pikkukuva

Kysely: yli 60-vuotiaat kokevat sosiaalisen median vähentävän yksinäisyyttä

Verkkokyselyssä* selvisi, että 90 % nettiä käyttävistä 60–90-vuotiaista on käyttänyt jotain sosiaalisen median palvelua. Puolet somea käyttävistä ikäihmisistä ilmoitti löytäneensä sen kautta uudelleen vanhoja tuttuja. Lähes kaksi kolmasosaa (59 %) arvioi, että sosiaalinen media vähentää ihmisten yksinäisyyden tunnetta.

”Some laajentaa sosiaalista verkostoa ja auttaa yhteydenpidossa myös silloin, kun liikkuminen pois kotoa on vaikeaa. Monissa vastauksissa kuvattiin somen lievittävän yksinäisyyttä. Verkko voi jollekin olla ainoa paikka kohdata ihmisiä.”, kuvaa Lähiverkko-projektin projektipäällikkö Marja Pakarinen.

Kyselyssä selvisi, että Facebook on tunnetuin ja käytetyin sosiaalisen median palvelu. Sen tunsivat lähes kaikki vastaajat ja heistä 74 % kertoi myös käyttäneensä palvelua. Jopa puolet kertoo käyttävänsä palvelua päivittäin. Vanhempi ikäpolvi kuvaa sosiaalisen median auttavan ajan hermolla pysymistä, avartavan maailmankuvaa ja lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta.

”Huonokuuloiselle se on erinomainen tapa ylläpitää sosiaalisia kontakteja. Kielitaito pysyy paremmin tallella kuin muuten. Iän tuomista haitoista huolimatta voi kokea kuuluvansa tähän aikaan ja maailmanlaajuiseen perheeseen, jossa voidaan olla asioista myös eri mieltä”, kertoo kyselyyn vastannut 72-vuotias mies.

”Käytän joka päivä sosiaalista mediaa eri tavoin. Kuuntelen, katselen, luen, vaihdan mielipiteitä ja koen olevani perillä ja tietoinen sukulaisten, ystävien ja varsinkin yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Elämäni olisi köyhää ilman somea!” summaa kyselyyn vastannut 70-vuotias nainen.

Lapset, lapsenlapset ja ystävät auttavat yli 60-vuotiaita somen käytössä. Suuri osa (70 %) vastaajista kertoi saaneensa tukea palveluiden käyttöön joltain läheiseltä. Yhtä suuri osa kertoi myös kiinnittävänsä paljon huomiota yksityisyyden suojaamiseen somessa.

”Monia iäkkäämpiä netin käyttäjiä askarruttavat tietoturvaan ja yksityisyyden suojaamiseen liittyvät asiat. Yksityisyyden suojaaminen on jätetty somessa usein käyttäjän vastuulle ja vaatii tietoa ja taitoa. Esimerkiksi Facebook päivittää usein yksityisyysasetuksia, joten käyttäjän täytyy pysyä ajan tasalla profiilinsa asetuksista”, kertoo Pakarinen.

*Ikäihmisten sosiaalisen median käyttöä selvitettiin Eläkeliiton ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n LähiVerkko-projektissa. Tuloksista löytyy yhteenveto alla olevasta PowerPoint-esityksestä.  Kysely toteutettiin internetissä TNS Gallupin Forum -paneelissa toukokuussa 2017. Kyselyyn vastasi 1561 60–90-vuotiasta internetin käyttäjää.  Sosiaalisen median käyttäjien keski-ikä oli 68 vuotta, vanhin kyselyyn osallistunut henkilö oli 90-vuotias.

Lisätietoja:

Marja Pakarinen
Projektipäällikkö Lähiverkko-projekti
marja.pakarinen@elakeliitto.fi
puh. 040 7257 362

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Uusi Netikäs-projekti käynnistyy

Eläkeliitto käynnistää uuden projektin ”Netikäs – ikäihmisten digitaalisen mediasivistyksen vahvistaminen”. Projekti käynnistyy syksyllä 2017 ja jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka. Projekti on osa sosiaali- ja terveysministeriön Suomi 100 -avustusohjelmaa.

Tietoyhteiskunnan kehitys etenee nopeassa tahdissa. Ihmisten arki, asiointi ja vuorovaikutus ovat saaneet sähköisiä kanavia. Digitalisaatiossa ikäihmiset ovat haavoittuvassa asemassa tottumattomina tietotekniikan käyttäjinä. Perustaidot tietokoneen käyttöön auttavat yksittäisten asioiden  hoitamiseen, mutta täysipainoiseen kansalaisuuteen ja  osallisuuteen tarvitaan digitaalista mediasivistystä eli tietoja, taitoja ja ymmärrystä verkossa toimimisesta, vaikuttamisesta ja vuorovaikutuksesta.

