media ja digitaaliset pelit. Ensimmäinen webinaari on 25.1. keskiviikkona.

Webinaariin voi tulla nimettömänä vain kuuntelemaan keskustelua. Jos haluat, voit ottaa käyttöön tietokoneen kameran, jolloin kuvasi näkyy muille osallistujille. Jos haluaa osallistua myös keskusteluun, se onnistuu helposti joko puhumalla oman koneen mikrofonin kautta tai kirjoittamalla viestejä yhteiseen keskustelukenttään.

Webinaariin osallistumiseen tarvitset siis:

  • Tietokoneen, jossa on nettiyhteys
  • Pöytäkone, kannettava, tabletti tai älypuhelin
  • Webinaariin osallistumiseen paras on kiinteä verkkoyhteys (ei langaton)
  • Langattomalla yhteydellä (4G tai Wi-Fi) saattaa esiintyä joskus äänen ja kuvan pätkimistä, riippuen myös nettiyhteyden vahvuudesta
  • Webinaariin osallistuessa kannattaa sulkea tietokoneesta kaikki ylimääräiset ikkunat ja ohjelmat. Se parantaa nettiyhteyden varmuutta.
  • Kaiuttimen
  • Jotta tietokoneesta tuleva ääni kuuluu. Jos olet kuunnellut koneellasi musiikkia tai videoita, on siinä silloin kaiutin olemassa.
  • Pöytäkoneeseen tarvitaan yleensä irtokaiuttimet
  • Kannettavassa tietokoneessa, tabletissa ja älypuhelimessa on sisäänrakennettu kaiutin
  • Voit käyttää myös kuulokkeita
  • Kameran (ei välttämätön)
  • Jos halut osallistua omalla kuvallasi, jonka muut näkevät
  • Pöytäkoneessa tarvitaan yleensä erillinen web-kamera (kuvassa)
  • Kannettavassa on yleensä kamera, sen linssin löytää näytön yläpuolelta keskeltä
  • Tableteissa ja älypuhelimissa tarvitaan ns. etukamera, tällaisen kameran linssi näkyy näytön yläpuolella keskellä. Etukamera löytyykin useimmista tablet-laitteista ja älypuhelimista.

Web-kamera on pieni kamera, jonka voi kiinnittää esim. tietokoneen näytön yläreunaan. Kameraa voi käyttää mm. verkkokeskusteluissa ja webinaareissa. Kameroiden hinnat alkavat parista kympistä.

 

  • Mikrofonin (ei välttämätön)
  • Jos haluat osallistua keskusteluun puhumalla, tarvitset mikrofonin
  • Pöytäkoneessa tarvitaan yleensä irtomikrofoni
  • Kannettavassa, tabletissa ja älypuhelimissa on yleensä sisäänrakennettu mikrofoni
  • Joissakin kuulokkeissa on myös mikrofoni

Kuulokkeita on eri näköisiä; korviin laitettavia nappeja ja sankakuulokkeita, johdolla koneeseen kiinnitettäviä ja langattomia. Osassa kuulokkeita on myös mikrofoni mukana. Edullisimmat mallit maksavat muutamia euroja ja kalleimmat useita satoja.

LähiVerkon webinaariin osallistutaan menemällä kirjautumissivulle linkistä elakeliitto.adobeconnect.com/verkkoseminaarit. Tämän jälkeen kirjoitetaan tekstiruutuun oma nimi (tai nimimerkki) ja sitten klikataan “Enter room” painiketta, josta päästään sisään webinaarihuoneeseen. LähiVerkon webinaareissa käytetään ohjelmaa nimeltään Adobe Connect, jonka kirjautumissivu näyttää tältä (kuva).

Tältä näyttää webinaarin aloitussivu tietokoneella. Oma nimi tai nimimerkki kirjoitetaan ruutuun, jossa lukee ”Name” sitten klikataan ”Enter room”

Tarkempia ohjeita Adobe Connectin käyttöön eri laitteille löydät alta:

Adobe connect -ohje iPadille
Adobe connect -ohje Androidille
Adobe connect -ohje tietokoneelle
Äänien ja mikrofonin tarkistus tietokoneella Adobe Connectissa -ohje

Tervetuloa rohkeasti mukaan kokeilemaan ja löytämään uusia ideoita arkeen! LähiVerkon webinaareissa haluamme rohkaista käyttämään tekniikkaa ja kokeilemaan uusiakin palveluita verkossa. Opastamme ja autamme mielellämme webinaariin osallistujia teknisissä kysymyksissä, tarvittaessa vaikka puhelimitse. Tekniikkaa ei näissä webinaareissa tarvitse arkailla! 

