pikkukuva

Muruset ihastuttivat Lapsimessuilla

Muruset, eli vapaaehtoiset nettimummomme, ihastuttivat Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa 21. – 23. huhtikuuta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Muruset astuivat julkisuuden valokeilaan. Odotus kannatti, sillä messuosastomme keräsi paljon ihastelua ja kannustavia kommentteja. Osastomme oli kuin nettimummolamme – paitsi että nyt sinne pääsi kävelemään sisään ja istahtamaan pehmeälle sohvalle. Lapsille oli tarjolla monenlaista tekemistä: oli leluja leikittäväksi ja kirjoja luettavaksi. Piirtämistä varten oli paperia ja värikyniä kaikissa sateenkaaren väreissä. Suut saatiin makeaksi mummolan Ässä-kekseillä. Silti parasta osastollamme olivat oikeat mummot, jotka jaksoivat jutella jokaisen lapsen kanssa.

Osastomme juuri kasattuna odottamassa messukävijöitä

 

Tuulikki Murusen kädestä on mukava pitää kiinni

Tuulikki Murusen kädestä on mukava pitää kiinni

Kaiken kaikkiaan osastollamme vieraili kolmepäiväisten messujen aikana reilut 700 henkilöä, joista yli puolet oli lapsia.

”Aina se virkistää ja avartaa, kun lähtee liikkeelle omista ympyröistään. Näki, että Suomessa lapsia riittää ja kiittää saadaan siitäkin, millaisissa oloissa Suomessa eletään.” – Elina Murunen

Muruset-toiminta käynnistyi yli vuoden kestäneen koulutus- ja harjoittelujakson jälkeen helmikuun alussa 2017. Muruset ovat vapaaehtoisia verkkoisovanhempia, joiden tehtävänä on jutella netissä lasten ja nuorten kanssa. Nettimummolatoiminta on suunnattu pääasiassa alakouluikäisille. Muruset toimivat tällä hetkellä kahdessa eri paikassa: virtuaalihotelli Habbon Nettimummola-huoneessa sekä Murusten omassa Muruset-chatissa osoitteessa www.muruset.fi. Muruset ovat saaneet nimensä siitä, että he toimivat monessa eri paikassa, murusina pitkin nettiä. Ja ovatpa he oikeastikin melkoisia murusia!

”Meidän roolimme on olla se kuunteleva ihminen ja tarjota seuraa, kuunnella ne päivän mukavat ja välillä vähemmän mukavat kuulumiset.” – Maria Murunen

Uusia Murusia koulutetaan mukaan toimintaan syksyllä. Haku käynnistyy toukokuun puolivälissä ja siitä tiedotetaan EL-Sanomissa sekä LähiVerkon verkkosivuilla ja Facebookissa. Murusissa mukanaolo ei vaadi ihmeellisiä erityistaitoja. Ei tarvitse olla tietotekniikkaguru. Riittää, että on kiinnostunut juttelemaan lasten ja nuorten kanssa ja on avoin verkossa tehtävälle työlle.

Yhteiskuva

Muruset vasemmalta oikealle: Anna-Maija, Tuulikki, Elina, Anne, Anna-Liisa, Maria ja Marjatta

Maarit Nyqvist

Kirjoittaja on Lähiverkko-projektin verkkopalvelusuunnittelija

Yhteystiedot: maarit.nyqvist(at)ehyt.fi

 

1 kommentti - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Turha huolipuhe voi olla esteenä tietotekniikan oppimiselle

Ikäihmisten teknologiankäyttö on ollut paljon esillä mediassa viime vuosien aikana. Yleensä uutisointi on huolipuhetta vanhempien ikäluokkien pärjäämisestä yhä sähköistyvässä maailmassa. Paljon puhutaan siitä, että ikäihmiset turhautuvat laitteiden parissa, eivätkä siksi jaksa opetella käyttämään niitä. Käsi ylös siellä ruudun toisella puolella, jos et ole ikinä turhautunut tietotekniikkaan! Niinpä, yhtäkään kättä ei ole pystyssä, ei nuorilla eikä vanhoilla. Tunne turhautumisesta syntyy tilanteista, joihin laitteen käyttäjä ei kykene mukautumaan tai laite ei toimi odotetunlaisesti. Turhautumisen vastakohtana voidaan pitää kyvykkyyden tunnetta. Silloin laitteen käyttäjä tuntee olevansa tehokas ja laite itsessään tukee käyttäjää.