Mediasivistys on yksi keino, jonka kautta voidaan  voimaannuttaa ja valtauttaa ihmisiä aktiivisiksi oman elämänsä toimijoiksi yhteiskunnassa. Se auttaa myös niitä, jotka eivät käytä konetta tai jotka kokevat digitalisaation  negatiivisena. Mediasivistyksen kautta voidaan lisätä ihmisen ymmärrystä verkon omakohtaisista hyödyistä ja vähentää  netin käyttöön liittyviä pelkoja.

Netikäs-projektin tavoitteena on ikäihmisten aktiivisen  kansalaisuuden ja osallisuuden tukeminen  tietoyhteiskunnassa vahvistamalla ikäihmisten nettitietoja ja -taitoja (mediasivistys), osallistamalla ikäihmisiä aktiiviseen verkossa toimimiseen, kehittämällä tapoja ikäihmisten  digitaalisen mediasivistyksen vahvistamiseksi ja lisäämällä yleistä tietoisuutta ikäihmisten digitaalisen mediasivistyksen tarpeista ja keinoista. Idea Netikäs-projektiin on syntynyt Eläkeliiton ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteisessä LähiVerkko-projektissa, joka päättyy vuoden 2017 lopussa. Netikäs-projektissa on mukana joukko osaavia yhteistyökumppaneita, kuten Lapin yliopisto, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Maaseudun sivistysliitto, Mediakasvatusseura, Enter ry, Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta ja SenioriVerkko-projekti (Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry). Mukana projektissa ovat myös Eläkeliiton piirit ja yhdistykset ympäri Suomea.

Netikäs-projekti on osa sosiaali- ja terveysministeriön Suomi 100 -avustusohjelmaa, joka käynnistyi tänä vuonna. Järjestö 2.0: mukana muutoksessa – avustusohjelmalla tuetaan kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia osana nykypäivän tietoyhteiskuntaa. Avustusohjelma rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen pelituotoista, jotka jäivät jakamatta ennen kuin Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus Oy ja Fintoto yhdistyivät yhdeksi yhtiöksi tämän vuoden vaihteessa. Avustusohjelmaan tuli yhteensä 388 hakemusta, joista avustus myönnettiin 70 hakijalle. Eläkeliiton Netikäs-projekti yhteistyökumppaneineen on yksi valituista projekteista.

Lisätietoja projektista: Marja Pakarinen, marja.pakarinen@elakeliitto.fi

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Puolikkaita projektimuistoja

Kun kirjoitan tätä, LähiVerkko-projektia on vielä 4,5 kuukautta jäljellä. Haluaisin jakaa teille muutamia projektimuistoja. Ne ovat tosin hiukan vajavaisia, olenhan ollut projektissa mukana vain puolikkaana työntekijänä.

LähiVerkko-projekti on omassa työhistoriassani ensimmäinen, jota olen ollut alusta asti käynnistämässä. Projektityöskentelyä kuvastaa usein innovatiivisuus, kokeilunhalu ja epävarmuus. Kaikki nämä elementit olivat alusta asti läsnä myös LähiVerkossa. Ensimmäinen palaverimme kolmen työntekijän kesken Eläkeliiton toimiston keittiössä oli lähinnä ihmettelyä, mitäs me nyt sitten tehtäisiin. Ideoita oli paljon, oli vaikea päättää mistä aloittaa. Into oli suuri saada kaikki ideat valmiiksi heti! Jos jotakin, niin epävarmuuden sietoa tämä projekti on minulle opettanut. Lopulta päätettiin aloittaa nettisivuista ja projektin ilmeestä. Nimeäkin mietittiin, kertooko muka LähiVerkko kenellekään mitään? Muistan, että puheissa haaveilimme jostain senioriverkon kaltaisesta nimestä, mutta se oli harmiksemme jo varattu. Näin jälkikäteen ajateltuna, nimi LähiVerkko on ollut oikein hyvä. Ensimmäinen projektivuosi meni hyvin käytännönläheisissä merkeissä, saimme oman toimiston, nettisivut ja logon, teimme projektille ensimmäisen esitteen ja haimme paikkaamme muiden vastaavanlaista työtä tekevien projektien joukossa.

Toinen projektivuosi oli ehkä koko projektimme vaikein. Projektipäällikkömme Marja jäi äitiyslomalle ja kaksi muuta työntekijää vaihtoivat työpaikkaa. Olimme hetken aikaa kuin laiva myrskyssä, täysin ilman ohjausta. Pelastus tuli kahden uuden työntekijän muodossa. Ida-Maria ja Riikka toivat innokkuutensa ja osaamisensa projektin käyttöön ja siitä alkoikin kokonaan uusi luku. Yhtäkkiä suunnitelmat muuttuivat todeksi. Marjan palaaminen ruoriin äitiyslomansa jälkeen viimeisteli projektin oikean kurssin.