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Vapaaehtoisena pelitapahtumassa

Eläkeläisen vapaaehtoisen näkökulma Kaikki Pelaa! -seminaariin.   

Seminaaria edeltävänä iltana.

Innostunut joukko sisältötutoreita [LähiVerkon ikäihmisistä koostuva tsemppaus- ja testausryhmä] kokoontui  jo ennen  Kaikki Pelaa-seminaaria eli edellisenä iltana Helsingissä. Ohjelmassa oli tutustuminen  tulevaan tapahtumapaikkaan ja yhteinen illallinen. Lähdimme joukolla tutustumaan Kuntataloon. Matka sinne ei ollut pitkä, mutta alkaneen runsaan lumisateen vuoksi kävely oli  hieman normaalia  hitaampaa. Olimme paikalla kuitenkin hyvissä ajoin.

Kuntatalolla meidät otti vastaan erittäin ystävällinen  ja avulias vahtimestari/aulaisäntä. Mikä virkanimike hänellä mahtoikaan olla, se jäi minulle arvoitukseksi. Hän kertoi joidenkin varaamiemme huoneiden olevan vielä  muussa käytössä, mutta hän laittaisi ne illan aikana kuntoon. Kiersimme paikat aloittaen ensimmäisestä kerroksesta, jossa olisi ilmoittautuminen, aamukahvi ja kaikki aamupäivän luennot. Paikat näyttivät hyvin sopivan tarkoitukseemme. Toisessa kerroksessa oli  sisääntuloaula, neuvonta  sekä ravintola, jossa olisi lounas ja iltapäiväkahvit. Kolmas kerros oli iltapäivän  tietoiskujen ja erilaisten pelien tapahtumapaikka. Järjestelimme yhdessä huoneessa pöytiä valmiiksi aamua varten ja sitten pääsimmekin jo itse asiaan eli kokeilemaan erilaisia pelejä tableteilla sekä asentamaan muutamia uusia pelejä niihin.  Me vapaaehtoiset eli sisältötutorit vapauduimme vähitellen viettämään yhteistä iltaa, mutta Lähiverkon työntekijät jäivät vielä järjestelemään tiloja ja pelejä.

Tämä  Kuntatalon kierros osoitti, että paikka oli erittäin hyvä valinta Kaikki Pelaa -seminaaria varten.

Seminaarin vapaaehtoisen saivat t-paidat, joista heidät pystyi tunnistamaan. Paitoja piti tietenkin sovittaa etukäteen.

 

Nälkäisinä siirryimme pikaisen hotellilla käynnin jälkeen ruokailemaan läheiseen pieneen ravintolaan. Olemme jo vanhoja tuttuja keskenämme, joten jutut luistivat ja nauru raikui. Ruoka maistui hyvin ja jälkiruoka aiheutti melkeinpä ähkyn usealle meistä, koska se oli niin hyvää ja annoskoko melkoinen.

Emme voineet viettää valitettavasti iltaa yhdessä pidempään, koska seuraavana aamuna meidän oli oltava jo  klo 8.00 Kuntatalolla  täydessä touhussa.  Poistuimme siis hotelliin hyvissä ajoin  kunnon yöunia varten.

Se miten kukin meistä sai jännitykseltä ja innostukselta nukuttua onkin sitten eri juttu.

 

SEMINAARIPÄIVÄ

Aikaisen aamuherätyksen ja aamiaisen  jälkeen sisältötutoreiden  reipas joukko suuntasi Kuntatalolle vastaanottamaan ja ohjaamaan seminaariin tulijoita.

