pikkukuva

WhatsApp – helppoa viestittelyä

WhatsApp on älypuhelimille suunniteltu pikaviestinpalvelu. Pikaviestintä eroaa esimerkiksi sähköpostista siten, että keskustelun osapuolet näkevät toisen kirjoittaman tekstin heti kun se on kirjoitettu. WhatsAppin avulla voi keskustella ystävien kanssa kahden kesken tai perustaa ryhmiä.  WhatsApp muistuttaa lähinnä tekstiviestien käyttöä ja sen avulla pystyy tekstin lisäksi lähettämään kuvia, videoita, ääniviestejä, yhteystietoja sekä jakamaan oman sijaintinsa kartalla. (Wikipedia)WhatsApp-logoWhatsAppin käyttö on ilmaista, mikäli sinulla on kuukausimaksullinen, rajaton internet-yhteys, kuten Suomessa suurimmalla osalla on. WhatsApp on vähentänytkin perinteisten tekstiviestien suosiota, vuodesta 2012 lähtien tekstiviestien määrä on vähentynyt pikku hiljaa. Jo yli puolet suomalaisista käyttääkin WhatsAppia viestittelyynsä.

Mikäli voit käyttää ulkomailla ollessasi vaikka hotellin ilmaista langatonta internet-yhteyttä, voit käyttää WhatsAppia kotimaahan viestittelyyn ilman lisäkustannuksia. WhatsAppin viestit kulkevat internetin kautta eivätkä matkapuhelinverkkoa käyttäen, kuten perinteiset tekstiviestit.

WhatsApp-sovelluksen voit ladata puhelimesi sovelluskaupasta. (Applen laitteissa ”App Store”, Android-laitteissa ”Play Kauppa” tai Windows-laitteissa ”Kauppa”).

Alla on kuvankaappaus WhatsAppin Android-versiosta, jossa on selitettynä eri toimintoja. Kun liikutat hiirtä kuvan päällä (tai älylaitteilla painat sormella), näet punavalkoisten pallojen kohdalla selityksen toiminnallisuuksista ja kuvakkeista. Muiden käyttöjärjestelmien versiot saattavat näyttää hieman erilaisilta.

Jouni Ahonen ja Petri Tukeva
Jouni on LähiVerkon työntekijä ja Petri suorittaa opintojensa harjoittelujaksoa LähiVerkossa

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Oikaisu: Yli puolet internetiä käyttävistä* eläkeikäisistä pelaa digitaalisia pelejä

Digitaalinen pelaaminen on hauskaa ajanvietettä suurelle osalle ikäihmisistä. Suomalaisista internetiä käyttävistä* yli 64-vuotiaista 56 % on pelannut digitaalisia pelejä kuluneen vuoden aikana, selviää TNS-gallupilla teetetyssä kyselyssä.

Yhdessä pelaaminen innostaa

Mobiilipelaaminen ei ole vielä noussut suureen suosioon vanhemmassa ikäryhmässä. “Yleisimmin pelataan pöytäkoneella. Älypuhelimen käyttäjät kokevat pienellä näytöllä pelaamisen usein hankalaksi”, toteaa Marja Pakarinen Eläkeliiton ja EHYT ry:n LähiVerkko-projektista.

Mobiilipelit, sekä äly- ja taitopelit kiinnostavat ikäihmisiä. “Porukalla H peliseminaari 2016 2pelattavat pelit ovat herättäneet innostusta järjestämissämme pelitapahtumissa. Moni pelaa lastenlasten kanssa. Pelaaminen on sosiaalinen tapahtuma. Haastamme käsityksiä digitaalisesta pelaamisesta nuorten harrastuksena ja järjestämme ikäihmisille suunnatun peliseminaarin. Ohjelmassa on ajankohtaista tietoa ja lisäksi pelataan – tietysti!”, kertoo Riikka Marttinen LähiVerkosta.

Pelaaminen sopii hyvin ikääntyvän hyvinvoinnin ylläpitämiseen, eikä pelien kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä osattu hyödyntää. Pelit muun muassa viihdyttävät, rentouttavat, edistävät  hyvinvointia, opettavat, harjoittavat muistia, tuovat sosiaalista vuorovaikutusta ja ajanvietettä. Myös ikäihmisten kuntoutuksessa digitaaliset pelit ovat nouseva trendi.

