pikkukuva

Google tehokäyttöön Joulun alla!

Koko internetin kattava tietopankki on nimeltään Google. Google löytyy verkosta osoitteesta www.google.fi. Monet ovat käyttäneet Googlea, mutta ovatko Googlen kuva- ja videohaut sinulle jo tuttuja?

Kokeile monipuolista tiedonhakua Googlesta eli googlaamista jouluisten aiheiden kautta! Etsi Googlesta vaikkapa joulun tapahtumia, myymälöitä, ohjeita tai ideoita askarteluihin, ruoanlaittoon tai lahjoihin.

Alla olevat esimerkit ovat Googlen käytöstä Android-käyttöjärjestelmän älypuhelimella. Kun liikutat hiirtä kuvan päällä (tai älylaitteilla painat sormella), näet punavalkoisten pallojen kohdalla selityksen toiminnallisuuksista ja kuvakkeista. Muiden käyttöjärjestelmien versiot saattavat näyttää hieman erilaisilta. Voit kokeilla tiedonhakua omalla laitteellasi, olipa se sitten älypuhelin, tablet tai tietokone. Google toimii samankaltaisesti kaikilla laitteilla.

Miten haen tietoa Googlesta?


Miten hakea kuvia Googlesta?


Miten hakea videoita Googlesta?


Mitä sinä olet etsinyt Joulun alla Googlesta? Jaa kokemuksesi ja vinkkisi muille alla keskusteluosiossa?

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Pitääkö tietokoneviruksia pelätä?

Jokin aika sitten tuli uutinen, että Mikko Hyppönen ja Jason Scott ovat perustaneet nettiin The Malware Museumin, niin sanotun haittaohjelmamuseon.  F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppösen mukaan ”oli aika näyttää turvallisesti miltä tietokonevirukset aikoinaan näyttivät”.

Aikaisemmat haittaohjelmat tietokoneissa olivat pääasiassa ”jekkuilijoita”, jotka näyttäytyivät näyttöruudulla ja aiheuttivat samalla koneeseen jonkinlaisen saastunnan. Haittaohjelmat olivat aina salakavalia, huomaamattomia ja ei toivottuja. Aikaisemmat haittaohjelmat olivat yleensä teini-ikäisten tekemiä ja heidän motiivinaan oli yleensä uteliaisuus ohjelmien tekoon ja nuorten hauskanpito.

Nykyiset haittaohjelmat ovat aikaisempia vaarallisempia, sillä ne ovat joko täysin näkymättömiä tai ns. lunnastroijalaisia. Näkymättömät haittaohjelmat keräävät koneelta käyttäjän tietoja, esim. tunnuslukuja. Lunnastroijalaiset salaavat käyttäjän koneella olevat tiedot ja näyttävät lunnasvaatimuksen, jossa käyttäjältä vaaditaan rahaa, jotta salatut tiedot saisi takaisin. Ajantasalla oleva tietoturvaohjelmista pitää kyllä huolen, ettei tällaisia haittaohjelmia pääse koneelle.

Aikaisemmat haittaohjelmien tekijät eivät saaneet rahaa jekkuiluistaan, vaan se oli harmia tuottavaa pilantekoa ja tietotekniikan tuomaa uutta kokeilunhalua ohjelmoinnissa. Nykyiset haittaohjelmat ovat ihan eri luokkaa kuin aikaisemmat, tekijät tekevät bisnestä ohjelmillaan. Ohjelmien teko on järjestäytynyttä rikollisuutta ja sillä tehdään rahaa, miljoonia ja miljoonia sanoo Mikko Hyppönen.

Ensimmäinen PC-virus löydettiin 1986 eli 30 vuotta sitten. Haittaohjelmamuseon sivustoon on arkistoitu varhaisia tietokoneviruksia 1980- ja 1990-luvuilta. Museon sivustot ovat olleet hyvin suositut; museokävijöitä on ollut jo yli miljoona. Sivustojen avulla pystytään helposti ja turvallisesti näyttämään, miltä tietokonevirukset aikoinaan näyttivät. Näytillä olevia viruksia on käsitelty niin, että ne eivät aiheuta vahinkoa sivustolla vierailevien tietokoneisiin.

Haittaohjelmien kohdalla pitää tänä päivänä olla eri tavalla tarkkana kuin 1980-luvulla. Matkapuhelin ei ole enää pelkkä puhelin, sillä kommunikoidaan monipuolisesti. Matkapuhelimen käyttöön liittyvät tietoturvariskit ovat myös lisääntyneet. Mobiilivirus – haittaohjelma- on erikoistunut saastuttamaan matkapuhelimia ja kämmentietokoneita. Onnistuessaan ne kaappaavat matkapuhelimen haltuunsa ja käyttävät sitä itsensä levittämiseen uusiin matkapuhelimiin. Viruksia leviää älypuhelimiin samalla tavalla kuin tietokoneisiinkin.