 Tietotekniikka turhauttaa, jos se ei toimi odotetunlaisesti

 

Tein pro gradu –tutkimukseni aiheesta ikäihmiset ja tietotekniikka. Tutkimuksellani hain niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat teknologian käyttötaitoihin, toisin sanoen kyvkkyyteen käyttää laitetteita. Tutkimukseni kohderyhmänä olivat yli 65-vuotiaat suomalaiset ikäihmiset ja verrokkiryhmänä alle 13-vuotiaat lapset. Lapsiin verrattuna ikäihmiset olivat hiukan hitaampia käyttämään tablettilaitetta, mutta tietokoneen käytössä ero ei ollut merkittävä. Ero nopeudessa selittyi osittain kokemuksella, suurin osa tutkittavista ikäihmisistä käytti tablettilaitetta ensimmäistä kertaa. Lapset saivat myös jonkin verran enemmän tehtyä heille annettuja tehtäviä. Ongelmanratkaisutaidot olivat yksi mittauksen kohde. Lapsilla oli paremmat ongelmanratkaisutaidot ja todennäköisesti siitä syystä he olivat määrätietoisempia käyttämään laitteita kuin ikäihmiset. Kysymys kuuluukin, olivatko lapset nopeampia ja saivat tehtäviä enemmän suoritettua, koska he uskoivat itseensä ja kokivat itsensä kyvykkäiksi? Jos kokemus kyvykkyydestä parantaa käyttötaitoja, miten siis voisimme tukea ikäihmisten kyvykkyyden tunnetta?

Ainakin huolipuheen voisi lopettaa ensimmäisenä. On hyvä, että pohditaan, miten ikäihmiset voivat oppia teknologiaa. Samalla pitäisi kuitenkin muistaa, että oppimiseen vaikuttavat monenlaiset tekijät. Oppimista rajoittavat (ja motivoivat) käsitykset itsestä oppijana. Ympäristö saattaa odotuksillaan vaikeuttaa ja hidastaa oppimista. Huolipuheesta olisi päästävä kannustavaan puheeseen: Sinäkin voit oppia! Ikäihmisten tietotekniikkaan opastamisessa tulee huomioida iän tuomat fyysiset muutokset, kuten näön ja kuulon heikkeneminen. Myös kognitiiviset muutokset olisi syytä huomioida, tärkeimpänä reaktiokyvyn hidastuminen. Opetuksen tahdin olisi hyvä olla maltillinen. Konkreettiset ongelmanratkaisutaidot ovat hyödyksi teknologian käytössä. Näitä taitoja on esimerkiksi se, että osaa ratkaista eteen tulleen teknologisen ongelman ohjeista katsomalla. Epävarmuus ja turhautuminen seuraa tilanteista, joissa ei tiedetä mitä tehdä.

Turhautuvatko ikäihmiset tietotekniikkaan? Tutkimukseni mukaan eivät turhautuneet sen enempää kuin lapsetkaan. Oletitko muuta?

Maarit Nyqvist
Kirjoittaja on LähiVerkko-projektin verkkopalvelusuunnittelija, joka opiskelee työn ohella kognitiotiedettä Jyväskylän yliopistossa.

Haluatko lukea koko tutkimuksen? Löydät sen täältä.

Kommentit ja palaute:

7 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Mikä ihmeen webinaari?

Oletteko kuulleet webinaareista? Tällä nimellä kutsutaan usein verkossa järjestettäviä seminaareja, luentoja tai koulutuksia. Webinaariin osallistutaan internetin välityksellä omalta tietokoneelta käsin. Internetistä löytyykin webinaareja monenlaisista mielenkiintoisista aiheista. Osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Mainioita paikkoja uuden oppimiselle, oivaltamiselle tai tietojen päivittämiselle!

LähiVerkossa käynnistyy tammikuussa Onnistumisen ilo –webinaarien sarja. Järjestämme vuonna 2017 joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 14 pienen koulutus- ja keskustelutilaisuuden verkossa eli webinaarin. Haluamme jakaa osallistujien kanssa käytännöllisiä vinkkejä tietotekniikan hyödyntämiseen arjessa. Aiheina ovat muun muassa sovellusten hyödyntäminen, sosiaalinen media ja digitaaliset pelit. Ensimmäinen webinaari on 25.1. keskiviikkona.

Webinaariin voi tulla nimettömänä vain kuuntelemaan keskustelua. Jos haluat, voit ottaa käyttöön tietokoneen kameran, jolloin kuvasi näkyy muille osallistujille. Jos haluaa osallistua myös keskusteluun, se onnistuu helposti joko puhumalla oman koneen mikrofonin kautta tai kirjoittamalla viestejä yhteiseen keskustelukenttään.

