Mitä ”Podcast” oikein tarkoittaa?

Podcast on nimitys yleensä ilmaisille kuunnelmille ja keskusteluohjelmille, joita voi ladata kuunneltavakseen internetistä. Tarkemmin nimitys tulee sanayhdistelmästä iPod (ensimmäisiä Applen musiikkisoittimia) ja Broadcast, suomeksi iPod ja lähetys.

Podcast-lähetyksen sisältö voi vaihdella keskusteluohjelmasta tarinankerrontaan ja radiokuunnelmaan. Esimerkiksi Atlantin toisella puolella on harrastettu ahkerasti myös poliittista keskustelua podcastien avulla. Jotkut opettajat nauhoittavat luennoistaan podcasteja opiskelijoille ja joissain yrityksissä podcasteja käytetään yrityksen sisäisessä kehittämisessä ja kouluttamisessa. Useimmat podcasteja tekevät ihmiset ovat sekä podcastien kuluttajia että kuuntelijoita. Podcastien maailmassa voi melko helposti myös vaihtaa kuuntelijasta niiden tekijäksi. Mielenkiintoisista podcasteista kannattaa kertoa kaverille, yhtälailla kuin kirjojakin suositellaan.

Esimerkiksi näistä lähteistä löytyy suomalaisia podcasteja:pod_vika_kk

  • YLE-Areenasta podcasteja voi kuunnella suoraan internet-selaimesta tai lataamalla YLE Areena-sovelluksen älypuhelimeen tai tabletti-laitteeseen.
  • Olli Sulopuisto ylläpitää Jakso.fi internet-sivua, jonne on kerätty kattava lista suomalaisia podcasteja

 LähiVerkosta suosittelemme podcastiä nimeltä Vikasietotila, joka käsittelee muun muassa tietotekniikkaa ja internettiä erilaisista näkökulmista. Vikasietotila löytyy myös Areena-sovelluksen kautta.

 

 Podcastien ero verkossa suoratoistamiseen (kuten YouTube:lla) on siinä, että podcastin voi ladata kokonaisuudessaan omalle laitteelle. Tällöin sisältöä voi kuunnella ilman verkkoyhteyttä. Podcasteja voi kuunnella tietokoneelta suoraan verkkosivun kautta tai sitten älylaitteella, johon ladataan kuunteluun tarkoitettu sovellus. Podcastin kuunteluun tarvittavat sovellukset vaihtelevat hiukan älylaitteen käyttöliittymästä riippuen.

  • Androidin sovelluskaupasta (Google Play) löytyy ilmaiseksi muun muassa YLE Areena ja Supla (Nelosen Ruutu-palveluun liittyvä sovellus).
  • Apple:n laitteista löytyy usein valmiiksi asennettuna iTunes -sovellus, jolla podcasteja voi kuunnella. Lisäksi sovelluskaupasta (AppStore) voi ladata OverCast -nimisen sovelluksen.
  • Windows Phonesta löytyy myös usein valmiiksi asennettuna Podcastit -niminen sovellus.

 

 

Pohjatyön teki Ville.

Ville suorittaa opintojensa harjoittelujaksoa LähiVerkossa.

3 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

WhatsApp – helppoa viestittelyä

WhatsApp on älypuhelimille suunniteltu pikaviestinpalvelu. Pikaviestintä eroaa esimerkiksi sähköpostista siten, että keskustelun osapuolet näkevät toisen kirjoittaman tekstin heti kun se on kirjoitettu. WhatsAppin avulla voi keskustella ystävien kanssa kahden kesken tai perustaa ryhmiä.  WhatsApp muistuttaa lähinnä tekstiviestien käyttöä ja sen avulla pystyy tekstin lisäksi lähettämään kuvia, videoita, ääniviestejä, yhteystietoja sekä jakamaan oman sijaintinsa kartalla. (Wikipedia)WhatsApp-logoWhatsAppin käyttö on ilmaista, mikäli sinulla on kuukausimaksullinen, rajaton internet-yhteys, kuten Suomessa suurimmalla osalla on. WhatsApp on vähentänytkin perinteisten tekstiviestien suosiota, vuodesta 2012 lähtien tekstiviestien määrä on vähentynyt pikku hiljaa. Jo yli puolet suomalaisista käyttääkin WhatsAppia viestittelyynsä.

Mikäli voit käyttää ulkomailla ollessasi vaikka hotellin ilmaista langatonta internet-yhteyttä, voit käyttää WhatsAppia kotimaahan viestittelyyn ilman lisäkustannuksia. WhatsAppin viestit kulkevat internetin kautta eivätkä matkapuhelinverkkoa käyttäen, kuten perinteiset tekstiviestit.