Kuvia matkan varrelta, tietotekniikka läsnä tavalla tai toisella

Muistan kun projekti oli vähän yli puolenvälin. Tuntui, että aikaa on vielä tehdä monenlaista, kokonaista kaksi vuotta. Kuitenkin monet tehtävistä asioista oli jo kirjattu toimintasuunnitelmaan, ja viimeisenä vuonna ei enää uusia asioita aloiteta. Se on jo juurruttamisen aikaa. Silloin tunsin haikeutta, olemmeko tehneet riittävästi?

Nyt kun projektimme on loppusuoralla, oloni on ylpeä. Uskon, että olemme muuttaneet maailmaa. Ainakin yksittäisten ihmisten! Viisi vuotta on lyhyt aika isoille projekteille, mutta henkilökohtaiselle elämälle pitkä. Projektin aikana olen ehtinyt muuttanut kaksi kertaa, saatellut tyttäreni eskarista koulutielle, opiskellut maisteriksi ja tavannut elämäni rakkauden. LähiVerkko antoi minulle aiheen graduuni, ja ymmärrykseni teemasta ikäihmiset ja tietotekniikka on täysin uudella tasolla verrattuna siihen, mitä se projektin alussa oli. Projekteissa saa usein tehdä monenlaista. LähiVerkon aikana olen saanut ohjata ja kouluttaa, toteuttaa ideoita aina kännykkäsovelluksesta mainosvideoihin, sisustaa messuosastoa ja jopa tanssia (kyllä! Flash Mob Kampissa syksyllä 2015 edellytti myös työntekijöiden osallistumista tanssitunneille).

Pian on kuitenkin jäähyväisten aika. Monet ihmiset ovat tulleet projektin aikana tutuiksi, osa läheisiksi. Toisten kanssa matka vielä jatkuu, osan kanssa tiet erkanevat. Kiitos parhaimmalle projektipäällikölle Marjalle lukuisten langanpätkien yhdessä pitämisestä, Jounille loputtomasta rauhallisuudesta ja kaikista neuvoista, Riikalle verkostoista ja sovellusvelhoilusta, Ida-Marialle älystä ja koulutustaidoista ja Hannalle tutkimuspohdinnoista. Kiitos Eläkeliiton työkavereille, oli ilo nähdä pala toisenkin järjestön arjesta. Kiitos kaikille keiden kanssa tiemme ovat kohdanneet projektin aikana. Jokainen kohtaaminen jättää jäljen.

Maarit Nyqvist

Kirjoittaja on Lähiverkko-projektin verkkopalvelusuunnittelija

Yhteystiedot: maarit.nyqvist(at)ehyt.fi

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Tervetuloa syksyn verkkokursseille

LähiVerkko järjestää syksyllä verkkokursseja eri aiheista:

28.9.2017 alkaa syksyn Netikäs –verkkokurssi (vain kurssille hakeneille)
Netikäs on kuusiosainen materiaali mediasivistysaiheista, kuten sosiaalisesta mediasta, verkossa toimimisesta, tekijänoikeuksista ja tietoturvasta. Verkkokurssilla opitaan, keskustellaan ja tutustutaan aiheisiin pienessä ryhmässä.  Verkkokurssi järjestetään seitsemänä peräkkäisenä torstaina 28.9.2017 alkaen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: http://lahiverkko.fi/netikas-verkkokurssi/.

10.-17.10.2017  nettiopastajien perehdytyskoulutus verkkokurssina
Koulutuksena saat:
1. valmiuksia toimia vertaisohjaajana muille ikäihmisille,
2. valmiuksia aloittaa opastustoimintaa omalla paikkakunnallasi,
3. itsellesi uuden harrastuksen tai vapaaehtoistoiminnan muodon. ​

Kurssilla ei opetella mobiililaitteiden käyttöä, mutta saadaan käytännön vinkkejä opastustilanteisiin​. Huom! Tämä on LähiVerkon viimeinen nettiopastajien perehdytyskoulutus verkossa. Saat tarkempia tietoja ja voit ilmoittautua kurssille painamalla tätä linkkiä.