Virtuaalitodellisuutta ja pelitietoa ikäihmisille

Ikäihmisiä ei olla juurikaan huomioitu digitaalisista peleistä kiinnostuneina ja niitä pelaavina kansalaisina. Helsingissä Kuntatalolla 8.11.2016 järjestettävä Kaikki pelaa -seminaari tuo yhteen ikäihmiset, peliteollisuuden ja ikääntyvien parissa työskentelevät. Seminaari sisältää asiantuntijoiden puheenvuoroja digitaalisesta pelaamisesta, sekä työpajoja, joissa pääsee kokeilemaan pelaamista, virtuaalitodellisuutta ja keskustelemaan aiheesta muiden osallistujien kanssa.

Seminaarissa julkaistaan TNS-gallupilla teetetyn ikäihmisten pelaamista käsittelevän kyselyn tuloksia. Toimittajat ovat tervetulleita koko seminaarin ohjelmaan ja haastattelemaan osallistujia, sekä toimintaa toteuttavien organisaatioiden edustajia.

Lisätietoja: Riikka Marttinen, riikka.marttinen@ehyt.fi, puh. 050 518 0466 tai  Marja Pakarinen, marja.pakarinen@elakeliitto.fi, puh. 040 7257 362.

www.lähiverkko.fi

www.lähiverkko.fi/peliseminaari

*Kyselyn teettivät TNS-Gallupilla LähiVerkko-projekti (Eläkeliiton ja EHYT ry:n yhteisprojekti) sekä Arpa-projekti (EHYT ry). Kyselyssä selvitettiin yli 64-vuotiaiden suomalaisten raha- ja tietokonepelien pelaamista ja suhtautumista niihin. Kyselyssä toteutettiin puhelinhaastattelu, johon vastasi 400 suomalaista. Internet-paneeliin vastasi 1001 vastaajaa.

HUOM. Alkuperäisen artikkelin (18.8. julkaistu) otsikkoa on korjattu 27.10.2016 TNS-gallupilla sattuneen painotusvirheen vuoksi. Kuluneen vuoden aikana jotain digitaalista peliä pelanneiden määrä 56 % koskee ainoastaan Internet-paneeliin vastanneita, eikä koko väestöä, kuten alkuperäisessä artikkelissa virheellisesti otsikoidaan. Alkuperäinen otsikko on ollut ”Yli puolet suomalaisista eläkeikäisistä pelaa digitaalisia pelejä”. Muilta osin kyselyn tulokset pitävät paikkansa.

1 kommentti - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Viisi some-vinkkiä tapahtumaan

suurkuoro 3

Pienten resurssien some-viestintää tapahtumassa – viisi vinkkiä viestintään

Eläkeliiton Pohjois-Karjalan piiri järjesti 4.-6. elokuuta Laula kanssain -laulujuhlat. Juhlat olivat vanhemmille laulunystäville suunnattu tapahtuma, jossa Joensuun tori, Areena ja Laululava täyttyivät eri puolilta Suomea saapuneista kuoroista ja tapahtumavieraista. Tapahtumassa vieraili arviolta 6500 kävijää.

Eläkeliitossa sosiaalinen media on tullut mukaan järjestön viestintään aivan viime vuosien aikana. Laulujuhlilla teimme yhdessä Eläkeliiton vapaaehtoisten kanssa sosiaalisen median viestintää ja samalla keräsimme kokemuksia siitä, mitä asioita tapahtumaviestinnässä on hyvä ottaa huomioon. Tavoitteena oli lisätä tapahtuman näkyvyyttä ja houkutella lähiseudun kävijöitä paikalle sosiaalisen median näkyvyyden keinoin. Toisaalta tavoitteena oli myös kertoa tapahtuman kulusta niille, jotka eivät päässeet paikalle Joensuuhun.

Tapahtumapäivien viestintää hoitamaan kokosimme pienen vapaaehtoisten joukon, jonka kesken kävimme läpisometiimi tapahtumapäivien kulun ja mietimme itse kunkin roolia. Osa otti valokuvia, yksi kirjoitti uutisjuttuja ennalta sovituista tapahtumista ja itse vastasin sosiaalisen median kanavien sekä nettisivujen päivittämisestä ja keskustelun seuraamisesta, sekä siihen vastaamisesta. Pieni joukko riitti, kun julkaisujen aiheet ja tilanteet oli ennalta mietitty ja viestintä oli keskitetty yhteen kanavaan – Facebookiin. Jos sosiaalisen median kanavia olisi ollut useampia käytössä, esimerkiksi Twitter, Instagram ja Youtube, olisi päivittämässä pitänyt olla useampia henkilöitä.