WhatsApp-sovelluksen voit ladata puhelimesi sovelluskaupasta. (Applen laitteissa ”App Store”, Android-laitteissa ”Play Kauppa” tai Windows-laitteissa ”Kauppa”).

Alla on kuvankaappaus WhatsAppin Android-versiosta, jossa on selitettynä eri toimintoja. Kun liikutat hiirtä kuvan päällä (tai älylaitteilla painat sormella), näet punavalkoisten pallojen kohdalla selityksen toiminnallisuuksista ja kuvakkeista. Muiden käyttöjärjestelmien versiot saattavat näyttää hieman erilaisilta.

Jouni Ahonen ja Petri Tukeva
Jouni on LähiVerkon työntekijä ja Petri suorittaa opintojensa harjoittelujaksoa LähiVerkossa

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Polkuni nettiin – Minun Suomi 100

Elettiin viimeisten sotakorvausjunien lähdönjälkeisiä vuosia, hakkasin metsurina halkoja Porvoon saaristossa ja opiskelin iltaisin Kansanvalistusseuran kirjekurssilla keskikoulun lukuaineita. En voinut aavistaa mitä tulevat vuodet ja vuosikymmenet opettaisivat elämänkoulussa.

Olin työnjohtajani perheessä kotiopettajan roolissa. Kielikylvettäjä: on osuvampi ilmaisu tehtävästäni, ruotsinkielinen perhe, kaksi kouluikäistä poikaa. Perheen isä oli kaksikielinen.

Tehtäväni oli puhua perheessä vain suomea, perheen äiti puhui ruotsia. Että pojat siitä keskustelusta oppisivat suomenkielen puheilmaisun.

Asuin poikien kanssa heidän huoneessaan, palkkioni oli, asunto ja ruoka sekä työnjohtajani järjestämä työpaikka. Vähäinen ruotsinosaamiseni kohentui, mutta nyt 80 kymppisenä en osaa montakaan ruotsinkielistä lausetta.

Vieraassa perheessä ja kulttuurissa eläminen oli todellista elämän koulua. Se inhimillisyys jolla minut otettiin perheen jäseneksi, on ohjannut monissa elämäni valinnoissa, olen toiminut työnjohtotehtävissä.

Aloitin kouluni 1944 elokuussa, Kauhavan Viinikan supistetussa kansakoulussa, alakansakoulun ensimmäisellä luokalla, opettajaksi tuli keväällä ylioppilaaksi valmistunut neiti. Seuraavan kouluvuoden opettajaksi, jälleen ylioppilaaksi valmistunut nuori, nyt poika, näin jatkui opiskelu myös monissa maaseudun syrjäkylien supistetuissa kansakouluissa.

Opiskelun jatkoon ei kohdallani ollut mitään mahdollisuuksia, varattomuus, pitkä koulumatka ja bussiyhteyksien puute estivät koulunkäyntini.

Vähäinen metsurina tapahtunut kirjeopiskelu on viitoittanut opiskelupolkuani, olen löytänyt nettiverkossa etä- opiskelun mahdollisuuden.

Olin ensimmäisten mukana, kun Maaseudun Sivistysliitto aloitti verkossa tapahtuvan luovan kirjoittamisen koulutuksen vuonna 2000. Ensimmäiset läksytehtäväni suoritin kirjaston koneelta, oma tietokone tuli hankituksi jo tuolloin. Alussa meillä oli ammatti opettaja, mutta nopeasti siirryttiin vertaistuki opiskeluun, sellaisena toiminta jatkui MSL:N ja Eläkeliiton ryhmissä. Kirjoituksista on koottu muutama antologia, ne on julkaisut Maahenki Oy.

Elämänkoulu, jota voi käydä myös verkossa, on valmentanut vapaaehtois-, järjestö-, netti- ja vertaistukitoimintaan. Eläkeliitto ja Lähiverkko ovat kursittaen valmentaneet tehtävään.

Tietokone ja älylaitteet ovat rikastuttaneet ja vapauttaneet elämääni, laajentaneet ystäväpiiriäni, parantaneet ja helpottaneet tiedonhankintaa, tuoneet viihteen kotisohvalle. Antoisaa on kohdata etäällä asuvia ystäviä ja lastenlapsia Skype yhteydellä, se lievittää omaakin yksinoloa.

METSURI      1960

Kun metsän humistessa syntyi halkopino
vain kuukkeli sen katsoi onko vino
termos aukaistiin ja tuoksui kahvi
lauantaisin useasti tehtiin silloin työtä
viikonlopun viettoon vasta
ehtookellon myötä
ei ollut kännykkää ei somelinjaa
tänään vuonna 2016
ystäville pinon näyttää SELFIE
ja kriittisenä mittaa SOME
elämäämme kirjaa TIETOKONE

 

Eero Peltoniemi
Kirjoittaja on LähiVerkon sisältötutor, elokuvantekijä, dokumentaristi, runoilija ja runonlausuja. 