 

 

 

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Muruset ihastuttivat Lapsimessuilla

Muruset, eli vapaaehtoiset nettimummomme, ihastuttivat Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa 21. – 23. huhtikuuta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Muruset astuivat julkisuuden valokeilaan. Odotus kannatti, sillä messuosastomme keräsi paljon ihastelua ja kannustavia kommentteja. Osastomme oli kuin nettimummolamme – paitsi että nyt sinne pääsi kävelemään sisään ja istahtamaan pehmeälle sohvalle. Lapsille oli tarjolla monenlaista tekemistä: oli leluja leikittäväksi ja kirjoja luettavaksi. Piirtämistä varten oli paperia ja värikyniä kaikissa sateenkaaren väreissä. Suut saatiin makeaksi mummolan Ässä-kekseillä. Silti parasta osastollamme olivat oikeat mummot, jotka jaksoivat jutella jokaisen lapsen kanssa.

Osastomme juuri kasattuna odottamassa messukävijöitä

 

Tuulikki Murusen kädestä on mukava pitää kiinni

Tuulikki Murusen kädestä on mukava pitää kiinni

Kaiken kaikkiaan osastollamme vieraili kolmepäiväisten messujen aikana reilut 700 henkilöä, joista yli puolet oli lapsia.

”Aina se virkistää ja avartaa, kun lähtee liikkeelle omista ympyröistään. Näki, että Suomessa lapsia riittää ja kiittää saadaan siitäkin, millaisissa oloissa Suomessa eletään.” – Elina Murunen

Muruset-toiminta käynnistyi yli vuoden kestäneen koulutus- ja harjoittelujakson jälkeen helmikuun alussa 2017. Muruset ovat vapaaehtoisia verkkoisovanhempia, joiden tehtävänä on jutella netissä lasten ja nuorten kanssa. Nettimummolatoiminta on suunnattu pääasiassa alakouluikäisille. Muruset toimivat tällä hetkellä kahdessa eri paikassa: virtuaalihotelli Habbon Nettimummola-huoneessa sekä Murusten omassa Muruset-chatissa osoitteessa www.muruset.fi. Muruset ovat saaneet nimensä siitä, että he toimivat monessa eri paikassa, murusina pitkin nettiä. Ja ovatpa he oikeastikin melkoisia murusia!

”Meidän roolimme on olla se kuunteleva ihminen ja tarjota seuraa, kuunnella ne päivän mukavat ja välillä vähemmän mukavat kuulumiset.” – Maria Murunen

Uusia Murusia koulutetaan mukaan toimintaan syksyllä. Haku käynnistyy toukokuun puolivälissä ja siitä tiedotetaan EL-Sanomissa sekä LähiVerkon verkkosivuilla ja Facebookissa. Murusissa mukanaolo ei vaadi ihmeellisiä erityistaitoja. Ei tarvitse olla tietotekniikkaguru. Riittää, että on kiinnostunut juttelemaan lasten ja nuorten kanssa ja on avoin verkossa tehtävälle työlle.

Yhteiskuva

Muruset vasemmalta oikealle: Anna-Maija, Tuulikki, Elina, Anne, Anna-Liisa, Maria ja Marjatta

Maarit Nyqvist

Kirjoittaja on Lähiverkko-projektin verkkopalvelusuunnittelija

Yhteystiedot: maarit.nyqvist(at)ehyt.fi

 

1 kommentti - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Demokratiapalkinto 2017: Viisi vinkkiämme kumppanuuteen

Oikeusministeriön Demokratiapalkinto jaettiin tänä vuonna kumppanuutta edistäville toimijoille. Digiverkostomme voitti yleisöäänestyksen 52 %:lla äänistä ja oli yksi palkituista kumppanuuksista. Lämpimät kiitokset äänestäjille! Ja erityisesti kaikille vapaaehtoisille, jotka opastavat ja tukevat ikäihmisiä tietotekniikan käyttöön, kiitos ja palkinto kuuluu teille.

Mistä sitten syntyy hyvä verkosto ja kumppanuus?

Kaikki alkoi puolivahingossa syntyneistä kohtaamisista, jotka muuttuivat satunnaisiksi vertaistuellisiksi aamupalatapaamisiksi. Lopulta päädyimme siihen, että olimme muodostaneet aidon yhteistyöverkoston. Miksi ei jopa toimintamallin, jonka kokemuksista voisivat hyötyä muutkin.

Pienen verkostomme ”Virtapiirin” ydinryhmän muodostavat Enter ry, Senioriverkko-projekti, LähiVerkko-projekti, Seniorit surffaa-projekti sekä Verkosta Virtaa! –projekti. Vuoden alkupuolella veimme verkoston toimintaa hiukan suunnitelmallisemmalle tasolle ja määrittelimme sille tavoitteita, keinoja sekä yhteistyön arvioinnin käytänteitä. Verkostoamme voisi luonnehtia määräaikaiseksi, koska se muodostuu 2-5 vuotta kestävistä projekteista. Poikkeuksen muodostaa Enter ry, jonka toiminta on pysyvää.