Edellisenä  päivänä Etelä-Suomeen  ja etenkin Helsingin seudulle osunut sankka lumipyry  ilmeisesti teki sen, että osa ilmoittautuneista jäi tulematta paikalle epävarmojen ja viivästyneiden liikenneyhteyksien vuoksi.  Se ei vaikuttanut kuitenkaan mitenkään seminaarin hyvään, innostuneeseen tunnelmaan. Aamupäivän ohjelma oli mielenkiintoinen ja kysymyksiä sekä keskustelua oli runsaasti. Aamupäivän ohjelma oli myös suorana netissä  ja muutama sisältötutori, joka ei päässyt paikalle, ainakin katsoi aamun seminaariohjelman suorana ja pitivät sitä hyvänä. Nykypäivän teknologia oli siis verkon kautta hyvin käytössä. En kerro varsinaisesta ohjelmasta enempää koska siitä kiinnostuneet voivat katsoa tallenteen osoitteesta www.lahiverkko.fi/peliseminaari.

Lounaan jälkeen siirryimme varsinaiseen pelimaailmaan eli kolmanteen kerrokseen. Seminaarin käytössä oli useita huoneita, mutta ne olivat ehkä hieman liian pieniä, koska väki ei tahtonut sopia sisään haluamaansa huoneeseen vaan  he joutuivat kiertelemään ja palaamaan sitten uudestaan paikalle.  Monessa pisteessä olisi voinut viipyä pitempäänkin, mutta täytyi antaa myös  toisillekin mahdollisuus  pelien kokeiluihin ja mielipiteiden ja kysymysten vaihtoon.  Jos kaikki ilmoittautuneet olisivat tulleet paikalle, niin tungos olisi ollut melkoinen ja tutustuminen eri kohteisiin olisi ollut vaikeampaa.

Vapaaehtoiset opastivat esimerkiksi tabletpelien saloihin.

Pelipisteissä oli mielenkiintoista tarjottavaa tutustumista varten. Oli jättitabletti, Karin peliluola, Hilda-musiikkimatka omaan nuoruuteen ja monta muuta. Konsolipelejä  saattoi kokeilla  ja Lähiverkon Peliluolassa sai tutustua  tabletti-laitteisiin ja niiden hyödyllisiin ja hauskoihin sovelluksiin. OppilasAgentit olivat myös paikalla  ja heillä oli myös oma tietoisku: ”Sukupolvet kohtaavat pelien parissa”. Seminaariin osallistujat tuntuivat viihtyvän hyvin ja kyselivät innokkaasti kaikista peleistä. Itse en ollut aikaisemmin kokeillut muuta pelikonsolia kuin Wii, mutta nyt kokeilin Xboxia ja päädyin kokeilemaan ralliautoilua maastossa. Se oli yllättävän vaikeaa; mutkat menivät suoriksi, aidat kaatuivat ja mainoskyltit lähtivät auton mukaan ja vauhti oli hurja. Kokeiluni jäi hyvin lyhyeksi. Varmasti  tällainen peli kasvattaa  reaktionopeutta ja kiinnostaa ainakin miespuolista väkeä.

Tietoiskut jäivät minulta valitettavasti kuulematta. Niissä olisi ollut paljon mielenkiintoista ja hyödyllistä asiaa, mutta aika ei riittänyt kaikkeen. Peleihin tutustuminen ja kokeileminen olivat niin mielenkiintoista, että iltapäiväni kului niissä. Kysyin muutamilta osallistujilta  heidän vaikutelmistaan tapahtumasta ja kaikki olivat tyytyväisiä ja kokivat saaneensa  uutta tietoa pelaamisesta ja peleistä. Päivän antina voi todeta siis, että pelien ja pelaamisen kokeilu kannattaa, suhtautuminen niihin voi muuttua.

Seminaari oli kokonaisuutena mielenkiintoinen ja ohjelma hyvin suunniteltu ja toimiva. Järjestelyt olivat parasta mahdollista luokkaa sekä järjestäjien että Kuntatalon puolelta. Sisältötutorina  oli mukava päästä osallistumaan näin hyvin organisoituun tapahtumaan.

 

Anna-Maija Muromaa
Kirjoittaja on LähiVerkon sisältötutor. Hän oli mukana toteuttamassa Kaikki Pelaa! -peliseminaaria marraskuussa Kuntatalolla. 

1 kommentti - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Tarunhohtoinen Internet

Vaeltajat kulkevat Internetin tiheässä viidakossa ja sen monien autioiden raunioiden lomassa, yllään perinteistään ja opetuksistaan kudotut sanaisat asut. Tiedonjanoisina ja -nälkäisinä, he uskaltautuvat kahlaamaan datavuonojen voimakkaiden virtojen yli. Ja tämä nälkä ja jano vain kasvaa, kun Vaeltajat kohtaavat pienten seikkailuidensa päämäärät ja omaksuvat ne.