Eeron kirjoitus aloittaa LähiVerkon Suomi 100 -blogikirjoitusten sarjan. Julkaisimme lukijoittemme ja toiminnassamme mukana olleiden ihmisten kirjoituksia teemalla Minun Suomi 100 – tietotekniikaan opettelu. Ota yhteyttä.

1 kommentti - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Pelejä ja sovelluksia älylaitteille

Tältä sivulta löydät listan ilmaisista tai edullisista sovelluksista. Sovellus on ohjelma, joka on suunniteltu jonkin tietyn tehtävän tekemiseen tai helpottamiseen. Suurin osa tämän sivun sovelluksista on pelejä. Älylaitteiden sovellukset ladataan laitteeseen omasta sovelluskaupasta (Applen laitteissa ”App Store”, Android-laitteissa ”Play Kauppa” tai Windows-laitteissa ”Kauppa”).

Älypää

http://alypaa.com/

Mikäli olet kiinnostunut tietovisoista, kannattaa käydä tutustumassa tällä internetsivulla erilaisiin tietovisoihin. Tietovisoissa on valittavana eri aihealueita ja kysymysten vaikeustason valitseminen on myös mahdollista.

 

Sanajahti

Sanajahti
iPad: https://appsto.re/fi/y8_gE.i
Android: https://play.google.com/store/search?q=sanajahti&c=apps
Hinta: Ilmainen
Pidätkö sanojen etsinnästä? Tässä pelissä etsitään sanoja ruudukosta ja koitetaan löytää mahdollisimman monta sanaa.

 

GeoChallange

GeoChallenge
iPad: https://appsto.re/fi/_geIO.i
Hinta: Ilmainen
Mikäli haluat joko testata tietämystäsi tai oppia jotakin uutta eri maista, kannattaa tähän tietovisaan tutustua.

 

Ylehirsipuu

YLE hirsipuu
iPad:https://appsto.re/fi/2Pb-B.i
Hinta: Ilmainen
Testaa Yle hirsipuu-pelin avulla tiedätkö mikä sana puuttuu päivän uutisotsikosta.

 

rop

rop
iPad: https://appsto.re/fi/Az315.i
Android: https://play.google.com/store/apps/details?id=air.com.mildmania.rop
Hinta: iPad ja iPhone: 0,99 €, Android: Ilmainen
Testaa kuinka pitkälle pääset tässä mielenkiintoisessa pelissä. Pelissä muodostetaan mallin mukaisia kuvioita alustalle.

 

Threes!

Threes!
iPad: https://appsto.re/fi/Mdzo6.i
Android: https://play.google.com/store/apps/details?id=vo.threes.free
Windows puhelin: https://www.microsoft.com/fi-fi/store/apps/threes/9nblggh3rsrq
Hinta: Ilmainen
Pidätkö numeroiden pyörittelemisestä? Kokeile tässä pelissä kuinka pitkälle pääset yhdistelemällä numeroita toistensa kanssa.

 

2048

2048
iPad: https://appsto.re/fi/QT2hY.i
Android: https://play.google.com/store/apps/details?id=com.presselite.the2048game
Windows puhelin: https://www.microsoft.com/fi-fi/store/apps/2048/9wzdncrfhvtl
Hinta: Ilmainen
Tässä numeropelissä yhdistellään parillisia numeroita toistensa kanssa ja koitetaan saada summaksi 2048.

 

Mubik

Mubik Musical Puzzle
iPad: https://appsto.re/fi/1IrtI.i
Hinta: 1,99 €
Musiikkipeli, jossa soitetaan sormea näytöllä liikuttamalla kappaleita ja tunnistetaan niitä. Lisäksi pelissä mahdollista kokeilla kuinka tarkasti nuottien mukaisesti saat soitettua kappaleen. Pelistä löytyy myös lisätietoa kappaleen historiasta.