Verkostoaamiaisella. Alhaalla vasemmalta: Juulia Andersson (Enter ry), Margit Granberg (EKL, Verkosta Virtaa!). Takana vasemmalta: Nina Ziessler (Enter ry), Teija Saarinen (Senioriverkko), Tiina Etelämäki (Enter ry), Liisa Tiainen (VTKL, Seniorit Surffaa). Mukana myös (ei näy kuvassa): Satu Sveltheim (SenioriVerkko) ja Marja Pakarinen (LähiVerkko).

 

Eräässä tapaamisessamme kävimme keskustelua siitä, mistä syntyy hyvä verkosto? Miksi meillä kaikilla on hyvä kokemus ja tunne yhteistyöstämme? Moni kokee verkostoitumisen ja verkostoissa toimimisen raskaana ja resursseja vievänä toimintana. Meille taas yhteiset tapaamiset antavat energiaa ja virtaa. Miksi?

  1. Yhteinen tavoite

Verkostomme toimijat jakavat saman tavoitteen: lisätä ikäihmisten osallisuutta digitaalistuvassa yhteiskunnassa. Osittain meillä on myös samankaltaisia keinoja ja toimintatapoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Tavoitteen lisäksi meitä yhdistää ikäihmisten vahva osallistuminen ja huomioiminen kaikessa toiminnassa ja kehittämisessä.

Somevaari 021

Somevaaria eli Aku Erosta tapaamassa

  1. Luottamus

Koemme olevamme tasa-arvoisessa ja luottamuksellisessa suhteessa toisiimme. Verkostolla ei ole puheenjohtajaa tai koordinaattoria, vaan jokainen sitoutuu edistämään yhdessä sovittuja asioita tilanteensa mukaan. Tämän toimintatavan mahdollistaa verkoston pieni koko ja jo pari vuotta jatkunut yhteistyö verkoston jäsenten välillä. Olemme oppineet tuntemaan toisiamme. Kokemukset hyvästä yhteistyöstä ja tuttuus rakentavat luottamusta. Innovointi ja ideointi verkostossa on luontevaa ja turvallista, koska emme ole kilpailijoita vaan pelaamme samaan maaliin.

  1. Yhteiskehittäminen

Tapaamme varsin säännöllisesti ja yleensä ilman asialistaa tai aihetta. Keskustelemme kuulumiset projekteissa ja teemme samalla yhteistä analyysiä toimintaympäristöstämme, kentän kuulumisista ja siinä tapahtuvista ajankohtaisista asioista. Nämä vapaat keskustelut synnyttävät yleensä runsaasti ideoita ja ajatuksia mahdollisen yhteistyön paikoiksi tai projekteissa toteutettaviksi toimiksi. Keskustelun kautta havaitsemme myös aiheeseemme liittyviä ilmiöitä, joiden ympärille suunnitellaan esim. yhteistä viestintää ulospäin.

Verkoston laajojen viestintäkanavien kautta asiat saavat näkyvyyttä ja jaamme toistemme tuotoksia aktiivisesti mm. sosiaalisen median kanavilla. Verkoston keskustelua ja tiedottamista tehdään tapaamisten lisäksi Facebook –ryhmässä ja pilvipalvelujen (mm. Google, Padlet) avulla. Kesäkuussa osallistumme yhteisellä posterilla Pohjoismaiseen Gerontologikongressiin.

  1. Vertaistuki

Verkostomme on kuin pieni tiimi, joka toimii vertaistukena ja yhdenlaisena työyhteisönä. Erityisen merkittäväksi tämän ovat kokeneet ne, jotka työskentelevät 1-2 henkilön voimin. Verkoston tiimistä saa myös lisäresursseja pienen projektin toimintaan, kun voimavaroja yhdistetään sopivissa kohdissa.

  1. Kun jokainen antaa vähän, kaikki saavat paljon

Yhdeksi verkostoitumisen suurimmista hyödyistä olemme kokeneet ehdottomasti resurssien käytön tehostamisen. Pystymme välttämään päällekkäistä toimintaa ja toisaalta yhdistämään ja keskittämään resurssejamme sopivissa kohdissa. Teemme myös yhteistyön arviointia ja voimme toimia toistemme vertaisarvioijina yhteisten toimintatapojen kehittämisessä. Kaikkien meidän toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.

Usein verkoston kautta tavataan ja tehdään yhteistyötä myös muiden aihetta lähellä olevien projektien, toimijoiden tai asiantuntijoiden, kuten Ikäteknologiakeskuksen kanssa.