Ole terveen epäluuloinen sähköpostien luotettavuudesta. Viesti voi tulla myös muualta kuin viestin lähettäjäkentässä näkyvältä taholta, koska lähettäjätiedot on helppo väärentää. Sähköpostissa ei ole itsessään mitään suojausta, vaan tiedot liikkuvat salaamattomana julkisessa verkossa. Keskeisimmät sosiaalisen median tietoturvauhat perustuvat sekä käyttäjän omaan toimintaan että ammattimaiseen ja suunniteltuun haittaohjelmien toimintaan. Suojaudut parhaiten huijauksilta suhtautumalla nettisisältöön kriittisesti. Ole varovainen syöttäessäsi henkilökohtaisia tietoja internettiin. Ilmoita ne ainoastaan silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä.

 

Museosta löytyy esimerkiksi tämä DOS:sille tehty haittaohjelma, jossa karttakepin kanssa ruudun poikki kulkee mieshahmo.

Museosta löytyy esimerkiksi tämä DOS:sille tehty haittaohjelma, jossa karttakepin kanssa ruudun poikki kulkee mieshahmo. (Kuvakaappaus museon sivuilta.)

 

Oli mielenkiintoista vierailla sähköisessä haittaohjelmamuseossa. Museossa käynti avarsi näkemystäni haittaohjelmien runsaudesta ja ihmisten kekseliäisyydestä tehdä niitä. Vaikka aikaisemmat ohjelmat eivät ole olleet haitoiltaan nykyisiin verrattuna kovinkaan vaarallisia, niin niistä on aiheutunut epämiellyttävää harmitusta tietokoneisiin ja varsinkin ihmisille itselleen. Tekijöillä on ollut intohimo ja luomisen mielikuvitusta saadessaan haittaohjelmat näyttämään kiinnostavilta kuvina ja teksteinä, jotta tietokoneen käyttäjä on ihastunut niihin. Visuaalinen näyttävyys varmaankin kiinnostaa ohjelmissa eniten, joka saa meidät avaamaan ohjelman ja sen myötä auttaa haittaohjelman leviämisen.

 

Matti Leinonen
Kirjoittaja on LähiVerkon sisältötutor, joka otti innolla haasteen vastaan tutustua haittaohjelmamuseoon. 

Lue YLE:n artikkeli museosta täältä.

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Miten saat hymyn katsojan huulille – 9 vinkkiä onnistuneeseen tempaukseen

Tämän syksyn yksi hienoimmista jutuistamme on ollut flashmob-tanssiesityksen toteuttaminen Kampin kauppakeskuksessa ikäihmisten kanssa. Oli todella ihana seurata kuukauden ajan tanssijoiden harjoittelua, sitoutumista ja jännityksen kohoamista. Ja itse esitys, WAU!

Mutta voi sitä työmäärää mitä onnistuneeseen tempaukseen tarvitaan. Ei kyllä tiedetty mihin ryhdytään, kun ideaa flashmobista lähdettiin innolla toteuttamaan. Muutaman jälkiviisaan ajatuksen ajattelimme jakaa teille muillekin. Näiden vinkkien avulla olisimme ainakin itse välttyneet monelta turhalta mutkalta matkassa.

 

  1. Kaiken takana on….

… hyvä suunnitelma. Flashmob on luonteeltaan yllätyksellinen tempaus, joka kestää vain muutaman minuutin. Järjestäminen kuitenkin vaatii useiden kuukausien työskentelyä ja riittäviä resursseja. Suunnittelu kannattaa aloittaa miettimällä yhdessä eri osapuolten kanssa, millaista tapahtumaa oikeastaan ollaan järjestämässä. Millaisia odotuksia ja mielikuvia eri osapuolilla tapahtumasta on? Mitä sillä halutaan saavuttaa? Keiden kaikkien työpanosta tarvitaan, milloin ja missä? Kuka vastaa mistäkin?

Muodostakaa yhteinen, teitä innostava tavoite ja näkemys tempauksesta. Miettikää myös, miten tavoitetta toteutetaan käytännössä koko prosessin ajan. LähiVerkko-projektin tavoite oli tukea ikäihmisiä sisällöntuottajiksi sosiaaliseen mediaan ja luoda positiivista mielikuvaa ikääntymisestä. Me pyrimme tavoitteeseen osallistamalla ikäihmisiä tapahtuman tekemiseen eri vaiheissa.