BlockPiano
BlockPianolla voit harjoitella oikeita musiikillisia taitoja hauskalla tavalla
Soita suosikkimusiikkiasi yksin tai yhdessä ystäviesi kanssa
Jopa 3 henkilöä voivat soittaa yhdessä samalla iPadillä
Ilmainen
Saatavilla vain iOS laitteille (iPhone ja iPad)

Candy Crush
Pulmapeli, jossa pitää liikutella kolme tai useampia samanvärisiä makeisia vierekkäin, jolloin ne poistuvat kentältä
Tavoitteena on saada kaikki makeiset poistettua kentältä, jolloin pääse seuraavalle tasolle
Tätä kaikenikäisille soveltuvaa peliä näkee pelattavan uisein esimerkiksi bussissa tai junassa myös keski-ikäisten toimesta.
Ilmainen
Saatavilla: iOS/Android/Windows laitteille

112 Suomi
112 Suomi –sovelluksella voit soittaa hätäpuheluita
Sovelluksen avulla soitetut puhelut välittävät hätäkeskukseen automaattisesti ja avun saanti nopeutuu
ILMAINEN
Saatavilla: iOS/Android/Windows laitteille

Quiver
iPad: Sovellukset jotka herättävät piirustukset eloon!
Tulosta värityskuvia: quivervision.com
Quiver ja Quiver Fashion: Jos et halua maksaa kuvan avaamisesta, tulosta vain FREE kuvia
Quiver Education: Saat auki kaikki Education kuvat, mutta et kaikkia Quiver ja Quiver Fashion sovellusten maksullisia kuvia

Listan kokosivat Elina Kolehmainen, Riikka Marttinen ja Jouni Ahonen

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Kaikki pelaa! -seminaari 8.11.2016

#kaikkipelaa
Kaikki pelaa! -seminaari keräsi Helsinkiin Kuntatalolle 8.11. tiistaina digitaalisista peleistä kiinnostuneet ikäihmiset, ikääntyneiden kanssa työskentelevät ammattilaiset ja pelintekijät.

Päivän ohjelman löydät TÄSTÄ LINKISTÄ.


TALLENNE seminaarista, Kunta.tv

Kirsi Alm-Siira avasi seminaarin:

Muiden puhujien videoita voit katsella painamalla tästä. Puhujina olivat mm. kansanedustaja Olli-Poika Parviainen, asiantuntija Inka Sivennoinen sekä LähiVerkko-projektin projektipäällikkö Marja Pakarinen. Paneelikeskustelussa olivat mukana Kari Lahti, Jorma Lindqvist, Anelma Kantola ja Ritva Ojanperä-Peurala.


ESITYKSET:

Päivän esitykset löytyvät koottuna SlideShare-palvelusta.


FACEBOOK:

Kaikki pelaa -seminaari Facebookissa


Keskustelua Twitterissä ja Instragramissa:

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Kirppari – Aarreaitta

Sataa. Mitä tekisin tänään? Kirppari? Se on tuossa aivan lähellä.
Kiertelen ympäriinsä. On kauniita laseja, mökille sopivia lautasia 0,80€ ja isoja kahvikuppeja 0,50€.

eevan-kupit-kirppari-blogi

 

Minusta on hauska kattaa mökkipöytä siten, että esim. jokaiselle parille tulee erilainen, kaunis lautanen. Samoin on kiva antaa jokaiselle erilainen iso kahvikuppi. Se on minun tyyliäni!

 

eevan-lautaset-kirppari-blogi

 

On ajatellut myös syksyä ja kerhopäiviä. Miten niitä voisi elävöittää? Siihenkin löysin kirpparilta ’työkaluja’; marakasseja ja kaikenlaisia helistimiä, joita voi käyttää niin liikunnassa kuin laulannassa. Miltähän tuo syksy tulee näyttämään?

eevan-marakasseja-kirppari-blogi

 

Onpa ihmeen näköistä lankaa! Se on kuin kanttinauhaa, jossa on aukkoja. Mitähän tuosta voisi tehdä? Ei se oikeastaan mitään maksa – muutaman euron. En paljon häviä, vaikka ostan nuo kaikki kerät. Pidän väristä. Siinä on ruskean eri vivahteita. Minulle ei sovi ruskea väri sanoi eräs väriasiantuntija, joka kävi työpaikallani tekemässä meille jotain värianalyysejä. Sen vain muistan tapahtumasta, kun hän sanoi, ettei minulle sovi ruskea väri. Ruskea on kuitenkin ollut yksi mieliväreistäni. Löysin myös ihmeen muhkuraista vaaleaa villalankaa. Nuo värit sopivat mielestäni hyvin yhteen..

Lehmirannan takkahuoneessa on ollut joskus kylmä lattia, jospa neuloisin lämpimät tossukat. Aloitan työn. Minulla ei ole mitään mallia, joten neulon, purkaan, neulon ja purkaan, kunnes olen tyytyväinen aikaansaannokseen. Minua ei harmita yhtään, vaikka joutuisin purkamaan jo melkein valmiin työn kokonaan. Sittenpä siitä tulee minulle mieluisampi. Jätän vanhan kappaleen malliksi ja teen uuteen haluamani korjaukset. Olen jonkun työn purkanut kolmeen jopa neljäänkin kertaan ennen kuin olen ollut tyytyväinen.