Webinaariin osallistumiseen tarvitset siis:

  • Tietokoneen, jossa on nettiyhteys
  • Pöytäkone, kannettava, tabletti tai älypuhelin
  • Webinaariin osallistumiseen paras on kiinteä verkkoyhteys (ei langaton)
  • Langattomalla yhteydellä (4G tai Wi-Fi) saattaa esiintyä joskus äänen ja kuvan pätkimistä, riippuen myös nettiyhteyden vahvuudesta
  • Webinaariin osallistuessa kannattaa sulkea tietokoneesta kaikki ylimääräiset ikkunat ja ohjelmat. Se parantaa nettiyhteyden varmuutta.
  • Kaiuttimen
  • Jotta tietokoneesta tuleva ääni kuuluu. Jos olet kuunnellut koneellasi musiikkia tai videoita, on siinä silloin kaiutin olemassa.
  • Pöytäkoneeseen tarvitaan yleensä irtokaiuttimet
  • Kannettavassa tietokoneessa, tabletissa ja älypuhelimessa on sisäänrakennettu kaiutin
  • Voit käyttää myös kuulokkeita
  • Kameran (ei välttämätön)
  • Jos halut osallistua omalla kuvallasi, jonka muut näkevät
  • Pöytäkoneessa tarvitaan yleensä erillinen web-kamera (kuvassa)
  • Kannettavassa on yleensä kamera, sen linssin löytää näytön yläpuolelta keskeltä
  • Tableteissa ja älypuhelimissa tarvitaan ns. etukamera, tällaisen kameran linssi näkyy näytön yläpuolella keskellä. Etukamera löytyykin useimmista tablet-laitteista ja älypuhelimista.

Web-kamera on pieni kamera, jonka voi kiinnittää esim. tietokoneen näytön yläreunaan. Kameraa voi käyttää mm. verkkokeskusteluissa ja webinaareissa. Kameroiden hinnat alkavat parista kympistä.

 

  • Mikrofonin (ei välttämätön)
  • Jos haluat osallistua keskusteluun puhumalla, tarvitset mikrofonin
  • Pöytäkoneessa tarvitaan yleensä irtomikrofoni
  • Kannettavassa, tabletissa ja älypuhelimissa on yleensä sisäänrakennettu mikrofoni
  • Joissakin kuulokkeissa on myös mikrofoni

Kuulokkeita on eri näköisiä; korviin laitettavia nappeja ja sankakuulokkeita, johdolla koneeseen kiinnitettäviä ja langattomia. Osassa kuulokkeita on myös mikrofoni mukana. Edullisimmat mallit maksavat muutamia euroja ja kalleimmat useita satoja.

LähiVerkon webinaariin osallistutaan menemällä kirjautumissivulle linkistä elakeliitto.adobeconnect.com/verkkoseminaarit. Tämän jälkeen kirjoitetaan tekstiruutuun oma nimi (tai nimimerkki) ja sitten klikataan “Enter room” painiketta, josta päästään sisään webinaarihuoneeseen. LähiVerkon webinaareissa käytetään ohjelmaa nimeltään Adobe Connect, jonka kirjautumissivu näyttää tältä (kuva).

Tältä näyttää webinaarin aloitussivu tietokoneella. Oma nimi tai nimimerkki kirjoitetaan ruutuun, jossa lukee ”Name” sitten klikataan ”Enter room”

Tarkempia ohjeita Adobe Connectin käyttöön eri laitteille löydät alta:

Adobe connect -ohje iPadille
Adobe connect -ohje Androidille
Adobe connect -ohje tietokoneelle
Äänien ja mikrofonin tarkistus tietokoneella Adobe Connectissa -ohje

Tervetuloa rohkeasti mukaan kokeilemaan ja löytämään uusia ideoita arkeen! LähiVerkon webinaareissa haluamme rohkaista käyttämään tekniikkaa ja kokeilemaan uusiakin palveluita verkossa. Opastamme ja autamme mielellämme webinaariin osallistujia teknisissä kysymyksissä, tarvittaessa vaikka puhelimitse. Tekniikkaa ei näissä webinaareissa tarvitse arkailla! 

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Tarunhohtoinen Internet

Vaeltajat kulkevat Internetin tiheässä viidakossa ja sen monien autioiden raunioiden lomassa, yllään perinteistään ja opetuksistaan kudotut sanaisat asut. Tiedonjanoisina ja -nälkäisinä, he uskaltautuvat kahlaamaan datavuonojen voimakkaiden virtojen yli. Ja tämä nälkä ja jano vain kasvaa, kun Vaeltajat kohtaavat pienten seikkailuidensa päämäärät ja omaksuvat ne.