  1. Joko se on huomenna…

Tehkää joustava aikataulu toteutukseen ja aikatauluttakaa mukaan yhteisiä tsekkauspisteitä. Niiden avulla on mahdollista pitää eri osapuolet ajan tasalla, käsitellä syntyneitä ideoita ja tehdä jouhevasti päätöksiä ja muokkauksia suunnitelmaan. Kilpailutukset, rekrytoinnit, luvat ja tilojen järjestyminen voivat viedä pahimmillaan useita viikkoja. Viestinnälle on syytä uhrata myös muutama ajatus. Mukana on usein paljon ihmisiä erilaisissa rooleissa. Itse totesimme, että olisi ollut viisasta päättää yksi yhteinen viestintäkanava, jota seuraamalla kaikki osallistujat pysyvät ajan tasalla ja voivat kommunikoida. Teimme viestintää liiankin monella viestintäkanavallamme ilman yhteistä keskustelua ja säännöllistä tilannetsekkausta. Sen takia välillä oltiin aika kaoottisessa tilanteessa valmistelujen osalta.

flashmobmainos

Mainostus on tärkeää, että saa porukkaa mukaan. Aloitusinfon kautta saimme sitoutettua ihmisiä tempaukseen. Pullan ja kahvin voima on yllättävän suuri.

  1. Hups, kuka keksi tilata sata paitaa…

Muutama sana budjetoinnista. Suurimmat kuluerät budjetissa ovat usein ulkopuolisten ammattilaisten palkkiot. Kannattaa miettiä, mitä pystytään ja kannattaa hoitaa itse tai vapaaehtoisvoimin. Mihin saadaan yhteistyökumppaneita ja mitä ostetaan? Meillä isoin satsaus oli tanssinopettajan palkkaaminen. Kilpailutuksen perusteella valitsimme Marinka Nyqvistin suunnittelemaan sopivaa koreografiaa ja vetämään harjoituksia. Marinka teki upeaa työtä ja hänen roolinsa tapahtuman onnistumisessa ja esiintyjien innostamisessa osoittautui äärimmäisen suureksi.

Toinen suuri kulu voi olla tapahtuman videointi ja editointi. Tässä hintahaitari voi olla minimibudjetista kymmeniin tuhansiin euroihin. Meillä toteutui kuvauksissa minimibudjetti ja valtava onni, kun saimme kuvausten suunnittelijaksi, toteuttajaksi ja editoijaksi Viljami Sainion. Hän teki työn osana siviilipalvelustaan, jota hän suorittaa projektin toiselle toteuttajaorganisaatiolle EHYT ry:lle. Muita kuluja flashmobista voi syntyä esiintyjien asuista tai rekvisiitasta, kiitoslahjoista, lupamaksuista, tilamaksuista, tavaroiden säilytyksestä kauppakeskuksessa, kahvituksista, markkinoinnista, äänen toistosta jne.

  1. Muistiko kukaan…

Flashmobin suunnittelu helpottuu, kun pilkkoo prosessin vaiheisiin. On hyvä nimetä ja miettiä, keitä tarvitaan osallistumaan vaiheiden toteutukseen ja kuka viimekädessä vastaa. Keskeisiä vaiheita flashmobissa, satunnaisessa järjestyksessä nimettyinä, olivat muun muassa a) esiintyjien rekrytointi b) esityksen teko ja harjoittelu c) yhteydenpito esiintyjiin, innostaminen, motivoiminen ja informoiminen d) tilojen, lupien, hakemusten huolehtiminen e) budjetti f) video- ja valokuvaus ja editointi g) tapahtumapäivän käytännön järjestelyt h) videon levitys, tiedotus, markkinointi i) koulutus- ja infotilaisuudet.

Tapahtumapäivän käytännön järjestelyt voi olla viisasta pilkkoa vielä pienempiin osiin ja tehdä lista ihmisten tehtävistä: Kuka ohjaa esiintyjät paikoilleen? Miten esiintyjä kootaan ja ryhmitellään (me käytimme eri värisiä rannenauhoja ja papereita)? Ketkä huolehtivat tavaroista, laukuista ja ulkovaatteista? Jaetaanko kiitoslahjoja? Tavataanko esityksen jälkeen jossain? Kuka huolehtii musiikista ja kuvausryhmästä? Ottaako joku vastaan median edustajia, jos heitä tulee paikalle?

 

Onnistunut tempaus on innostuneiden osallistujien ansioita. Kiitos kaikki mukana olleet ikäihmiset ja lapset!

Onnistunut tempaus on innostuneiden osallistujien ansioita. Kiitos kaikki mukana olleet ikäihmiset ja lapset!