Paksuhkoista langoista tulee valmista nopeasti. Työ tuntuu ihanan lämpöiseltä.

Laitan päälleni pitkävartiset tossukat, jakun ja otan iPadille neulotun laukun. Katson paikan valmiiksi. Asetan iPadin kameran ajastukseen, painan nappia ja kiiruhdan istumaan aurinkotuoliin.

neulottu-unelma-kirppari-blogi

 

Eeva Kanerva
Kirjoittaja on LähiVerkon sisältötutor, joka kirjoittaa eläkeläisen arjesta ja löytämisen ilosta. 

3 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Mummot Hypeconissa

Mitä ihmettä nuo mummot täällä tekevät?  Nuoret ihmettelivät varmaan mielessään kun kaksi mummoihmistä oli tullut kesäkuun alkupuolella olleeseen Hypecon tapahtumaan Hyvinkäällä.

Mikä ihmeen Hypecon?

Mummuilla ei ollut asiasta minkäänlaista tietoa etukäteen. Tiesimme vain sen olevan nuorisotapahtuma joka jotenkin liittyy roolipeleihin. Paikalla meille selvisi, että Hypecon on Hyvinkään Nuorisopalvelun ja nuorten itsensä järjestämä jo vuosittainen tapahtuma, jossa  erilaisista japanilaisista animaatioista  ja sarjakuvista eli mangoista sekä roolipeleistä kiinnostuneet nuoret tapaavat toisiaan. Nuoret hoitivat itse tapahtuman järjestelyt.

img_9576

Hypeconissa oli monenlaista tekemistä lapsille ja nuorille. Osa osallistujista oli pukeutunut esim. sarjakuvahahmoksi. Cosplayna tunnettu ilmiö on ollut yleistä Suomessa kohta jo parinkymmenen vuoden ajan.

Tapahtumapaikka Takomo oli täynnä erilaisia tapahtumapisteitä, työpajoja, roolipelejä, myyntipisteitä jne. Mummot olivat EHYT:n mukana JOLOponin tuunauspisteessä. Siellä nuoret saattoivat tuunata JOLOponille uusia asusteita tai tehdä niitä paikalle tuoduille pehmoleluille, jotka he saivat halutessaan mukaansa.

 

img_9588

Poneja ja muita pehmoleluja tuli tuunaamaan eri ikäisiä Hypeconin kävijöitä. Kun pöydän ääreen ei mahduttu, istuttiin rohkeasti lattialle väkertämään mitä ihmeellisimpiä koristuksia JOLOponille.

 

Mummojen mietteitä tapahtumasta:

Mieleen jäi päällimmäisenä se, miten paljon nuoria, hyvin käyttäytyviä ihmisiä oudoissa vaatteissa  oli kokoontuneena askartelemaan, tanssimaan, näyttelemään ja tekemään monia asioita joihin emme ehtineet perehtyä. Roolipelien maailma ei ollut meille ollenkaan tuttua. Tilaisuudesta välittyi lämmin tunnelma, iloisia ilmeitä, mukavia tuttujen tapaamisia. Mutta me mummut? Aluksi en saanut yhtään kiinni, mitä siellä teemme. Oli kuitenkin mukava huomata, että omilla käsityötaidoilla olikin käyttöä. Keskustelu nuorten kanssa oli luontevaa,ajatuksia voitiin vaihtaa vaikka mummu olikin ihan pihalla itse asiasta. Tilaisuudesta muodostui mukava kokemus, vaikka olimme sukeltaneet mukaan täysin tuntemattomaan asiaan. Totta puhuen, ei meille vieläkään ole ihan selvää, mikä sai nuoret tulemaan opiskelupaikkakunnilta takaisin Hyvinkäälle tällaiseen tapahtumaan. Ehkä he olivat juurtuneet kotikaupunkiinsa, halusivat olla edelleen mukana rakkaassa Hypeconissa.

 

img_9618

JOLOponi sai päivän aikana itselleen esimerkiksi uuden hupullisen viitan. Norsulle tehtiin uudet hiukset ja lettikampaus. Hauva-pehmolelun fleda muuttui siniseksi. Pehmolelujen tuunaus oli hauskaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa.

 

Mummuja nuorison taidokkaat, itse tehdyt asusteet, innokas osallistuminen ja luonteva kanssakäyminen viihdytti sekä myöskin antoi uskoa turvalliseen tulevaisuuteen: kyllä nuoret osaavat.