Laulujuhlien sosiaalisen median viestintä päätettiin keskittää Facebookiin, koska tapahtuman kohderyhmän, ikäihmisten, tavoittamiseksi se on ehdottomasti merkittävin ja kattavin sosiaalisen median kanava. Tapahtumalle perustettiin oma Facebook-sivu noin vuosi ennen tapahtumaa ja siellä julkaistiin uutisia noin 1-2 kertaa kuukaudessa ensimmäisten kuukausien ajan. Tykkääjien määrä kasvoi hiljalleen ja tätä kirjoittaessa tykkääjiä oli 315. Julkaisutahti kasvoi tapahtuman aikana, jolloin julkaisimme 2-3 julkaisua päivässä. Pienestä tykkääjämäärästä huolimatta julkaisut saivat varsin hyvin näkyvyyttä.

Parhaiten Facebookissa toimivia julkaisuja ovat videot, jotka ladataan suoraan Facebookin sisällöksi (ei jaeta esim. Youtube-linkin kautta). Testasimme myös live-videoita, jotka eivät lyhyytensä vuoksi (2-3 minuuttia) ehtineet keräämään juurikaan live-yleisöä. Live-videot jätettiin sivuille tallenteina nähtäväksi, jolloin ne keräsivät enemmän katsojia.

fb someSuurimman kattavuuden saaneeksi julkaisuksi sivuilla nousi ensimmäisen tapahtumapäivän lehdistötilaisuudesta julkaistu video, jossa Udmurtian babuskat esittävät tervehdyslaulun. Tämä julkaisu tavoitti 3250 henkilöä ja sai 228 reaktiota (tykkäystä, kommenttia, jakoa). Viimeisimmän kuukauden aikana sivu oli tavoittanut lähes 12 000 henkilöä. Tähän määrään olimme varsin tyytyväisiä ottaen huomioon, että rahaa sosiaaliseen mediaan emme käyttäneet lainkaan ja kovin suurta työpanosta meillä ei ollut viestintään käytettävissä.

www.facebook.fi/laulakanssain2016
www.laulakanssain.fi
#laulakanssain

 

 

Mitä tekisimme seuraavalla kerralla toisin ja missä onnistuttiin? Tässä kootut viisi vinkkiä:

Vinkki 1: Valitse viestintäkanava kohderyhmän ja resurssien mukaan. Jos kohderyhmänä ovat eläkeläiset, on Facebook paras kanava. Mitä vähemmän ihmisiä on tekemässä some-viestintää, sitä enemmän kannattaa panostaa some-kanavien laatuun kuin määrään.

Vinkki 2: Some-kanavat ja hastag (#laulakanssain) kannattaa valita varhaisessa vaiheessa, jotta niiden osoitteet voidaan lisätä kaikkeen kirjalliseen ja painettuun tapahtumaviestintään, kuten mainoksiin, kutsuihin, käsiohjelmiin, julisteisiin, flyereihin jne. Sosiaalisen median kanavat kannattaa myös lisätä näkyviin nettisivuille.

Vinkki 3: Videokuvaamista ja live-lähetystä älypuhelimella kannattaa testata etukäteen, esimerkiksi sitä, miten tarkentaminen vaikuttaa kuvaan ja miltä etäisyydeltä kannattaa kuvata. Kannattaa myös miettiä millaista jalustaa voisi käyttää apuna kuvaamisessa. Käsi väsyy nopeasti jo muutaman minuutin videoita tai live-lähetystä kuvatessa.

Vinkki 4: Jos tapahtumassa on useita valokuvaajia, kertyy kuvamateriaalia helposti suuri määrä. Kuvia varten kannattaa perustaa jokin tallennuspaikka (esim. Google drive). Kuvien nimeäminen kannattaa suunnitella ja nimeäminen tehdä heti tallennusvaiheessa. Muuten kuvassa esiintyvät henkilöt, tilanteet ja kuvaajat nopeasti hukkuvat.