 

  1. Taidot käyttöön ja rohkeutta luottaa

Älä epäile mukana olevien ihmisten osaamista. Anna rohkeasti esiintyjien ideoiden, ajatusten ja tekemisen tulla osaksi yhteistä esitystä. On tärkeää, että jollain on koko homma hanskassa, mutta vastuuta voi jakaa myös esiintyjille, jos he sitä haluavat. Ainakin meillä flashmobiin osallistujat ottivat mielellään erilaisia haasteita vastaan. Esimerkiksi kuvaajiksi tuli ikäihmisiä ja osasta tanssijoiden sisääntuloista esityksen aikana huolehtivat itse tanssijat eli ikäihmiset. Yhdessä luodussa ollaan innolla mukana.

On hyvä muistaa, että flasmobin kautta tavoittaa suuren joukon ihmisiä. Meillä yksin esiintyjiä oli mukana noin 70 henkilöä. Projektin toteuttajien kannattaa miettiä yhteydenpidon tavat esiintyjiin ja osallistua itse aktiivisesti kaikkiin harjoituksiin. Myös yhteiset aloitus- ja lopetustilaisuudet ovat tärkeitä. Kaikissa kohtaamisissa luodaan yhteistä tekemistä, kuullaan ideoita, innostutaan ja innostetaan yhteisistä päämääristä ja tavoitteista. Tätä projektihenkilöstön oman aktiivisen osallistumisen ja yhteisen tavoitteen viestimisen merkitystä emme ehkä itse osanneet riittävästi huomioida. Mukanaolo harjoituksissa on erinomainen tilaisuus ohjata ja innostaa osallistujia tutustumaan sosiaaliseen mediaan ja internetiin. Mistäpä löytyisi parempi motivoija, kuin oman esityksen löytäminen, seuraaminen ja jakaminen verkossa. Oman oppimisen lisäksi esiintyjistä tulee parhaimmillaan myös innostuneita lähettiläitä tuotosten ja kokemusten jakamiseen ja levittämiseen.

  1. Lupia mä metsästän, tahdon saada…    

.. oikeuden käyttää musiikkia ja toteuttaa flashmobin julkisella paikalla turvallisesti. Yllättävän monta eri lupaa tarvitsee julkisessa paikassa olevan esityksen toteuttamiseen sekä sen taltiointiin ja verkossa levittämiseen. Lupia ja lupamaksuja tarvitsee muun muassa musiikin esittämiseen, musiikin tallentamiseen ja tallenteen esittämiseen. Lupia tarvitaan myös esiintymispaikkaan ja  sen turvajärjestelyihin liittyen.

Flashmobin kohdalla kannattaa soittaa poliisin lupapalveluun ja tiedustella millaisen ilmoituksen he haluavat tapahtumasta. Meillä kävi hyvin. Kirjoitimme sähköpostin, jossa kerroimme mitä järjestämme, missä, kauan se kestää, kuinka paljon odotamme paikalle väkeä ja kuinka olemme huolehtineet turvallisuudesta. Viimeinen seikka on muutes tärkeä. Varmista, että mahdollisen häiriköinnin takia olet joko sopinut paikan vartijoiden kanssa siitä, että he huolehtivat häiriköt pois tai järjestä itse paikalle tarvittava määrä järjestyksenvalvojia. Lupien selvittämiseen löytyy hyviä neuvoja netistä, mutta varautua kannattaa myös viivästyksiin ja soittokierroksiin erilaisille tahoille levy-yhtiöitä ja artisteja myöten.

  1. Kajareista raikui musiikki…

… ei muutes olisi raikunut, ellemme olisi ajoissa varmistaneet voiko kauppakeskuksen keskusradioita käyttää. Kauppakeskuksen henkilökunnan kanssa kannattaa sopia hiljaisesta hetkestä esityksen ajaksi, ettei taustalla pauhaa mainosmusiikkia tai -kuulutuksia.Esityspaikkaan kannattaa käydä tutustumassa huolella ennen H-hetkeä. Miten saa esityspaikassa äänet kuulumaan riittävän hyvin? Onhan pistorasioita sopivissa paikoissa, jos niitä tarvitsee. Johtoja ei yleensä saa vetää kulkuväylille. Minne esiintyjät jättävät takkinsa ja laukkunsa? Ihmisten yleistä liikkumista esityspaikan ympäristössä kannattaa seurata ja miettiä liikkuuko paikalla luonnostaan potentiaalista yleisöä vai pitääkö yleisöä erikseen houkutella paikalle. Meneekö esiintymispaikan läpi kulkureittejä esim. hisseille?

Flashmobin bändi ei olisi ihan onnistunut hoitamaan koko musiikkia heidän soittimillaan.

Flashmobin bändi ei olisi ihan onnistunut hoitamaan koko musiikkia heidän soittimillaan. Ja vauhtiakin taisi olla siihen vähän liikaa.