Anna-Maija Muromaa ja Marja-Leena Mahlamäki
Kirjoittajat ovat kaksi rohkeaa mummoa, jotka lähtivät JOLOponin kanssa Hypeconiin

Kuvat: LähiVerkko/Riikka Marttinen

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Villasukat veteraaneille, Suomi 100 vuotta

Sosiaalisesta mediasta voi löytää itselleen monenlaista tekemistä, millä ei itse asiassa ole tietotekniikan kanssa kuin vähän tekemistä. Facebookissa on esimerkiksi erilaisia ryhmiä ja tapahtumia, joissa voi vaikka neuloa hyväntekeväisyyteen. Yksi tällainen ryhmä liittyy tulevaan juhlavuoteen. Suomi täyttää ensi vuonna täydet 100 vuotta. Tämän innoittamana on käynnistynyt Villasukat veteraaneille, Suomi 100 vuotta -hanke toimimalla Facebook-ryhmänä, johon kuuluu tätä kirjoittaessani lähes 3000 jäsentä ja lisää väkeä liittyy mukaan kaiken aikaa.

Tarkoituksena on neuloa sotien veteraaneille yhdenmukaiset villasukat, joiden luovutus aloitetaan alueittain ensi vuoden alusta. Yhteistyötä tehdään veteraanijärjestöjen kanssa ja lisäksi tarkoitus on muistaa kaikkia henkilöitä, joille veteraanitunnus on myönnetty. Iäkkäitten veteraanien määrä on vielä noin 20.000, joten puikkojen heiluttamista riittää. Ryhmään on sitoutunut niin kokeneita sukantekijöitä kuin vasta-alkajiakin. Ennätys lienee tällä hetkellä lähes 50 paria yhdeltä kutojalta. Jokaisen työpanos on kuitenkin yhtä tärkeä määrästä riippumatta.

Sukantekijät haluavat muistaa pienellä huomaavaisuudella ja villasukkien lämmöllä kaikkia heitä, jotka ovat osallistuneet Suomen puolustamiseen sotien aikana ja turvanneet meille jälkipolville itsenäisen isänmaan.

Ryhmässä on mahtavaa olla mukana ja ainoa asia mikä hieman harmittaa on se, että liikkeellä olisi pitänyt olla jo pari vuosikymmentä aikaisemmin. Sosiaalista mediaa nykymuodossaan ja laajuudessaan ei kuitenkaan ollut käytettävissä. Teknisen kehityksen hienous näkyy siinä, että nyt on mahdollista koota lyhyessä ajassa valtakunnallinen ryhmä, joka voidaan ohjeistaa ja keskustelut käydä sähköisesti.

Kiinnostuitko asiasta tai tunnetko innokkaan neulomisen harrastajan? Lisätietoja löytyy facebookista ryhmän nimellä  ”Villasukat veteraaneille, Suomi 100 vuotta”. Uusia toimijoita otetaan ilolla mukaan mittavaan hankkeeseen.

villasukat

Kuva: Sirpa Rautio

 

Sirpa Rautio
Kirjoittaja on vaasalainen maailmanmenon tarkkailija. 

 

Alkuperäistä blogitekstiä on editoitu 14.9.2016 kirjoittajan pyynnöstä. Otsikkoon ja tekstiin on korjattu Facebook-ryhmän nimi.

7 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Pokémon villitsee ja yhdistää!

Pokémon Go villitsi Suomen kesällä. Ensimmäistä kertaa Suomessa digitaalinen peli sai kaikki ikäryhmät liikkeelle. Millaista lisätyn todellisuuden pelin pelaaminen oli eläkeläisen näkökulmasta?

Pokémon Go sai eri ikäiset kesällä metsiin, puistoihin, nähtävyyksille, toreille ja ties minne. Minäkin kokeilin, mutta jäin kyllä kauas niistä, jotka innostuivat asiasta. Ilmiö ei kuitenkaan jäänyt arjessa huomaamatta, vaikka itse en alkanutkaan aktiivisesti pelata. Katukuvassa se nimittäin näkyi nopeasti ja näkyy edelleen. Ihmiset lähtivät liikkeelle etsimään Pokémoneja, valtaamaan saleja (gymejä) ja pelaamaan yhdessä oman tiimin kanssa.

”Hämmästyin todella, kun joka puolella oli vähän eksyneen oloisia pariskuntia kännykät kourassa, iloisia nuorten ryhmiä ja yksittäin pyöriviä lapsia, nuoria, aikuisia ja kaikki iloisessa hyörinässä. Sellaisia en ole ikinä nähnyt Rantapuistossa enkä katujen kulmissakaan täällä Heinolassa. Tuntui kuin koko kaupungin ”sisäeläjät” olisivat yht’äkkiä lähteneet ulos.” kertoo Pirkko Marjavaara (73 vuotta), kun häneltä tiedustelin hänen kokemuksiaan Pokémon Go:n pelaamisesta. Tämä on varmasti monelle muullekin tuttu tilanne tältä kesältä.