Suurin osa Vaeltajista on tiedon kaupankäynnistä kiinnostuneita kauppamatkaajia, mutta moni on myös saanut oppinsa kirjureiden kokoontumisista ja osallistuvat muiden Vaeltajien tiedonnälän ruokkimiseen Wikipedian ja muiden tietoartikkelien avulla. Joukosta ajoittain erottuvat Untuvikot, jotka eivät oikein tiedä mikä rooli heille sopii, sekä Vierailijat, jotka etsivät pienen määrän ilmaista tietoa kerrallaan, eivätkä jätä jälkeäkään peräänsä.

Mutta kaikki Vaeltajat eivät jaa suosiolla viisauttaan. Jotkut heistä tuovat Internetiin epämääräistä tietoa, huonoja vaikutuksia ja ripottelevat näitä hyvin mielessä sulavan tiedon sekaan. Suuri Hakumoottori™:n temppelikin kykenee vain osoittamaan tien lähimmälle etsintää vastaavalle lähteelle, jossa Vaeltaja voi janoansa helpottaa. Suuri Hakumoottori™ kyllä evää pääsyn isoimpien haittojen sekaan, mutta jotkin pienemmistä haitoista jäävät siltäkin huomaamatta.

Vaeltajat voivat usein myös olla Tuottajia. Sellaiseksi päädytään yleensä, kun löytyy jokin Internetin yhteisö, missä monia Tuottajia elää ja heillä on vuorovaikutusta keskenään. Tuottajat luovat uutta tietoa vanhan pohjalta, tekstiä, kuvia, animaatioita, pelejä ja musiikkia. He ovat niitä tiedon alkemistejä, jotka osaavat yhdistää maallisten Tietäjien ja Käsityöläisten aikaansaannokset, luoden niille uuden muodon alati muuttuvaan maailmaan. He myös käyttävät suurimman osan ajastaan Internetissä tietyn yhteisön piirissä ja ruokkivat monien ohi kulkevien Vaeltajien tiedonnälkää. Myytin mukaan, peilin toisella puolella useimmat heistä ovat myös Tietäjiä ja Käsityöläisiä, mutta harva asia Internetissä on selkeästi totta.

Yhteisöjen ulkopuolella asuvat Vierailijoiden lisäksi myös Peikot.forbidden-151988_1280

Kansantarujen peikot olivat epäsosiaalisia, riidanhakuisia ja hidasälyisiä olentoja, jotka tekivät elämästä hankalamman matkaajille. Internet-peikot ovat omaksuneet tämän perinteen kunniakkaasti ja muodostavat Foorumien tasangoille jopa heimoja, jossa isoin ja ilkein vätys ääntelehtii ja murahtelee yksitavuisia komentoja hitaammille ja heikommille heimon peikoille.

Nämä peikot yleensä luovat jonkinlaisen alttarin verkon ilmaisille sivustoille, joissa he ripustavat kaiken kansan eteen esille “saaliinsa” ja hykertelevät keskenään sotaretkiensä käänteistä. Kunnes heimo väistämättä hajoaa tai kantava osa siitä kehittyy kädellisten tasolle.

Joka vuosi Internetin viidakko kasvaa, bittipuita versoo lisää ja raunioita ilmestyy tunnetun maailman rajamaille. Vaeltajien määrä ja heidän ilmestymistapansa vain kasvavat ja yhteisöt keksivät uusia keinoja toimia peikkojen kohdalla. Tosi ja virtuaalinen lähestyvät toisiaan, mutta miltä näyttää uusi aika ja avaruus?
fractal-1662899_1920

Ajatuksia vuorovaikutuksesta verkossa

Internetissä ei ole mitään yhteisiä sääntöjä, joita seurattaisiin lakina. Muiden kanssa internetissä keskustellessa kannattaa pitää mielessä, että yleisin käytäntö on kohdella keskustelijaa samalla asenteella ja energialla, kuin mitä keskustelija tuo mukanaan keskusteluun.