  1. And action – kamerat käy!

Flashmobin idea kulminoituu tietysti tapahtuman kuvaamiseen, eikä vain tapahtumahetkellä vaan pitkin matkaa. Itse kuvasimme materiaalia harjoituksista ja infotilaisuuksista. Näistä materiaaleista tehtiin ns. making of –video, joka on tämän blogin lopussa.

Esiintymispaikkaan tutustuessa on hyvä miettiä mihin voi asetella kamerat jalustoineen ja missä kuvaajat liikkuvat. Flasmobin videoinnissa kannattaa käyttää useita kameroita ja kuvakulmia, jotta esitys saa näyttävyyttä videolla. Itse käytimme yhtä GoPro-kameraa, joka kiinnitettiin kattoon kuvaamaan yleiskuvaa sekä useita järjestelmäkameroita ja mobiililaitteita. Kuvakulmiin tuli tällöin elävyyttä. Haimme mukaan kuvaajiksi vapaaehtoisia ikäihmisiä, joille järjestimme pienen koulutuksen digitaaliseen kuvaamiseen. Kuvausta varten on hyvä tehdä suunnitelma ja miettiä tärkeät hetket, jotka haluaa esityksessä saada ikuistettua. Jonkun täytyy muistaa kuvata nämä huippuhetket tai muuten ne ovat mennyttä.

  1. Näin yhdessä ain, käymme rinnakkain…

Hyvät yhteistyökumppanit ovat kultaakin arvokkaammat flashmobin toteuttamisessa. Varsinkin siinä tilanteessa, kun sitä toteutetaan puhtaasti vapaaehtoispohjalta ilman suuria rahoja. Meillä oli onni saada Kampin ja Töölön palvelukeskukset mukaan toteuttamaan tempausta. Heiltä saimme tilat käyttöön harjoitteluun ja heidän kauttaan löytyi myös innokkaita tanssijoita, kuvaajia ja apua harjoituksiin. Yhteistyökumppaneita kannattaa huomioida, kiittää ja linkittää myös flashmob-videon levitysvaiheessa.

 

Nyt huokaisemme helpotuksesta, kun flashmob-kiireet vihdoin ovat hellittäneet ja olemme päässeet nauttimaan lopputuloksesta. Monta asiaa olemme oppineet mutkien kautta, mutta tärkeintähän on usein matka ja oivallus, ei päämäärä. Kaikkein suurinta resurssia ja onnistumisen edellytystä on kuitenkin valitettavasti vaikea suunnitella tai hallita. Tärkeintä on ihminen ja tunne. Spontaani, aito ilo. Heittäytyminen ja hyvä fiilis, joka välittyy videon katselijalle asti. Pieni kotikutoisuuskaan ei haittaa, koska se tuo some-tempauksiin usein elämän makua, aitoutta ja tunnelmaa. Mielestämme videota katsellessa tulee hyvä mieli. Vai, mikä fiilis?

 

 

Koko prosessihan piti myös saada talteen omaksi videokseen: Flashmob Mikä Fiilis! Making of -video.

 

Ida-Maria ja Marja
Kirjoittajat ovat LähiVerkko-projektin projektisuunnittelija ja projektipäällikkö
Arvioinnissa ollut mukana myös tanssinopettaja Marinka Nyqvist

3 kommenttia - Keskustele aiheesta

Viisi huomionarvoista asiaa älypuhelimen hankinnassa

Älypuhelin on henkilökohtainen viestintälaite. Se laajentaa kännykkää uusilla ominaisuuksilla, jotka tavanomaisesti korvaavat osittain tai kokonaan aiempia erillisiä laitteita. Jokainen uusi älypuhelin pitää sisällään ainakin digitaalisen muistikirjan ja kalenterin, monipuoliset yhteystiedot, herätyskellon, kameran, navigaattorin ja verkkoselaimen. Lisäksi laitteeseen ladataan sovelluksia mm. verkkopankin käyttöön, uutisten seuraamiseen ja pelaamiseen liittyen. Seuraavassa on lueteltu muutamia älypuhelimen hankinnassa huomioitavia asioita.