Moni eläkeläinen innostui kesällä Pokémon Go:n pelaamisesta. Pirkko pelasi itse ensimmäisen kerran jo pelin Suomen virallisena ilmestymispäivänä. ­”Latasin sen ja rupesin ihmettelemään. Pokémonit ovat olleet noitten lastenlasteni suosikkeja kauan, joten kysäisin heiltä. Tytön nauroivat ja kehottivat lataamaan. Siitä se alkoi, samana päivänä ja jatkuu edelleen.”

Pokémon Go:ssa on kysymys lisätystä todellisuudesta. Se kuulostaa monimutkaisemmalta kuin se onkaan. Kun katselet pihanäkymääsi näet puut, pensaat ja nurmikon. Pokémon Go -peli näkee todellisen maailman puhelimen kameralla. Peli sijoittaa kameralla kuvattuun ympäristöön Pokémon-hahmoja. Jos katsot pihaasi Pokémon Go:n läpi, voi pihapuusi juurella istuskella Pokémon.  Pelissä ei ole kysymys vain Pokémonien pyydystämisestä. Pokémoneja haudotaan munista, niitä kehitetään uusille tasoille ja niillä kisataan muita pelaajia vastaan saleilla (gym). Poké-stopeilta voi saada erilaisia tarvikkeita pelaamista varten. Pelissä on yhtenä ulottuvuutena joukkueet, jolloin voi ryhmänä tavoitella esimerkiksi salien valtiutta tai harvinaisia pokémoneja.

”Pelaaminen on saanut liikkeelle kaikki ikäryhmät. Ehkä ikäihmisiä vähemmän. Ihmiset hymyilevät vastaan tullessaan, heittävät usein jonkin vinkin. On kuin tunne samaan yhteisöön kuulumisesta olisi tunnistettavissa, erottelematta ketään. Nyt jo tunnistaa muutamat ryhmät ja melkein arvaa, minne he ovat seuraavaksi menossa.” kuvailee Pirkko pelaamiskokemustaan ja jatkaa ” Enimmäkseen liikuskelen yhdessä noitten tyttöjen (lastenlasten) kanssa. Joissakin stopeilla on isoja joukkoja etsimässä harvinaisia ja voimakkaita Pokemoneja. Yhteinen riemu nousee, jos joku sellaisen saa, sillä todennäköisestä myös toisetkin saavat.”

Pirkko pelaa Pokémon Go:ta omalla älypuhelimellaan. Kuvan on ottanut Netta Marjavaara.

Pirkko pelaa Pokémon Go:ta omalla älypuhelimellaan yhdessä lastanlastensa kanssa. Kuvan on ottanut Netta Marjavaara.

Olen kuullut muiltakin, että he lähtevät omien lastensa tai lastenlastensa kanssa etsimään Pokémoneja tai valtaamaan saleja. Aina ei onnistuta, mutta yhdessä liikkuminen ja yrittäminen on ollut hauskaa. Mutta minua mietityttää mitä Pokémonin pelaaminen on antanut eläkeläiselle. Oli pakko kysyä sitä Pirkolta.

”Se on avannut näköalan toisenlaisiin yhteisöihin, missä olen normaalisti elänyt. Se on aivan uusi tapa viestiä. Se on samaan yhteisöön kuulumista, läpi sukupuoli-, sukupolvi-, ikä- ja sosiaalisen aseman. Tämän päivän yhteiskuntaan kuuluva aggressiivinen, tuomitseva ja räyhäävä asenne ovat siitä kaukana. Luottamus, iloisuus, yhteisyys ja pikkukisailu positiivisessa hengessä näyttävät ainakin vielä olevan mukana.” kertoo Pirkko Marjavaara ja lopuksi vielä kuittaa ”Aikaa menee, mutta mistä se on pois! Tiijä häntä. Toistaiseksi näin on kivaa.”

Nii’in, mistä se on pois? Peli on mahdollisuus nähdä ja kokea arjessa uutta. Ehkä minun pitää sittenkin kokeilla peliä uudestaan.

 

Ida-Maria Pankka
Kirjoittaja on LähiVerkon projektisuunnittelija, joka pelaa tabletilla mieluiten Menolippu-peliä.
Blogia varten haastateltu Pirkko Marjavaara on ollut mukana LähiVerkon pilotissa 2014-2015. 

 

Lisätietoa Pokémon Go -pelistä saa Ikinörtti-blogista.
LähiVerkon Kaikki pelaa! -seminaarissa käsitellään myös Pokémon Gp -peliä. Seminaariin voi ilmoittautua vielä mukaan!
Netikäs VI: Digitaalinen pelaaminen -vihkossa löytyy perustietoa älylaitteilla pelaamisesta.