Suurin osa Vaeltajista on tiedon kaupankäynnistä kiinnostuneita kauppamatkaajia, mutta moni on myös saanut oppinsa kirjureiden kokoontumisista ja osallistuvat muiden Vaeltajien tiedonnälän ruokkimiseen Wikipedian ja muiden tietoartikkelien avulla. Joukosta ajoittain erottuvat Untuvikot, jotka eivät oikein tiedä mikä rooli heille sopii, sekä Vierailijat, jotka etsivät pienen määrän ilmaista tietoa kerrallaan, eivätkä jätä jälkeäkään peräänsä.

Mutta kaikki Vaeltajat eivät jaa suosiolla viisauttaan. Jotkut heistä tuovat Internetiin epämääräistä tietoa, huonoja vaikutuksia ja ripottelevat näitä hyvin mielessä sulavan tiedon sekaan. Suuri Hakumoottori™:n temppelikin kykenee vain osoittamaan tien lähimmälle etsintää vastaavalle lähteelle, jossa Vaeltaja voi janoansa helpottaa. Suuri Hakumoottori™ kyllä evää pääsyn isoimpien haittojen sekaan, mutta jotkin pienemmistä haitoista jäävät siltäkin huomaamatta.

Vaeltajat voivat usein myös olla Tuottajia. Sellaiseksi päädytään yleensä, kun löytyy jokin Internetin yhteisö, missä monia Tuottajia elää ja heillä on vuorovaikutusta keskenään. Tuottajat luovat uutta tietoa vanhan pohjalta, tekstiä, kuvia, animaatioita, pelejä ja musiikkia. He ovat niitä tiedon alkemistejä, jotka osaavat yhdistää maallisten Tietäjien ja Käsityöläisten aikaansaannokset, luoden niille uuden muodon alati muuttuvaan maailmaan. He myös käyttävät suurimman osan ajastaan Internetissä tietyn yhteisön piirissä ja ruokkivat monien ohi kulkevien Vaeltajien tiedonnälkää. Myytin mukaan, peilin toisella puolella useimmat heistä ovat myös Tietäjiä ja Käsityöläisiä, mutta harva asia Internetissä on selkeästi totta.

Yhteisöjen ulkopuolella asuvat Vierailijoiden lisäksi myös Peikot.forbidden-151988_1280

Kansantarujen peikot olivat epäsosiaalisia, riidanhakuisia ja hidasälyisiä olentoja, jotka tekivät elämästä hankalamman matkaajille. Internet-peikot ovat omaksuneet tämän perinteen kunniakkaasti ja muodostavat Foorumien tasangoille jopa heimoja, jossa isoin ja ilkein vätys ääntelehtii ja murahtelee yksitavuisia komentoja hitaammille ja heikommille heimon peikoille.

Nämä peikot yleensä luovat jonkinlaisen alttarin verkon ilmaisille sivustoille, joissa he ripustavat kaiken kansan eteen esille “saaliinsa” ja hykertelevät keskenään sotaretkiensä käänteistä. Kunnes heimo väistämättä hajoaa tai kantava osa siitä kehittyy kädellisten tasolle.

Joka vuosi Internetin viidakko kasvaa, bittipuita versoo lisää ja raunioita ilmestyy tunnetun maailman rajamaille. Vaeltajien määrä ja heidän ilmestymistapansa vain kasvavat ja yhteisöt keksivät uusia keinoja toimia peikkojen kohdalla. Tosi ja virtuaalinen lähestyvät toisiaan, mutta miltä näyttää uusi aika ja avaruus?
fractal-1662899_1920

Ajatuksia vuorovaikutuksesta verkossa

Internetissä ei ole mitään yhteisiä sääntöjä, joita seurattaisiin lakina. Muiden kanssa internetissä keskustellessa kannattaa pitää mielessä, että yleisin käytäntö on kohdella keskustelijaa samalla asenteella ja energialla, kuin mitä keskustelija tuo mukanaan keskusteluun.

Mielensä saa aina sanoa, mutta yhteisö tai verkossa toimiva yksilö voi ja saa sulkea eriävän mielipiteen esittäneen henkilön keskuudestaan.  Tätä kutsutaan esimerkiksi  “bänniksi” tai bannaamiseksi, joka on kutakuinkin samassa käytössä kuin kirkon panna (nyk. Anateema tai kirkon kirous). Voidaan myös puhua “blokkaamisesta”, jolla estetään jotakin internetin käyttäjää ottamasta yhteyttä tai kuulumasta omaan yhteisöön.

Näin vakavasti jotkut Internet-yhteisöt tai internet-profiileja ylläpitävät yksilöt saattavat ottaa yhteisönsä häirinnän, eriävien mielipiteiden esittämisen tai poikkeavat näkemykset, vaikka ne olisi asiallisiakin tai hyvin perusteltuja. Verkossa bannaaminen on yleistä ja kuuluu myös monien verkkoyhteisöjen luonteeseen, eikä siihen tarvitse suhtautua kovin vakavasti. Verkkoyhteisöissä eristäminen toimii eri tavalla, kuin oikeassa elämässä, koska “karkoitetulle” ei yleensä synny todellista harmia yhteisöstä erottamisesta. 