  • Henkilökohtainen käyttötarkoitus. Ennen laitteen kunnollista kokeilua ei täysin tiedä, mitä käyttö tulee olemaan vaikkapa parin kuukauden kuluttua. Kannustan kokeilemiseen!
  • Näytön koko. Katselupinta-alan on oltava niin suuri, että perustoiminnot tuntuvat järkeviltä ja puhelimeen saa hyvän ”näppituntuman”. Mitä muuta tarvitaan, riippuu käyttötarkoituksesta. Kaikki eivät katso tv-ohjelmia tai lue uutisia puhelimesta, vaan laite voi viestinnän lisäksi toimia vaikkapa digitaalisena karttana.
  • Hinta-laatu. Noin sadan euron älypuhelimet ovat kirjoitushetkellä riittäviä peruskäyttöön, mikäli ei ole tarvetta suurelle näytölle. Tuntuvamman investoinnin mukana tulevat tyypillisesti laitteen teho/nopeus, laadukkaampi ja suurempi näyttö sekä enemmän tallennustilaa valokuville ja muille tiedoille. Ohjelmistot ovat pitkälti samat niin edullisessa kuin arvokkaammassa saman järjestelmän (iOS, Android, Windows Phone) laitteessa, kunhan molemmat ovat ”samalta aikakaudelta.”
  • Käyttöjärjestelmä. Lyhyesti sanottuna Applen kehittämä iOS toimii sulavasti, Googlen Android™ taas taipuu varsin moneen ja Windows Phone® osuu selkeimmin yhteen uusien Windows-tietokoneiden kanssa. Perustoiminnot kuten viestintä, pankkipalvelut ja vastaavat onnistuvat kaikilla laitteilla. Kysymys kuuluukin: haluatko ajaa Volvolla, Audilla vai kenties Volkkarilla? Jokaisella pääsee perille.
  • Ylläpito. Älypuhelimen todellinen käyttöikä nykyään on kolmisen vuotta. Laite kannattaa uusia säännöllisesti, sillä uudet sovellukset eivät kunnolla toimi vanhoilla laitteilla. Lisäksi älypuhelin ”hidastuu” ajan myötä, vaikka tätä ei yleensä itse huomaa.

Suositukseni on investoida riittävän suurella näytöllä varustettuun ja kohtuullisen uuteen laitteeseen. Testaa etukäteen kunnolla, jos mahdollista. Älypuhelimen käytön perusteisiin on tammikuusta 2015 alkaen monipuolinen ja ilmainen oppimateriaali Tieto- ja viestintätekniikkakoulun verkkosivustolla.

Riku E. Järvinen
Vieraileva blogisti on TVT-koulun perustaja. TVT-koulu tarjoaa teknologian käytettävyyteen liittyviä palveluita. 

 

3 kommenttia - Keskustele aiheesta

Tietokoneen käytön aloittaminen

Tämä kirjoitus on suunnattu ennen kaikkea teille, jotka vasta opettelette tietokoneen käyttöä tai joilla on lähipiirissä teknologiaa vältteleviä ihmisiä.

Jounin_Blogikuva

Ennen LähiVerkossa aloittamistani olen leipätyökseni opastanut ikäihmisiä tietokoneiden käytössä muutaman vuoden ajan. Tässä ajassa olen huomannut, että käytännössä jokainen aiheesta kiinnostunut oppii käyttämään tietokonetta sen verran kuin itse tarvitsee. Joillekin riittää ihan perusasioiden, vaikka sähköpostin hallitseminen. Toiset taas haluavat oppia mahdollisimman paljon uutta ja hakevat hyödyn lisäksi myös viihdettä internetistä, kuten nuoremmat sukupolvet toimivat.

Joillain ikäihmisillä on nurkissa pyörimässä lähisukulaisten ostama tietokone tai vaikka lastenlasten vanhentunut pelikone. Pelko siitä, että jotain pahaa tapahtuu, estää kuitenkin koskemasta tuohon laitteeseen.

Eniten uuden oppimista haittaavia asioita ovatkin juuri pelko tietotekniikkaa kohtaan ja pelko siitä, ettei opi enää uutta. Jotkut jättäytyvät tietoyhteiskunnan ulkopuolelle, eivätkä halua kokeilla tietokoneen käyttämistä, koska ovat vakuuttuneita siitä, että se on liian vaikeaa. Tämä on sääli, sillä tietotekniikalla voi ehkäistä yksinäisyyttä (Blažun 2013) ja saada itselle yllättävääkin sisältöä elämään, esimerkiksi uusien ja ilmaisten yhteydenpitovälineiden kautta. Sähköposti, Skype ja muut viestintäohjelmat ovat useimmiten käyttäjille ilmaisia ja mahdollistavat yhteydenpidon vaikkapa ulkomailla asuviin sukulaisiin ja tuttaviin.

Suurin osa ihmisistä, jotka ovat jo oppineet vähintään internetin käytön alkeet, haluavat hakea tietoa eri aiheista. Ennen kuin on itse käyttänyt tietokonetta, on hankala edes kuvitella mitä kaikkea internetistä löytyy ja miten yksinkertaista tietojen hakeminen, ”Googlettaminen”, loppujen lopuksi on.