1 kommentti - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Oikaisu: Yli puolet internetiä käyttävistä* eläkeikäisistä pelaa digitaalisia pelejä

Digitaalinen pelaaminen on hauskaa ajanvietettä suurelle osalle ikäihmisistä. Suomalaisista internetiä käyttävistä* yli 64-vuotiaista 56 % on pelannut digitaalisia pelejä kuluneen vuoden aikana, selviää TNS-gallupilla teetetyssä kyselyssä.

Yhdessä pelaaminen innostaa

Mobiilipelaaminen ei ole vielä noussut suureen suosioon vanhemmassa ikäryhmässä. “Yleisimmin pelataan pöytäkoneella. Älypuhelimen käyttäjät kokevat pienellä näytöllä pelaamisen usein hankalaksi”, toteaa Marja Pakarinen Eläkeliiton ja EHYT ry:n LähiVerkko-projektista.

Mobiilipelit, sekä äly- ja taitopelit kiinnostavat ikäihmisiä. “Porukalla H peliseminaari 2016 2pelattavat pelit ovat herättäneet innostusta järjestämissämme pelitapahtumissa. Moni pelaa lastenlasten kanssa. Pelaaminen on sosiaalinen tapahtuma. Haastamme käsityksiä digitaalisesta pelaamisesta nuorten harrastuksena ja järjestämme ikäihmisille suunnatun peliseminaarin. Ohjelmassa on ajankohtaista tietoa ja lisäksi pelataan – tietysti!”, kertoo Riikka Marttinen LähiVerkosta.

Pelaaminen sopii hyvin ikääntyvän hyvinvoinnin ylläpitämiseen, eikä pelien kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä osattu hyödyntää. Pelit muun muassa viihdyttävät, rentouttavat, edistävät  hyvinvointia, opettavat, harjoittavat muistia, tuovat sosiaalista vuorovaikutusta ja ajanvietettä. Myös ikäihmisten kuntoutuksessa digitaaliset pelit ovat nouseva trendi.

Virtuaalitodellisuutta ja pelitietoa ikäihmisille

Ikäihmisiä ei olla juurikaan huomioitu digitaalisista peleistä kiinnostuneina ja niitä pelaavina kansalaisina. Helsingissä Kuntatalolla 8.11.2016 järjestettävä Kaikki pelaa -seminaari tuo yhteen ikäihmiset, peliteollisuuden ja ikääntyvien parissa työskentelevät. Seminaari sisältää asiantuntijoiden puheenvuoroja digitaalisesta pelaamisesta, sekä työpajoja, joissa pääsee kokeilemaan pelaamista, virtuaalitodellisuutta ja keskustelemaan aiheesta muiden osallistujien kanssa.

Seminaarissa julkaistaan TNS-gallupilla teetetyn ikäihmisten pelaamista käsittelevän kyselyn tuloksia. Toimittajat ovat tervetulleita koko seminaarin ohjelmaan ja haastattelemaan osallistujia, sekä toimintaa toteuttavien organisaatioiden edustajia.

Lisätietoja: Riikka Marttinen, riikka.marttinen@ehyt.fi, puh. 050 518 0466 tai  Marja Pakarinen, marja.pakarinen@elakeliitto.fi, puh. 040 7257 362.

www.lähiverkko.fi

www.lähiverkko.fi/peliseminaari

*Kyselyn teettivät TNS-Gallupilla LähiVerkko-projekti (Eläkeliiton ja EHYT ry:n yhteisprojekti) sekä Arpa-projekti (EHYT ry). Kyselyssä selvitettiin yli 64-vuotiaiden suomalaisten raha- ja tietokonepelien pelaamista ja suhtautumista niihin. Kyselyssä toteutettiin puhelinhaastattelu, johon vastasi 400 suomalaista. Internet-paneeliin vastasi 1001 vastaajaa.

HUOM. Alkuperäisen artikkelin (18.8. julkaistu) otsikkoa on korjattu 27.10.2016 TNS-gallupilla sattuneen painotusvirheen vuoksi. Kuluneen vuoden aikana jotain digitaalista peliä pelanneiden määrä 56 % koskee ainoastaan Internet-paneeliin vastanneita, eikä koko väestöä, kuten alkuperäisessä artikkelissa virheellisesti otsikoidaan. Alkuperäinen otsikko on ollut ”Yli puolet suomalaisista eläkeikäisistä pelaa digitaalisia pelejä”. Muilta osin kyselyn tulokset pitävät paikkansa.

1 kommentti - Keskustele aiheesta

Lataa lisää