Verkossa pienikin riita voi kasvaa farssimaiseksi tapahtumaksi, jossa ainoat voittajat ovat ne, jotka eivät osallistu riitaan. Onkin turvallisinta poistua tilanteesta, joka näyttää kasvavan holtittomasti.

Vinkkejä internet-keskusteluun

  • Sarkasmia, sanaleikkejä, ja sanojen vivahteisiin pohjaavaa huumoria täytyy aina alleviivata jollain tavalla. Esimerkiksi sarkasmia on erittäin vaikea ymmärtää kirjoitettuna, ellei asiaa jotenkin osoita erittäin selkeästi. Tai mainitse heti lauseen perään. Hymiöitä käytetään usein juuri tähän tarkoitukseen: huumorin tai sarkasmin korostamiseen.
  • Internetissä on periaatteessa samat säännöt kuin paikallislehden “lukijakirjeitä”-palstalla, mutta ihmisiä on moninkertaisesti enemmän. Niin internet-palstoilla kuin verkossa on värikkäitä ihmisiä ja mielipiteitä.
  • Jos näkee jotain, mitä ei haluaisi nähdä, sitä ei kannata jakaa eteenpäin.
  • Omat ja muiden henkilökohtaiset tiedot kannattaa jättää rauhaan. Älä laita verkkoon yksityiskohtaisia tietoja itsestäsi tai asuinpaikastasi.
  • On hyvä muistaa, että sähköpostin ”Nigerialainen prinssi” ei ole välttämättä kumpaakaan. Verkossa on helppo esiintyä muuna, kuin mitä oikeasti on.
  • Älä esiinny toisena henkilönä, paitsi jos luot sketsihahmon verkossa näkyvään sarjaan (satiiri on harmaa alue, koska hämmentävät joitain ihmisiä tavattomasti).

Tekstin on kirjoittanut Ville, joka tekee opintoihin kuuluvaa työharjoitteluaan LähiVerkko-projektissa. Ville on animaatio- ja pelituotannon opiskelija, joka kertoo olevansa ”tietokonepelien pelaaja, erakko ja melkein patologinen tarinankertoja.”  

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Polkuni nettiin – Minun Suomi 100

Elettiin viimeisten sotakorvausjunien lähdönjälkeisiä vuosia, hakkasin metsurina halkoja Porvoon saaristossa ja opiskelin iltaisin Kansanvalistusseuran kirjekurssilla keskikoulun lukuaineita. En voinut aavistaa mitä tulevat vuodet ja vuosikymmenet opettaisivat elämänkoulussa.

Olin työnjohtajani perheessä kotiopettajan roolissa. Kielikylvettäjä: on osuvampi ilmaisu tehtävästäni, ruotsinkielinen perhe, kaksi kouluikäistä poikaa. Perheen isä oli kaksikielinen.

Tehtäväni oli puhua perheessä vain suomea, perheen äiti puhui ruotsia. Että pojat siitä keskustelusta oppisivat suomenkielen puheilmaisun.

Asuin poikien kanssa heidän huoneessaan, palkkioni oli, asunto ja ruoka sekä työnjohtajani järjestämä työpaikka. Vähäinen ruotsinosaamiseni kohentui, mutta nyt 80 kymppisenä en osaa montakaan ruotsinkielistä lausetta.

Vieraassa perheessä ja kulttuurissa eläminen oli todellista elämän koulua. Se inhimillisyys jolla minut otettiin perheen jäseneksi, on ohjannut monissa elämäni valinnoissa, olen toiminut työnjohtotehtävissä.

Aloitin kouluni 1944 elokuussa, Kauhavan Viinikan supistetussa kansakoulussa, alakansakoulun ensimmäisellä luokalla, opettajaksi tuli keväällä ylioppilaaksi valmistunut neiti. Seuraavan kouluvuoden opettajaksi, jälleen ylioppilaaksi valmistunut nuori, nyt poika, näin jatkui opiskelu myös monissa maaseudun syrjäkylien supistetuissa kansakouluissa.

Opiskelun jatkoon ei kohdallani ollut mitään mahdollisuuksia, varattomuus, pitkä koulumatka ja bussiyhteyksien puute estivät koulunkäyntini.

Vähäinen metsurina tapahtunut kirjeopiskelu on viitoittanut opiskelupolkuani, olen löytänyt nettiverkossa etä- opiskelun mahdollisuuden.