Tärkeimpiä opettelun (ja neuvonnan) kohteita ovat pankkipalvelut. Pelkästään tämä aihe saa monet ikäihmiset siirtymään digiaikaan ja hankkimaan kotiin tietokoneen sekä internetyhteyden. Jos ei ole koskenut aikaisemmin tietokoneeseen, verkkopankin opetteleminen saattaa tuntua liian haastavalta, koska siinä on melko paljon muistettavaa.Jotkut jopa hankkivat verkkopankkitunnukset ja luovuttavat ne lähisukulaisilleen, koska he eivät usko oppivansa maksamaan laskuja. Lisäksi laskujen maksaminen pankkikonttorissa maksaa useita euroja ylimääräistä per lasku. Pankkikonttoreiden karsiminen ja laskujen maksamisesta rahastaminen haittaavatkin eniten digitaalisesti syrjäytyneitä.

Vanhaa sananlaskua mukaillen, ”Jotta voi oppia juoksemaan, pitää ensin osata kävellä”. Kun tietokone on käytettävissä, siihen kannattaa tutustua helpompien aiheiden kautta. Perusasiat kannattaa opetella rauhassa ja omaan tahtiin. Esimerkiksi yllämainittu tietojen etsiminen itseä kiinnostavista aiheista ja vaikkapa lehtien lukeminen ilmaiseksi tuottavat arvokkaita onnistumisen kokemuksia ja luottamusta opetella uusia asioita.

Jos käyttää tietokonetta hiiren avulla, jo hiiren osoittimen tähtääminen oikeaan kohtaan voi tuntua aluksi ylitsepääsemättömän vaikealta. Kun olen työskennellyt ihmisten kanssa, jotka eivät ole aikaisemmin koskeneet tietokoneeseen, olen suosinut ensimmäisenä kosketuksena tietotekniikan maailmaan Tampereen kirjaston sivuilta löytyvää ”Hiiri Hukassa” –harjoitusta. Siinä käydään pelinomaisesti 15-30 minuutissa läpi eri asiat, joita hiirellä voi tehdä.Sen jälkeen on helpompaa lähteä nettiin surffailemaan, koska tavallisessa käytössä tarvitsee lähinnä hiiren ”ykkös”näppäintä ja vieritysrullaa.

Nykyään monet ostavat ensimmäiseksi tietokoneeksi kosketusnäytöllisen taulutietokoneen, eli ”tabletin” tai ”pädin”. Näissä laitteissa ei käytetä hiirtä vaan kosketusnäyttöä, joten ne soveltuvat erinomaisesti myös aloittelijoiden käyttöön. Näyttöruudun koskettaminen sormenpäällä on helpompaa kuin hiiren pitäminen paikallaan ja näppäimen painaminen samaan aikaan. Taulutietokoneet ovatkin kasvattaneet viime vuosina suosiotaan perinteisten tietokoneiden kustannuksella.  Taulutietokoneissa pätee mielestäni sama sääntö kuin kannettavissa tietokoneissa, eli jos näkökyvyn kanssa on vähänkin ongelmia, ruudun riittävä koko on laitteen tärkeimpiä ominaisuuksia. Isommalle ruudulle saa muutettua tekstin koon suuremmaksi sekä paineltavat kuvakkeet ja linkit ovat isompia, jolloin niihin osuminen sormenpäällä on helpompaa. Toisaalta taas pienempiä laitteita on helpompi kuljettaa mukana, jos siihen on tarvetta.

Lopuksi vielä asiaa yhdestä yleisimmistä aiheista, eli sähköpostista. Sähköpostiosoite löytyy lähes jokaiselta tietokoneen käyttäjältä. Se onkin suosituimpia tapoja kommunikoida yksityisesti internetin välityksellä. Sähköposti on muutenkin lähes välttämätön väline netissä surffaajalle, koska eri palveluihin rekisteröidyttäessä tarvitsee yleensä toimivan sähköpostiosoitteen. Sähköpostia voi lukea tai lähettää missä päin maailmaa tahansa, mihin kellonaikaan tahansa. Sen mukana voi lähettää tiedostoja, esimerkiksi kuvia ja asiakirjoja. Sähköpostin huono puoli on se, että liitetiedostojen mukana voi levitä viruksia. Jos pitää mielessään, ettei tuntemattomilta lähettäjiltä tulleita liitetiedostoja kannata avata, sähköpostin käyttäminen on turvallista. Lisäksi se on ilmaista.

Oppisoppi-sivullamme on ohjeita sähköpostin luomiseen. Jos se tuntuu silti liian vaikealta, kannattaa pyytää ensimmäisellä kerralla vaikka sukulaiselta tai tuttavalta apua. Kun osoite on luotu, hankalin vaihe on takana ja harjoittelu voi alkaa. Seuraavaksi pitää kysellä ihmisten sähköpostiosoitteita. Niistä ei ole valitettavasti ole olemassa puhelinluettelon tapaista listaa.