Vinkki 5: Tapahtumalla on usein oma nettisivu. Some-viestintä ja nettisivun viestintä kannattaa linkittää toiseensa. Nettisivuilla voi esimerkiksi julkaista pientä tapahtumablogia tai uutispalstaa, jonka juttuja voi jakaa somessa. Näin houkutellaan myös nettisivuille kävijöitä.

 

Kirjoittaja Marja Pakarinen, LähiVerkko-projektin projektipäällikkö
Kiitos Laulujuhlien järjestäjille ja vapaaehtoisille! On suuri ilo työskennellä kanssanne.

 

 

 

3 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Säpinää ja sähköä yhdistykseen

– Nettiprojektin anti Raision yhdistykselle

Raision yhdistyksessä Eläkeliiton LähiVerkon ”Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa” pilottikokeilu on tuottanut tulosta. Asenteet tietotekniikkaan ovat muuttumassa. Kiinnostus, tiedot ja taidot ATK:ssa kasvavat uskomattoman nopeaa vauhtia.

Liityin viisi vuotta sitten Eläkeliiton Raision yhdistykseen. Toimin siihen aikaan vapaaehtoisena seurakunnan nettikahvilassa. Puhuin asioista, joiden parissa päivittäin työskentelin. Koin suorastaan vihamielisyyttä aihetta kohtaan. Kuulin kitkeriä lausuntoja: ”toisen luokan kansalaiseksi tuntee itsensä, kun sinua kuuntelee.”

Tulin hallitukseen neljä vuotta sitten. Hallituksessa oli reilusti yli puolet ilman sähköpostia. Sihteerillä ei ollut tietokonetta. Jäsenet kieltäytyivät keskustelemasta toimenpiteistä asian korjaamiseksi. Vajaa kolme vuotta sitten jouduin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Työlästä oli tiedottaminen.

Piiristä ilmoitettiin, että Varsinais-Suomen piiri on valittu pilottikokeilualueeksi nettiprojektiin.  Toivolan Markku oli nähnyt projekti-ilmoituksen ja koki itsellään olevan  projektissa annettavaa, koska se tuli hänen omalle osaamisalueelleen. Markku liittyi yhdistyksen jäseneksi ja aloitti nettiopastajana.

Markku antaa nettiopastusta aina perjantaisin samassa paikassa ja samaan aikaan.

Markku antaa nettiopastusta aina perjantaisin samassa paikassa ja samaan aikaan.

Saimme seurakunnalta tilat ja Markku pääsi aloittamaan syyskuun alussa 2015. Tiedotettiin alkavasta nettiopastuksesta, pidettiin SeniorSurf- päivä, tilaisuus uusille jäsenille yms. Nettikahvila alkoi heti toimia hyvin luontevasti. Markku kävi hallituksen kokouksissa ja kuukausitapaamisissa  jakamassa informaatiota ja sai koko asian hiljalleen muuttumaan luontevaksi. Ihmiset oppivat tuntemaan Markun tavallisena miehenä, jota on turha pelätä. Toiminta on näyttänyt, että opastajan ollessa tavallinen, alkaa tietokonekin näyttää ja tuntua yhä enemmän tavalliselta.

Tällä hetkellä meillä on ilmapiiri ATK:n suhteen täysin muuttunut. ATK on luonnollinen asia, joka kuuluu yhdistyksen tiedottamiseen ja toimintaan oleellisena osana. Hallituksen jäsenillä on kaikilla sähköpostit. Uusi sihteeri on taitava ATK:ssa monella tavalla. Edellinen sihteeri on siirtynyt leipomaan herkullisia pullia. Hän tykkää työstään ja on onnellinen siinä tehtävässä, jonka hän osaa. ATK- asioista voidaan puhua vapaasti ja kenenkään ei tarvitse osaamattomuutensa takia tuntea itseään huonommaksi. Jokainen työ yhdistyksen hyväksi on yhtä arvokasta.

Nettiopastuksessa kävi huhtikuun viimeisenä perjantaina ikäihmisiä erilaisten kysymysten kanssa. Mukana oli omia läppäreitä tabletlaitteita ja älypuhelimia.

Nettiopastuksessa kävi huhtikuun viimeisenä perjantaina ikäihmisiä erilaisten kysymysten kanssa. Mukana oli omia läppäreitä, tabletlaitteita ja älypuhelimia.