Ja tosiaan, tämäkin teksti on yhteisen pohdinnan tulos.

Verkoston ajatukset blogiin koonnut:
LähiVerkko, projektipäällikkö Marja Pakarinen

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Demokratiapalkinto 2017: Viisi vinkkiämme kumppanuuteen

Oikeusministeriön Demokratiapalkinto jaettiin tänä vuonna kumppanuutta edistäville toimijoille. Digiverkostomme voitti yleisöäänestyksen 52 %:lla äänistä ja oli yksi palkituista kumppanuuksista. Lämpimät kiitokset äänestäjille! Ja erityisesti kaikille vapaaehtoisille, jotka opastavat ja tukevat ikäihmisiä tietotekniikan käyttöön. Suurin kiitos ja palkinto kuuluu teille!

Mistä sitten syntyy hyvä verkosto ja kumppanuus?

Meidän verkostomme toiminta alkoi puolivahingossa syntyneistä kohtaamisista, jotka muuttuivat satunnaisiksi vertaistuellisiksi aamupalatapaamisiksi. Lopulta päädyimme siihen, että olimme muodostaneet aidon yhteistyöverkoston. Miksi ei jopa toimintamallin, jonka kokemuksista voisivat hyötyä muutkin.

Pienen digiverkostomme ydinryhmän muodostavat Enter ry, Senioriverkko-projekti, LähiVerkko-projekti, Seniorit surffaa sekä Verkosta Virtaa! –projekti. Pikkuhiljaa olemme vieneet verkoston toimintaa hiukan suunnitelmallisemmalle tasolle ja määrittelimme sille tavoitteita, keinoja sekä yhteistyön arvioinnin käytänteitä. Verkostoamme voisi luonnehtia määräaikaiseksi, koska se muodostuu 2-5 vuotta kestävistä projekteista. Poikkeuksen muodostavat pysyvämmällä rahoituksella toimivat Enter ry ja Seniorit Surffaa -toiminta.

Verkostoaamiaisella. Alhaalla vasemmalta: Juulia Andersson (Enter ry), Margit Granberg (EKL, Verkosta Virtaa!). Takana vasemmalta: Nina Ziessler (Enter ry), Teija Saarinen (Senioriverkko), Tiina Etelämäki (VTKL, Seniorit Surffaa), Liisa Tiainen (VTKL). Mukana myös (ei kuvassa): Satu Sveltheim (SenioriVerkko), Riikka Aminoff (EKL, Verkosta Virtaa!)

 

Eräässä tapaamisessamme kävimme keskustelua siitä, mistä syntyy hyvä verkosto? Miksi meillä kaikilla on hyvä kokemus ja tunne yhteistyöstämme? Moni kokee verkostoitumisen ja verkostoissa toimimisen raskaana ja resursseja vievänä toimintana. Meille taas yhteiset tapaamiset antavat energiaa ja virtaa. Miksi?

  1. Yhteinen tavoite

Verkostomme toimijat jakavat saman tavoitteen: lisätä ikäihmisten osallisuutta digitaalistuvassa yhteiskunnassa. Osittain meillä on myös samankaltaisia keinoja ja toimintatapoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Tavoitteen lisäksi meitä yhdistää ikäihmisten vahva osallistuminen ja huomioiminen kaikessa toiminnassa ja kehittämisessä.

Somevaari 021

Somevaaria eli Aku Erosta tapaamassa

  1. Luottamus

Koemme olevamme tasa-arvoisessa ja luottamuksellisessa suhteessa toisiimme. Verkostolla ei ole puheenjohtajaa tai koordinaattoria, vaan jokainen sitoutuu edistämään yhdessä sovittuja asioita tilanteensa mukaan. Tämän toimintatavan mahdollistaa verkoston pieni koko ja jo pari vuotta jatkunut yhteistyö verkoston jäsenten välillä. Olemme oppineet tuntemaan toisiamme. Kokemukset hyvästä yhteistyöstä ja tuttuus rakentavat luottamusta. Innovointi ja ideointi verkostossa on luontevaa ja turvallista, koska emme ole kilpailijoita vaan pelaamme samaan maaliin.

  1. Yhteiskehittäminen

Tapaamme varsin säännöllisesti ja yleensä ilman asialistaa tai aihetta. Keskustelemme kuulumiset projekteissa ja teemme samalla yhteistä analyysiä toimintaympäristöstämme, kentän kuulumisista ja siinä tapahtuvista ajankohtaisista asioista. Nämä vapaat keskustelut synnyttävät yleensä runsaasti ideoita ja ajatuksia mahdollisen yhteistyön paikoiksi tai projekteissa toteutettaviksi toimiksi. Keskustelun kautta havaitsemme myös aiheeseemme liittyviä ilmiöitä, joiden ympärille suunnitellaan esim. yhteistä viestintää ulospäin.