Olin ensimmäisten mukana, kun Maaseudun Sivistysliitto aloitti verkossa tapahtuvan luovan kirjoittamisen koulutuksen vuonna 2000. Ensimmäiset läksytehtäväni suoritin kirjaston koneelta, oma tietokone tuli hankituksi jo tuolloin. Alussa meillä oli ammatti opettaja, mutta nopeasti siirryttiin vertaistuki opiskeluun, sellaisena toiminta jatkui MSL:N ja Eläkeliiton ryhmissä. Kirjoituksista on koottu muutama antologia, ne on julkaisut Maahenki Oy.

Elämänkoulu, jota voi käydä myös verkossa, on valmentanut vapaaehtois-, järjestö-, netti- ja vertaistukitoimintaan. Eläkeliitto ja Lähiverkko ovat kursittaen valmentaneet tehtävään.

Tietokone ja älylaitteet ovat rikastuttaneet ja vapauttaneet elämääni, laajentaneet ystäväpiiriäni, parantaneet ja helpottaneet tiedonhankintaa, tuoneet viihteen kotisohvalle. Antoisaa on kohdata etäällä asuvia ystäviä ja lastenlapsia Skype yhteydellä, se lievittää omaakin yksinoloa.

METSURI      1960

Kun metsän humistessa syntyi halkopino
vain kuukkeli sen katsoi onko vino
termos aukaistiin ja tuoksui kahvi
lauantaisin useasti tehtiin silloin työtä
viikonlopun viettoon vasta
ehtookellon myötä
ei ollut kännykkää ei somelinjaa
tänään vuonna 2016
ystäville pinon näyttää SELFIE
ja kriittisenä mittaa SOME
elämäämme kirjaa TIETOKONE

 

Eero Peltoniemi
Kirjoittaja on LähiVerkon sisältötutor, elokuvantekijä, dokumentaristi, runoilija ja runonlausuja. 

Eeron kirjoitus aloittaa LähiVerkon Suomi 100 -blogikirjoitusten sarjan. Julkaisimme lukijoittemme ja toiminnassamme mukana olleiden ihmisten kirjoituksia teemalla Minun Suomi 100 – tietotekniikaan opettelu. Ota yhteyttä.

1 kommentti - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Kaikki pelaa! -seminaari 8.11.2016

#kaikkipelaa
Kaikki pelaa! -seminaari keräsi Helsinkiin Kuntatalolle 8.11. tiistaina digitaalisista peleistä kiinnostuneet ikäihmiset, ikääntyneiden kanssa työskentelevät ammattilaiset ja pelintekijät.

Päivän ohjelman löydät TÄSTÄ LINKISTÄ.


TALLENNE seminaarista, Kunta.tv

Kirsi Alm-Siira avasi seminaarin:

Muiden puhujien videoita voit katsella painamalla tästä. Puhujina olivat mm. kansanedustaja Olli-Poika Parviainen, asiantuntija Inka Sivennoinen sekä LähiVerkko-projektin projektipäällikkö Marja Pakarinen. Paneelikeskustelussa olivat mukana Kari Lahti, Jorma Lindqvist, Anelma Kantola ja Ritva Ojanperä-Peurala.


ESITYKSET:

Päivän esitykset löytyvät koottuna SlideShare-palvelusta.


FACEBOOK:

Kaikki pelaa -seminaari Facebookissa


Keskustelua Twitterissä ja Instragramissa:

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Eviva Espanja (2/2)

On kaunis aamu. Matkalla eläinpuistoon tutkailen avautuvaa maisemaa, ruskeita mäkiä, ruskeita kukkuloita ei vihreitä niittyjä ei kukikkaita pensaita. Mitä maisemat siis kertoo minulle – täällä sataa harvoin ja aurinko paistaa usein ja sehän sopii lomalla minulle.

Oasis Park oli täynnään eläimiä, oli elefantit, kirahvit, linnut, virtahevot ja tietysti alligaattorit ym. Minua kiehtoi nuo alligaattorit. Voi miten ne osasivat nauttia auringosta kiviniemekkeellä. Osalla oli suu auki. Niitä piti vahtia kauan ennen kuin huomasi, että ne olivat eläviä! Minulla iPad kädessäni odotti tilaisuutta videoida niitä. Kesti tovin. Nyt se tapahtui, yksi vedessä olleista lähti nousemaan muiden sekaan kivelle ja kaksi sukelsi sieltä veteen. Sain tosi onnistuneen videopätkän.

Olin löytänyt baarin, jossa oli WiFi. Sinne oli mukava piipahtaa silloin tällöin iltapäivisin teelle tai oluelle. Laitoin siellä tyttärilleni spostiin alligaattorivideon, mutta voi, molemmilta tuli vastauksena, etteivät saa sitä auki. Pitää kysyä apua LähiVerkon Jounilta. No onneksi se video on iPadin hallussa.