Nettiprojekti on tuonut meille uusia, nuorempia jäseniä. Jäsenmäärän kasvusta johtuen olemme saaneet lisää henkilöitä aktiiviseen toimintaan. Yhä useammat kertovat seuraavansa toimintaamme kotisivuiltamme ja Facebook-sivuiltamme. Yhä tärkeämmäksi käy netin kautta tiedottaminen.

Mielestäni meidän yhdistyksen kannalta nettiprojekti on ollut parasta, mitä Eläkeliitto voi jäsenilleen tarjota.  Nettikahvila on mukava kokoontumispaikka ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Projekti on tuonut kehitystä monella tavalla. Toiminta on paljon mielekkäämpää, kun koetaan edistymistä. Yhdessä iloitaan jokaisesta uudesta jäsenestä, jokaisesta kiitoksesta ja tunnustuksesta. Meillä on yhdistyksessä nykyisin tekemisen meininki ja siinä projektilla ja Markulla on suuri osuus.

 

Helinä Aaltonen
Kirjoittaja on Eläkeliiton Raision yhdistyksen puheenjohtaja. Kirjoitus on julkaistu alunperin Helinän omassa blogissa ja uudelleen otsikoituna LähiVerkon blogissa.

Nettiopastaja-pilottissa on tehty yhteistyötä Vanhustyön keskusliiton Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa -projektin kanssa.

 

 

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

”En voi kuvitella elämää…”

Tietotekniikka on läsnä nykyisin jokapäiväisessä elämässämme. Asioita voi hoitaa sähköisesti lähestulkoon tarvitsematta poistua kotoa. Kännykkä on aina mukana, paniikki lähes iskee, jos se unohtuu kotiin.  Nuorempien sukupolvien on varmaan vaikea ymmärtää, miten me vanhat ihmiset tulimme toimeen nuorina, kun ei ollut kännyköitä, tietokoneita, laskujen maksut hoidettiin pankissa jne.

Tutustuin tietotekniikkaan joskus kahdeksankymmentäluvun lopulla työpaikalla, kun työpöydälleni ilmestyi ihka uusi tietokone. Olin käynyt joitakin kursseja ennen sitä, joten ihan outo laite se ei ollut. Otin sen ilomielin käyttööni, en pelännyt tietokonetta niin kuin siihen aikaan moni ikääntynyt työntekijä teki. Helpottihan se toimistotyötä tekevää monin tavoin, kun pois jäivät monet ikävät rutiinit, jotka hoidettiin ennen ”käsipelillä”.  Toisaalta, kun työnteko helpottui, muuttui se ainakin minun mielestäni monimutkaisemmaksi. Kun teki itse alusta alkaen käsin, työ valmistui sitä nopeammin, mitä ahkerammin teki.  Kun mukaan tuli tietotekniikka, aikaa meni uusien tietojärjestelmien opetteluun, työnteko keskeytyi usein kun ohjelmat tai koneet eivät aina toimineet niin kuin piti.   Kun oppi käyttämään eri järjestelmiä ja työ sujui rutiininomaisesti, otettiinkin käyttöön uusi, jonka käytön opetteleminen vaati taas monia työtunteja. Onneksi työpaikalla oli Atk-tukihenkilöitä, jotka auttoivat ja neuvoivat auliisti.

Niitä tukihenkilöitä kaipaan monesti nykyisin, kun olen jo eläkkeellä ja taistelen oman temppuilevan kotitietokoneeni kanssa. Vaikka käytän aika paljon tietokonetta, en ole oppinut ymmärtämään sen ”sielunelämää”. Tyttäriltä ja vävyiltä saan jonkin verran apua. Aina oppii jotakin uutta, kun aikansa miettii että mikähän tässä koneessa on taas vikana kun ei toimi. Joskus saan selvitettyä jonkin asian ihan itse ja silloin tunnen suurta tyytyväisyyttä. Nyt olen ilokseni huomannut, että tyttärenpojat, 9-vuotiaat kaksoset käyttävät jo tietokonetta tottuneesti, heiltä olen saanut monia hyviä vinkkejä. Ehkäpä he ovat minun tulevat Atk-tukihenkilöni.

kuvitus

Hyötyä ja ajanvietettä. Mahdollisuuksia on loputtomasti!