Mielensä saa aina sanoa, mutta yhteisö tai verkossa toimiva yksilö voi ja saa sulkea eriävän mielipiteen esittäneen henkilön keskuudestaan.  Tätä kutsutaan esimerkiksi  “bänniksi” tai bannaamiseksi, joka on kutakuinkin samassa käytössä kuin kirkon panna (nyk. Anateema tai kirkon kirous). Voidaan myös puhua “blokkaamisesta”, jolla estetään jotakin internetin käyttäjää ottamasta yhteyttä tai kuulumasta omaan yhteisöön.

Näin vakavasti jotkut Internet-yhteisöt tai internet-profiileja ylläpitävät yksilöt saattavat ottaa yhteisönsä häirinnän, eriävien mielipiteiden esittämisen tai poikkeavat näkemykset, vaikka ne olisi asiallisiakin tai hyvin perusteltuja. Verkossa bannaaminen on yleistä ja kuuluu myös monien verkkoyhteisöjen luonteeseen, eikä siihen tarvitse suhtautua kovin vakavasti. Verkkoyhteisöissä eristäminen toimii eri tavalla, kuin oikeassa elämässä, koska “karkoitetulle” ei yleensä synny todellista harmia yhteisöstä erottamisesta. 

Verkossa pienikin riita voi kasvaa farssimaiseksi tapahtumaksi, jossa ainoat voittajat ovat ne, jotka eivät osallistu riitaan. Onkin turvallisinta poistua tilanteesta, joka näyttää kasvavan holtittomasti.

Vinkkejä internet-keskusteluun

  • Sarkasmia, sanaleikkejä, ja sanojen vivahteisiin pohjaavaa huumoria täytyy aina alleviivata jollain tavalla. Esimerkiksi sarkasmia on erittäin vaikea ymmärtää kirjoitettuna, ellei asiaa jotenkin osoita erittäin selkeästi. Tai mainitse heti lauseen perään. Hymiöitä käytetään usein juuri tähän tarkoitukseen: huumorin tai sarkasmin korostamiseen.
  • Internetissä on periaatteessa samat säännöt kuin paikallislehden “lukijakirjeitä”-palstalla, mutta ihmisiä on moninkertaisesti enemmän. Niin internet-palstoilla kuin verkossa on värikkäitä ihmisiä ja mielipiteitä.
  • Jos näkee jotain, mitä ei haluaisi nähdä, sitä ei kannata jakaa eteenpäin.
  • Omat ja muiden henkilökohtaiset tiedot kannattaa jättää rauhaan. Älä laita verkkoon yksityiskohtaisia tietoja itsestäsi tai asuinpaikastasi.
  • On hyvä muistaa, että sähköpostin ”Nigerialainen prinssi” ei ole välttämättä kumpaakaan. Verkossa on helppo esiintyä muuna, kuin mitä oikeasti on.
  • Älä esiinny toisena henkilönä, paitsi jos luot sketsihahmon verkossa näkyvään sarjaan (satiiri on harmaa alue, koska hämmentävät joitain ihmisiä tavattomasti).

Tekstin on kirjoittanut Ville, joka tekee opintoihin kuuluvaa työharjoitteluaan LähiVerkko-projektissa. Ville on animaatio- ja pelituotannon opiskelija, joka kertoo olevansa ”tietokonepelien pelaaja, erakko ja melkein patologinen tarinankertoja.”  

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Google tehokäyttöön Joulun alla!

Koko internetin kattava tietopankki on nimeltään Google. Google löytyy verkosta osoitteesta www.google.fi. Monet ovat käyttäneet Googlea, mutta ovatko Googlen kuva- ja videohaut sinulle jo tuttuja?

Kokeile monipuolista tiedonhakua Googlesta eli googlaamista jouluisten aiheiden kautta! Etsi Googlesta vaikkapa joulun tapahtumia, myymälöitä, ohjeita tai ideoita askarteluihin, ruoanlaittoon tai lahjoihin.

Alla olevat esimerkit ovat Googlen käytöstä Android-käyttöjärjestelmän älypuhelimella. Kun liikutat hiirtä kuvan päällä (tai älylaitteilla painat sormella), näet punavalkoisten pallojen kohdalla selityksen toiminnallisuuksista ja kuvakkeista. Muiden käyttöjärjestelmien versiot saattavat näyttää hieman erilaisilta. Voit kokeilla tiedonhakua omalla laitteellasi, olipa se sitten älypuhelin, tablet tai tietokone. Google toimii samankaltaisesti kaikilla laitteilla.