”Nään merta silmänkantamattomiin, kun katson maininkeihin hohtaviin..”

Tässä yhtenä päivänä sokea lapsi tuotiin taluttaen, kahden aikuisen välissä, meren rannalle. Hän sai tuntea auringon lämmittävän toista poskea ja toiseen poskeen puhalsi jo näin alkuillasta viileähkö merituuli. Hän kuuli meren vaahtopäisten laineiden paukahtelut niiden törmätessä rantahiekkaan, tunsi viileän kostean hienorakeisen hiekan jalkapohjissaan. Hän aisti varmasti meren suolaisen tuoksun. Lieneekö ollut ensimmäistä kertaa meren rannalla? Katsoin nauttivaa lasta – olin onnellinen!

Joku voi olla sitä mieltä, että on tyhmää kuljettaa iPadiä mukanaan kulkiessaan. Minusta se on ihanaa! Saan kaikista mieluisista tapahtumista otettua tosi hyviä kuvia kuin myös lyhyitä videoitakin ja voin kirjoittaa muistiin minulle tärkeitä tietoja heti paikan päällä. Sitten kotona saan elää tapahtumat uudelleen ja uudelleen. On minulla myös ’äly’ aina mukana, mutta vain sitä varten, jos jotain sattuisi tapahtumaan, kännyssä kun on tuo oppaan numero.

Jo kaukaa kuuluu meren kohina. Tänään on ensimmäinen pilvinen päivä. Pärskeet kostuttavat lähellä rantaa kulkevan hiukset. Minun ei kannata tällaisena päivänä laittaa hiuksiani, sillä meren kosteus ja tuuli muovaavat ne omalla tavallaan.

Tuulee, merellä vaahtopäiset aallot paukahtelevat, rannalla punaiset liput liehuvat ja aalloissa lainelautailijat nauttivat. Onneksi iPad oli mukanani. Sain hienoja videoita onnistuneista ja epäonnistuneista kiitämisistä vaahtopäisten laineiden harjoilla.

Loma on loppumassa. Vaatekaapit ja laatikot tyhjiksi. Kaikki mahtui mukaan! Vielä lounaalle ja sitten matkaan.

Iso kasa puolilikaisia vaatteita odottaa vuoroaan pesukoneeseen.

Ripustan hellevaatteita narulle kuivumaan…

”Kun täältä kerran sinne matkustaa ei kotimaassa enää rauhaa saa.
Kuin varkain sydämeni vei   – Eviva Espanja
Nyt kaipuu rauhaa anna ei    – Eviva Espanja
Tuon kaiken silmissäni nään – Eviva Espanja..”
(Eviva España, suom. Vexi Salmi)

 

Eeva Kanerva
Kirjoittaja on LähiVerkon sisältötutor, joka karkasi talvella etelän lämpöön. Ensimmäinen osa blogista on luettavissa täällä

P.S. Palattuani kotiin luin Pratsam-ohjeet uudelleen, kirjoja voi myös kuunnella offline-tilassa, mutta se tapahtuu vähän eri tavalla.

 

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Uusi video: Teknologia ennen ja nyt

Teknologiasta kiinnostunut eläkeläinen Asko Alppi kertoo miten teknologia on ollut läsnä hänen arjessaan ennen ja nyt.

LähiVerkko-projektin Netikäs – mediasivistysmateriaaliin on valmistunut ensimmäinen kuudesta videosta. Tässä videossa tarkastelemme miten teknologia ja media ovat kehittyneet Suomessa ikäihmisen näkökulmasta. Video on osa LähiVerkon Netikäs-materiaaleja, jotka ovat ikäihmisille suunnattuja mediakasvatusmateriaaleja. Videot ovat kokemuspohjaisia. Videon aiheesta tarkempaa tietoa löytyy Netikäs-lehtisistä. Videoita saa käyttää ja jakaa vapaasti.

Muut viisi videota tulevat katsottaviksi LähiVerkon Youtube-kanavalle vuoden 2016 aikana.

 

Aiheeseen liittyvää luettavaa blogissamme:

Some, ystäväni
Yhdessä tekemällä mediasivistystä
Tee päivän hyvä verkkoteko

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Säpinää ja sähköä yhdistykseen

– Nettiprojektin anti Raision yhdistykselle

Raision yhdistyksessä Eläkeliiton LähiVerkon ”Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa” pilottikokeilu on tuottanut tulosta. Asenteet tietotekniikkaan ovat muuttumassa. Kiinnostus, tiedot ja taidot ATK:ssa kasvavat uskomattoman nopeaa vauhtia.