Verkoston laajojen viestintäkanavien kautta asiat saavat näkyvyyttä ja jaamme toistemme tuotoksia aktiivisesti mm. sosiaalisen median kanavilla. Verkoston keskustelua ja tiedottamista tehdään tapaamisten lisäksi Facebook –ryhmässä ja pilvipalvelujen (mm. Google, Padlet) avulla. Kesäkuussa 2016 osallistumme yhteisellä posterilla Pohjoismaiseen Gerontologikongressiin.

  1. Vertaistuki

Verkostomme on kuin pieni tiimi, joka toimii vertaistukena ja yhdenlaisena työyhteisönä. Erityisen merkittäväksi tämän ovat kokeneet ne, jotka työskentelevät 1-2 henkilön voimin. Verkoston tiimistä saa myös lisäresursseja pienen projektin toimintaan, kun voimavaroja yhdistetään sopivissa kohdissa.

  1. Kun jokainen antaa vähän, kaikki saavat paljon

Yhdeksi verkostoitumisen suurimmista hyödyistä olemme kokeneetray_tukee_hyvia_tekoja ehdottomasti resurssien käytön tehostamisen. Pystymme välttämään päällekkäistä toimintaa ja toisaalta yhdistämään ja keskittämään resurssejamme sopivissa kohdissa. Teemme myös yhteistyön arviointia ja voimme toimia toistemme vertaisarvioijina yhteisten toimintatapojen kehittämisessä. Kaikkien meidän toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Usein verkoston kautta tavataan ja tehdään yhteistyötä myös muiden aihetta lähellä olevien projektien, toimijoiden tai asiantuntijoiden, kuten Ikäteknologiakeskuksen kanssa.

Ja tosiaan, tämäkin teksti on yhteisen pohdinnan tulos.

Verkoston ajatukset blogiin koonnut:
LähiVerkko, projektipäällikkö Marja Pakarinen

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Turha huolipuhe voi olla esteenä tietotekniikan oppimiselle

Ikäihmisten teknologiankäyttö on ollut paljon esillä mediassa viime vuosien aikana. Yleensä uutisointi on huolipuhetta vanhempien ikäluokkien pärjäämisestä yhä sähköistyvässä maailmassa. Paljon puhutaan siitä, että ikäihmiset turhautuvat laitteiden parissa, eivätkä siksi jaksa opetella käyttämään niitä. Käsi ylös siellä ruudun toisella puolella, jos et ole ikinä turhautunut tietotekniikkaan! Niinpä, yhtäkään kättä ei ole pystyssä, ei nuorilla eikä vanhoilla. Tunne turhautumisesta syntyy tilanteista, joihin laitteen käyttäjä ei kykene mukautumaan tai laite ei toimi odotetunlaisesti. Turhautumisen vastakohtana voidaan pitää kyvykkyyden tunnetta. Silloin laitteen käyttäjä tuntee olevansa tehokas ja laite itsessään tukee käyttäjää.


 Tietotekniikka turhauttaa, jos se ei toimi odotetunlaisesti

 

Tein pro gradu –tutkimukseni aiheesta ikäihmiset ja tietotekniikka. Tutkimuksellani hain niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat teknologian käyttötaitoihin, toisin sanoen kyvkkyyteen käyttää laitetteita. Tutkimukseni kohderyhmänä olivat yli 65-vuotiaat suomalaiset ikäihmiset ja verrokkiryhmänä alle 13-vuotiaat lapset. Lapsiin verrattuna ikäihmiset olivat hiukan hitaampia käyttämään tablettilaitetta, mutta tietokoneen käytössä ero ei ollut merkittävä. Ero nopeudessa selittyi osittain kokemuksella, suurin osa tutkittavista ikäihmisistä käytti tablettilaitetta ensimmäistä kertaa. Lapset saivat myös jonkin verran enemmän tehtyä heille annettuja tehtäviä. Ongelmanratkaisutaidot olivat yksi mittauksen kohde. Lapsilla oli paremmat ongelmanratkaisutaidot ja todennäköisesti siitä syystä he olivat määrätietoisempia käyttämään laitteita kuin ikäihmiset. Kysymys kuuluukin, olivatko lapset nopeampia ja saivat tehtäviä enemmän suoritettua, koska he uskoivat itseensä ja kokivat itsensä kyvykkäiksi? Jos kokemus kyvykkyydestä parantaa käyttötaitoja, miten siis voisimme tukea ikäihmisten kyvykkyyden tunnetta?