Vaikka olen jo mummoikäinen ja eläkkeellä, täytyy tunnustaa, että vietän enemmän aikaa tietokoneen ääressä kuin käsitöiden parissa. Aamuisin luen nettilehdet, sähköpostin, Facebookin ja selailen vielä muitakin juttuja, huomaan että aikaa on vierähtänyt tunti, joskus kaksikin. Sähköisesti varaan ajan kampaajalle, laboratorioon, lääkäriin, uutuuskirjat kirjastosta, hoidan pankkiasiat.  Kannettava tietokone on mukana mökillä, reissussa.

En voi kuvitella elämää ilman tietokonetta. Asumme maalla tyhjenevässä kylässä, tietokone ja internet ovat tavallaan ikkuna ulkomaailmaan. Erityisesti syksyn ja talven pitkinä, pimeinä iltoina kun ei jaksa lähteä ajamaan autolla huonosti hoidettuja teitä pitkin tapaamaan muita ihmisiä. Totuuden nimessä on tunnustettava, että joskus ajattelen kaiholla entisiä aikoja, kun emme olleet näin riippuvaisia tietotekniikasta. Minä muistan hyvin ajan, jolloin ei ollut edes televisiota. Silloin elämä oli paljon yksinkertaisempaa, ei ollut ainakaan niin runsaasti käyttöohjeita luettavana kuin nyt. Elämää elettiin sen sijaan että tuijotettiin ruutua. Maailma muuttuu ja meidän pitää yrittää muuttua mukana.

Airi
Kirjoittaja on tyytyväinen eläkeläinen. Hän vastasi LähiVerkon ”Etsimme ikäihmisiä bloggaamaan” -ilmoitukseen EL-Sanomissa. 

1 kommentti - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Teknisesti onnellinen

Hetki sitten nauroin ääneen. Nauru kumpusi hauskasta ajatustenvaihdosta työkaverin kanssa Facebookissa. Vilkaisin askelmittaria vyötärölläni ja tunsin hyvää mieltä ottamistani 12 000 askeleesta. Puhelimessa vaihdoin kuulumiset 400 kilometrin päässä asuvan iäkkään äidin kanssa ja olin iloinen, että hän voi hyvin tänään. Äidin kanssa suunnittelimme kuvapuhelujen käyttämistä, jotta hän voisi seurata lasten touhuja. Se tekisi hänet onnelliseksi. Tunsin myös hiljaista helpotusta, kun kuulin hänen saaneen turvapuhelimen.

Voiko tekniikka tehdä ihmisen onnelliseksi? Onko onnellisuus virtuaalimaailmassa yhtä hyvää kuin onnellisuus ystävän kanssa kasvotusten?

Tekniikasta ja onnellisuudesta harvoin puhutaan samassa lauseessa. Yleensä tekniikasta puhuttaessa korostuvat sen ongelmat, vaarat ja haitat. Ehkä tämä johtuu siitä, että tekniikka tulee meille näkyväksi silloin, kun se ei toimi toivomallamme tavalla. Tekniikan hyödyt ja elämää helpottavat puolet ovat meille yleensä näkymättömiä.

Kun suhdettamme tekniikkaan pohtii hieman tarkemmin, huomaa että tekniikka itse asiassa muodostaa ympäristön, jossa elämme – halusimmepa sitä tai emme.

Vastaan itse alussa esittämiini kysymyksiin kyllä. Kyllä, uskon tekniikan voivan tuottaa onnellisuutta. Oikeastaan uskon, että kaikki keinot ja välineet onnellisuuden, hymyn ja ilon tavoittelemisessa ovat sallittuja. Tekniikan käyttöä tässä suhteessa ei ole mitään syytä vähätellä.

Positiivisen psykologian asiantuntija William Jamesilla on muutama vinkki onnellisuuden tavoitteluun
– aseta onnellisuus tärkeäksi tavoitteeksesi
– iloitse pienistä asioista
– hymyile
– ole kiitollinen

Suomalaisen vanhan kansan viisautta ei parane vähätellä, mutta kehotuksesta onnen kätkemiseen olen eri mieltä. Pikaisella tiedonhaulla löysin internetistä muutamia ajatuksia onnen jakamisesta, kuten tämän William Shakespearen toteamuksen:  ”Onni on parfyymi, ei sitä voi roiskia toisten päälle saamatta muutamaa pisaraa itseensä.” Onnen, ilon ja hymyjen jakamiseen nykyajan teknologia ja sosiaalinen media onkin aivan omiaan.