Tietokoneen käyttöä opetellessani ja opastaessani olen tehnyt selkeän havainnon: Mitä enemmän osaa, sitä helpompi on oppia uutta. Toisin sanoen alkutaival on hankalin vaihe ja kaikki helpottuu kokemuksen karttuessa.

Jouni Ahonen

LähiVerkko-projektin aluesuunnittelija

1 kommentti - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Netti suomalaisten ikäihmisten vapaa-ajan osana

Suomalaiset ovat tunnetusti internetin käytön suhteen eräänlaisia edelläkävijöitä, onhan enemmistö meistä käyttänyt nettiä päivittäin jo ihan 2000-luvun alkupuolelta asti. Huomioitavaa kuitenkin on, että mitä vanhempiin ikäryhmiin mennään, sitä enemmän suomalaistenkin joukosta löytyy niin sanottuja ei-käyttäjiä, ihmisiä jotka eivät käytä tietokonetta tai internetiä lainkaan. Esimerkiksi yli 60-vuotiaiden suomalaisten osalta miltei kolmasosa kuuluukin tähän ei-käyttäjien kategoriaan ja monessa muussa maassa vastaavat luvut ovat vieläkin suuremmat. Tämä onkin herättänyt usean tutkijan pohtimaan syitä sille, miksi vanhemmista ikäryhmistä löytyy niin paljon ei-aktiivisia netin käyttäjiä. Tutkimusten pohjalta voidaan nostaa parikin keskeistä syytä ei-käytön osalta, näitä ovat useimmiten joko kiinnostuksen, tai vastaavasti käyttömahdollisuuksien puute uuden teknologian osalta. Osalle tietokoneen ja Internetin suhteen liittyy varmastikin jonkin verran epävarmuutta, jopa pelkoa, mikä osaltaan edesauttaa sitä että näiden teknologioiden käyttöönottoa ei koeta erityisen mielekkäänä.

Omat tutkimusintressini painottuvat pitkälti netin käytön vaikutusten tutkimiseen. Siis siihen, minkälaisia mahdollisia vaikutuksia netin käyttöönotolla ihmisten elämään on. Tästä kulmasta katsottuna ikäihmiset tarjoavat varsin mielenkiintoisen tutkimuskohteen, sillä runsas ei-käyttäjien määrä mahdollistaa sen, että saamme tietoa siitä miten netin aktiivikäyttäjät mahdollisesti eroavat niistä jotka eivät nettiä käytä lainkaan.

Vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa tarkastelimme juurikin näitä eroja. Tutkimuksen keskeisenä teemana oli tarkastella netin käytön ja vapaa-ajan aktiivisuuden yhteyttä. Toisin sanoen, olivatko aktiiviset netinkäyttäjät myös muutoin vapaa-ajallaan aktiivisempia kuin ne ihmiset jotka käyttivät nettiä joko vähän tai eivät lainkaan. Osaltaan mielenkiintoiseksi tarkastelun teki se, että aikaisemmissa tutkimuksessa on havaittu, että vapaa-ajallaan aktiivisemmat ihmiset ovat yleisesti ottaen terveempiä kuin vähemmän aktiivit. Voiko siis olla, että aktiiviset netin käyttäjät ovat mahdollisesti terveempiä kuin ei-aktiivit?

Tutkimuksen tulosten perusteella kävi ilmi, että aktiiviset netinkäyttäjät olivat myös yleisesti ottaen aktiivisempia erilaisten vapaa-ajan harrastusten osalta. Lisäksi havaitsimme että hieman nuoremmat, paremmin koulutetut sekä terveytensä paremmaksi kokevat ovat muita todennäköisemmin aktiivisia netinkäyttäjiä.

Vaikka emme voi tehdä liian suoria päätelmiä vaikkapa siitä, että internetin käyttäminen automaattisesti parantaisi käyttäjiensä terveydentilaa, on ”investointi” ikäihmisten netinkäytön tukemiseen kuitenkin varsin kannatettavaa. Ei ainoastaan erilaisten verkon tarjoamien palveluiden, kuten esimerkiksi pankkiasioimisen vuoksi, mutta myös siksi että netin käyttö itsessään voi toimia yhtenä mielekkäänä vapaa-ajan aktiviteettina, sekä samalla tarjoamalla kattavasti tietoa myös muista mahdollisista aktiviteeteista.

Matti Näsi

Tutkijatohtori, Turun yliopisto

1 kommentti - Keskustele aiheesta