Liityin viisi vuotta sitten Eläkeliiton Raision yhdistykseen. Toimin siihen aikaan vapaaehtoisena seurakunnan nettikahvilassa. Puhuin asioista, joiden parissa päivittäin työskentelin. Koin suorastaan vihamielisyyttä aihetta kohtaan. Kuulin kitkeriä lausuntoja: ”toisen luokan kansalaiseksi tuntee itsensä, kun sinua kuuntelee.”

Tulin hallitukseen neljä vuotta sitten. Hallituksessa oli reilusti yli puolet ilman sähköpostia. Sihteerillä ei ollut tietokonetta. Jäsenet kieltäytyivät keskustelemasta toimenpiteistä asian korjaamiseksi. Vajaa kolme vuotta sitten jouduin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Työlästä oli tiedottaminen.

Piiristä ilmoitettiin, että Varsinais-Suomen piiri on valittu pilottikokeilualueeksi nettiprojektiin.  Toivolan Markku oli nähnyt projekti-ilmoituksen ja koki itsellään olevan  projektissa annettavaa, koska se tuli hänen omalle osaamisalueelleen. Markku liittyi yhdistyksen jäseneksi ja aloitti nettiopastajana.

Markku antaa nettiopastusta aina perjantaisin samassa paikassa ja samaan aikaan.

Markku antaa nettiopastusta aina perjantaisin samassa paikassa ja samaan aikaan.

Saimme seurakunnalta tilat ja Markku pääsi aloittamaan syyskuun alussa 2015. Tiedotettiin alkavasta nettiopastuksesta, pidettiin SeniorSurf- päivä, tilaisuus uusille jäsenille yms. Nettikahvila alkoi heti toimia hyvin luontevasti. Markku kävi hallituksen kokouksissa ja kuukausitapaamisissa  jakamassa informaatiota ja sai koko asian hiljalleen muuttumaan luontevaksi. Ihmiset oppivat tuntemaan Markun tavallisena miehenä, jota on turha pelätä. Toiminta on näyttänyt, että opastajan ollessa tavallinen, alkaa tietokonekin näyttää ja tuntua yhä enemmän tavalliselta.

Tällä hetkellä meillä on ilmapiiri ATK:n suhteen täysin muuttunut. ATK on luonnollinen asia, joka kuuluu yhdistyksen tiedottamiseen ja toimintaan oleellisena osana. Hallituksen jäsenillä on kaikilla sähköpostit. Uusi sihteeri on taitava ATK:ssa monella tavalla. Edellinen sihteeri on siirtynyt leipomaan herkullisia pullia. Hän tykkää työstään ja on onnellinen siinä tehtävässä, jonka hän osaa. ATK- asioista voidaan puhua vapaasti ja kenenkään ei tarvitse osaamattomuutensa takia tuntea itseään huonommaksi. Jokainen työ yhdistyksen hyväksi on yhtä arvokasta.

Nettiopastuksessa kävi huhtikuun viimeisenä perjantaina ikäihmisiä erilaisten kysymysten kanssa. Mukana oli omia läppäreitä tabletlaitteita ja älypuhelimia.

Nettiopastuksessa kävi huhtikuun viimeisenä perjantaina ikäihmisiä erilaisten kysymysten kanssa. Mukana oli omia läppäreitä, tabletlaitteita ja älypuhelimia.

Nettiprojekti on tuonut meille uusia, nuorempia jäseniä. Jäsenmäärän kasvusta johtuen olemme saaneet lisää henkilöitä aktiiviseen toimintaan. Yhä useammat kertovat seuraavansa toimintaamme kotisivuiltamme ja Facebook-sivuiltamme. Yhä tärkeämmäksi käy netin kautta tiedottaminen.

Mielestäni meidän yhdistyksen kannalta nettiprojekti on ollut parasta, mitä Eläkeliitto voi jäsenilleen tarjota.  Nettikahvila on mukava kokoontumispaikka ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Projekti on tuonut kehitystä monella tavalla. Toiminta on paljon mielekkäämpää, kun koetaan edistymistä. Yhdessä iloitaan jokaisesta uudesta jäsenestä, jokaisesta kiitoksesta ja tunnustuksesta. Meillä on yhdistyksessä nykyisin tekemisen meininki ja siinä projektilla ja Markulla on suuri osuus.

 

Helinä Aaltonen
Kirjoittaja on Eläkeliiton Raision yhdistyksen puheenjohtaja. Kirjoitus on julkaistu alunperin Helinän omassa blogissa ja uudelleen otsikoituna LähiVerkon blogissa.

Nettiopastaja-pilottissa on tehty yhteistyötä Vanhustyön keskusliiton Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa -projektin kanssa.

 

 

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

Lataa lisää