Kirjoituksen myötä haastan juuri Sinut siellä ruudun toisella puolella pieneen kirjoitustehtävään. Tehtävään voit osallistua (ja tehdä minut iloiseksi) kirjoittamalla tähän blogiin kommentin siitä, kuinka tekniikka on viime aikoina Sinua ilahduttanut ja hymyilyttänyt. Voiko tekniikka tehdä ihmisen onnelliseksi? Saamiamme vastauksia käytämme osittain tai kokonaisuudessaan ihmisten ilahduttamisessa Onnellisuuden päivän tapahtumassa 20.3. Voit kommentoida nimelläsi tai ilman, nimeä ei kuitenkaan julkaista lainausten käytön yhteydessä.

 

Lähiverkon tiimiläiset kehittelevät...

Lähiverkon tiimi on ollut tammikuun alusta alkaen täydessä vahvuudessaan. Takarivissä vasemmalta Marja, Riikka ja Maarit. Eturivissä Ida-Maria ja Jouni. Tammi- ja helmikuu ovat suunnittelun, kehittämisen ja onnellisuuden pohdintaa tiimiläisille.


Marja Pakarinen

LähiVerkon projektipäällikkö

4 kommenttia - Keskustele aiheesta

Viisi huomionarvoista asiaa älypuhelimen hankinnassa

Älypuhelin on henkilökohtainen viestintälaite. Se laajentaa kännykkää uusilla ominaisuuksilla, jotka tavanomaisesti korvaavat osittain tai kokonaan aiempia erillisiä laitteita. Jokainen uusi älypuhelin pitää sisällään ainakin digitaalisen muistikirjan ja kalenterin, monipuoliset yhteystiedot, herätyskellon, kameran, navigaattorin ja verkkoselaimen. Lisäksi laitteeseen ladataan sovelluksia mm. verkkopankin käyttöön, uutisten seuraamiseen ja pelaamiseen liittyen. Seuraavassa on lueteltu muutamia älypuhelimen hankinnassa huomioitavia asioita.

  • Henkilökohtainen käyttötarkoitus. Ennen laitteen kunnollista kokeilua ei täysin tiedä, mitä käyttö tulee olemaan vaikkapa parin kuukauden kuluttua. Kannustan kokeilemiseen!
  • Näytön koko. Katselupinta-alan on oltava niin suuri, että perustoiminnot tuntuvat järkeviltä ja puhelimeen saa hyvän ”näppituntuman”. Mitä muuta tarvitaan, riippuu käyttötarkoituksesta. Kaikki eivät katso tv-ohjelmia tai lue uutisia puhelimesta, vaan laite voi viestinnän lisäksi toimia vaikkapa digitaalisena karttana.
  • Hinta-laatu. Noin sadan euron älypuhelimet ovat kirjoitushetkellä riittäviä peruskäyttöön, mikäli ei ole tarvetta suurelle näytölle. Tuntuvamman investoinnin mukana tulevat tyypillisesti laitteen teho/nopeus, laadukkaampi ja suurempi näyttö sekä enemmän tallennustilaa valokuville ja muille tiedoille. Ohjelmistot ovat pitkälti samat niin edullisessa kuin arvokkaammassa saman järjestelmän (iOS, Android, Windows Phone) laitteessa, kunhan molemmat ovat ”samalta aikakaudelta.”
  • Käyttöjärjestelmä. Lyhyesti sanottuna Applen kehittämä iOS toimii sulavasti, Googlen Android™ taas taipuu varsin moneen ja Windows Phone® osuu selkeimmin yhteen uusien Windows-tietokoneiden kanssa. Perustoiminnot kuten viestintä, pankkipalvelut ja vastaavat onnistuvat kaikilla laitteilla. Kysymys kuuluukin: haluatko ajaa Volvolla, Audilla vai kenties Volkkarilla? Jokaisella pääsee perille.
  • Ylläpito. Älypuhelimen todellinen käyttöikä nykyään on kolmisen vuotta. Laite kannattaa uusia säännöllisesti, sillä uudet sovellukset eivät kunnolla toimi vanhoilla laitteilla. Lisäksi älypuhelin ”hidastuu” ajan myötä, vaikka tätä ei yleensä itse huomaa.

Suositukseni on investoida riittävän suurella näytöllä varustettuun ja kohtuullisen uuteen laitteeseen. Testaa etukäteen kunnolla, jos mahdollista. Älypuhelimen käytön perusteisiin on tammikuusta 2015 alkaen monipuolinen ja ilmainen oppimateriaali Tieto- ja viestintätekniikkakoulun verkkosivustolla.