Miten haen tietoa Googlesta?


Miten hakea kuvia Googlesta?


Miten hakea videoita Googlesta?


Mitä sinä olet etsinyt Joulun alla Googlesta? Jaa kokemuksesi ja vinkkisi muille alla keskusteluosiossa?

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Meemit naurattaa, mutta mitä ne ovat?

Internetin aallonharjoilla surfatessa sitä tulee vastaan kaikkea uutisista kissavideoihin ja samankaltaisiin kuviin kuin yllä. Mutta miksi tällaista kuvaa kutsutaan?

Meemi. Internet Meemi. Harvemmin tunnettu myös nimellä Internet-ilmiö. Meemi on yhtä tarttuva kuin sananlasku, mutta ei välttämättä sisällä yhtään tärkeää viisautta tai opetusta. Kuvameemit eroavat hartaista ja ajatusta herättävistä mietelause- tai Päivän Sana -kuvista niin, että ne useasti juontavat juurensa vähemmän tunnetuista lähteistä.

Meemit leviävät Internetissä sosiaalisen median palveluissa käyttäjien toisilleen jakamana. Hyvä meemi voi saavuttaa kymmeniä tuhansia jakoja päivässä ja se usein myös leviää sosiaalisen median palvelusta toiseen. Yleisin meemi koostuu kuvasta, joka aiheuttaa tunne-reaktion. Näihin kuviin lisätään tekstiä ja lohkaistaan erilaisia sosiaalisia kommentteja tai ideoita. Kuvat ovat niin laajalle levinneitä, että ne ovat ensimmäinen meemi mitä mieleen tulee kysyttäessä.

On ihmisiä, jotka ovat saavuttaneet kyseenalaisen kunnian olla meemi. Asiaan useimmiten liittyy joko jonkin erikoisen taidon omaaminen tai jonkin hahmon esittäminen. Meemi voi syntyä myös kyseisen henkilön lentävästä lausahduksesta, josta väännetään muunnoksia erilaisten kuvien yhteyteen.

katti_cluedo_pieni

Eläimiä näkee usein meemeissä. Kuha-meemit valtasivat somen vuonna 2015. Voisiko pelkäävät kissat olla seuraava?

Menestyvän meemin luominen on vaikeaa sattumanvaraisessa (ja erittäin kilpailullisessa) ympäristössä, jossa huumorin täytyy yhdistyä oikean kuvan löytämiseen, juuri oikealla hetkellä. Internetin villin lännen kauden jälkeen tekijänoikeuteen on kiinnitetty enemmän huomiota, ja uusien meemien tekemistä varten kannattaakin käyttää hyväkseen vapaiden kuvien kuvapalveluita.

Meemien käytöstä

Usein meemi on vitsi, jonka voi jakaa kaverille, mutta Internetissä meemeistä on muodostunut asioihin reagoinnin väline. Sen voi rinnastaa tykkäämis-napin painamiseen tai kommentin jättämiseen. Siinä on kuitenkin mukana humoristinen virike. Esimerkiksi, kun joku jonka kanssa keskustelit somessa sanoi jotain vähemmän järkevää, hänelle voit vastata kuvalla jäniksestä, jolla oli pannukakku pään päällä. Tarkoituksena on ilmaista “näin paljon järkeä puheissasi on” kuvallisessa muodossa, koska  ”kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa”.

Jos meemi-kärpänen puraisi sinua nyt, niin voit kokeilla omien meemien tekemistä sovelluksella, jonka löytää nimellä “meemi generaattori” (verkossa tai puhelimeesi). Tai jos et itse uskalla tai halua tehdä lisää johonkin meemiin, voit vaikka Facebookissa jakaa ajoittain mielestäsi hauskoja tai tilanteeseen sopivia meemejä. Meemit voivat olla hauska piristys vaikka yhdistyksen Facebook-sivuilla. Muita, että meemin jakaminen on tärkeä osa meemien elämää ja uusien syntymistä.

 

Ville
Kirjoittaja on LähiVerkon harjoittelija, joka teki nipun erilaisia meemejä lähiverkkolaisten iloksi. Kuvankäsittely on osa harjoittelijoiden opiskelua. 

Lisätietoa tekijänoikeuksista saat esimerkiksi Netikkäästä numero 4: http://netikas.fi

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

Lataa lisää