Riku E. Järvinen
Vieraileva blogisti on TVT-koulun perustaja. TVT-koulu tarjoaa teknologian käytettävyyteen liittyviä palveluita. 

 

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Netti suomalaisten ikäihmisten vapaa-ajan osana

Suomalaiset ovat tunnetusti internetin käytön suhteen eräänlaisia edelläkävijöitä, onhan enemmistö meistä käyttänyt nettiä päivittäin jo ihan 2000-luvun alkupuolelta asti. Huomioitavaa kuitenkin on, että mitä vanhempiin ikäryhmiin mennään, sitä enemmän suomalaistenkin joukosta löytyy niin sanottuja ei-käyttäjiä, ihmisiä jotka eivät käytä tietokonetta tai internetiä lainkaan. Esimerkiksi yli 60-vuotiaiden suomalaisten osalta miltei kolmasosa kuuluukin tähän ei-käyttäjien kategoriaan ja monessa muussa maassa vastaavat luvut ovat vieläkin suuremmat. Tämä onkin herättänyt usean tutkijan pohtimaan syitä sille, miksi vanhemmista ikäryhmistä löytyy niin paljon ei-aktiivisia netin käyttäjiä. Tutkimusten pohjalta voidaan nostaa parikin keskeistä syytä ei-käytön osalta, näitä ovat useimmiten joko kiinnostuksen, tai vastaavasti käyttömahdollisuuksien puute uuden teknologian osalta. Osalle tietokoneen ja Internetin suhteen liittyy varmastikin jonkin verran epävarmuutta, jopa pelkoa, mikä osaltaan edesauttaa sitä että näiden teknologioiden käyttöönottoa ei koeta erityisen mielekkäänä.

Omat tutkimusintressini painottuvat pitkälti netin käytön vaikutusten tutkimiseen. Siis siihen, minkälaisia mahdollisia vaikutuksia netin käyttöönotolla ihmisten elämään on. Tästä kulmasta katsottuna ikäihmiset tarjoavat varsin mielenkiintoisen tutkimuskohteen, sillä runsas ei-käyttäjien määrä mahdollistaa sen, että saamme tietoa siitä miten netin aktiivikäyttäjät mahdollisesti eroavat niistä jotka eivät nettiä käytä lainkaan.

Vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa tarkastelimme juurikin näitä eroja. Tutkimuksen keskeisenä teemana oli tarkastella netin käytön ja vapaa-ajan aktiivisuuden yhteyttä. Toisin sanoen, olivatko aktiiviset netinkäyttäjät myös muutoin vapaa-ajallaan aktiivisempia kuin ne ihmiset jotka käyttivät nettiä joko vähän tai eivät lainkaan. Osaltaan mielenkiintoiseksi tarkastelun teki se, että aikaisemmissa tutkimuksessa on havaittu, että vapaa-ajallaan aktiivisemmat ihmiset ovat yleisesti ottaen terveempiä kuin vähemmän aktiivit. Voiko siis olla, että aktiiviset netin käyttäjät ovat mahdollisesti terveempiä kuin ei-aktiivit?

Tutkimuksen tulosten perusteella kävi ilmi, että aktiiviset netinkäyttäjät olivat myös yleisesti ottaen aktiivisempia erilaisten vapaa-ajan harrastusten osalta. Lisäksi havaitsimme että hieman nuoremmat, paremmin koulutetut sekä terveytensä paremmaksi kokevat ovat muita todennäköisemmin aktiivisia netinkäyttäjiä.

Vaikka emme voi tehdä liian suoria päätelmiä vaikkapa siitä, että internetin käyttäminen automaattisesti parantaisi käyttäjiensä terveydentilaa, on ”investointi” ikäihmisten netinkäytön tukemiseen kuitenkin varsin kannatettavaa. Ei ainoastaan erilaisten verkon tarjoamien palveluiden, kuten esimerkiksi pankkiasioimisen vuoksi, mutta myös siksi että netin käyttö itsessään voi toimia yhtenä mielekkäänä vapaa-ajan aktiviteettina, sekä samalla tarjoamalla kattavasti tietoa myös muista mahdollisista aktiviteeteista.

Matti Näsi

Tutkijatohtori, Turun yliopisto

1 kommentti - Keskustele aiheesta