Ainakin huolipuheen voisi lopettaa ensimmäisenä. On hyvä, että pohditaan, miten ikäihmiset voivat oppia teknologiaa. Samalla pitäisi kuitenkin muistaa, että oppimiseen vaikuttavat monenlaiset tekijät. Oppimista rajoittavat (ja motivoivat) käsitykset itsestä oppijana. Ympäristö saattaa odotuksillaan vaikeuttaa ja hidastaa oppimista. Huolipuheesta olisi päästävä kannustavaan puheeseen: Sinäkin voit oppia! Ikäihmisten tietotekniikkaan opastamisessa tulee huomioida iän tuomat fyysiset muutokset, kuten näön ja kuulon heikkeneminen. Myös kognitiiviset muutokset olisi syytä huomioida, tärkeimpänä reaktiokyvyn hidastuminen. Opetuksen tahdin olisi hyvä olla maltillinen. Konkreettiset ongelmanratkaisutaidot ovat hyödyksi teknologian käytössä. Näitä taitoja on esimerkiksi se, että osaa ratkaista eteen tulleen teknologisen ongelman ohjeista katsomalla. Epävarmuus ja turhautuminen seuraa tilanteista, joissa ei tiedetä mitä tehdä.

Turhautuvatko ikäihmiset tietotekniikkaan? Tutkimukseni mukaan eivät turhautuneet sen enempää kuin lapsetkaan. Oletitko muuta?

Maarit Nyqvist
Kirjoittaja on LähiVerkko-projektin verkkopalvelusuunnittelija, joka opiskelee työn ohella kognitiotiedettä Jyväskylän yliopistossa.

Haluatko lukea koko tutkimuksen? Löydät sen täältä.

Kommentit ja palaute:

7 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Mikä ihmeen webinaari?

Oletteko kuulleet webinaareista? Tällä nimellä kutsutaan usein verkossa järjestettäviä seminaareja, luentoja tai koulutuksia. Webinaariin osallistutaan internetin välityksellä omalta tietokoneelta käsin. Internetistä löytyykin webinaareja monenlaisista mielenkiintoisista aiheista. Osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Mainioita paikkoja uuden oppimiselle, oivaltamiselle tai tietojen päivittämiselle!

LähiVerkossa käynnistyy tammikuussa Onnistumisen ilo –webinaarien sarja. Järjestämme vuonna 2017 joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 14 pienen koulutus- ja keskustelutilaisuuden verkossa eli webinaarin. Haluamme jakaa osallistujien kanssa käytännöllisiä vinkkejä tietotekniikan hyödyntämiseen arjessa. Aiheina ovat muun muassa sovellusten hyödyntäminen, sosiaalinen media ja digitaaliset pelit. Ensimmäinen webinaari on 25.1. keskiviikkona.

Webinaariin voi tulla nimettömänä vain kuuntelemaan keskustelua. Jos haluat, voit ottaa käyttöön tietokoneen kameran, jolloin kuvasi näkyy muille osallistujille. Jos haluaa osallistua myös keskusteluun, se onnistuu helposti joko puhumalla oman koneen mikrofonin kautta tai kirjoittamalla viestejä yhteiseen keskustelukenttään.

Webinaariin osallistumiseen tarvitset siis:

  • Tietokoneen, jossa on nettiyhteys
  • Pöytäkone, kannettava, tabletti tai älypuhelin
  • Webinaariin osallistumiseen paras on kiinteä verkkoyhteys (ei langaton)
  • Langattomalla yhteydellä (4G tai Wi-Fi) saattaa esiintyä joskus äänen ja kuvan pätkimistä, riippuen myös nettiyhteyden vahvuudesta
  • Webinaariin osallistuessa kannattaa sulkea tietokoneesta kaikki ylimääräiset ikkunat ja ohjelmat. Se parantaa nettiyhteyden varmuutta.
  • Kaiuttimen
  • Jotta tietokoneesta tuleva ääni kuuluu. Jos olet kuunnellut koneellasi musiikkia tai videoita, on siinä silloin kaiutin olemassa.
  • Pöytäkoneeseen tarvitaan yleensä irtokaiuttimet
  • Kannettavassa tietokoneessa, tabletissa ja älypuhelimessa on sisäänrakennettu kaiutin
  • Voit käyttää myös kuulokkeita
  • Kameran (ei välttämätön)
  • Jos halut osallistua omalla kuvallasi, jonka muut näkevät
  • Pöytäkoneessa tarvitaan yleensä erillinen web-kamera (kuvassa)
  • Kannettavassa on yleensä kamera, sen linssin löytää näytön yläpuolelta keskeltä
  • Tableteissa ja älypuhelimissa tarvitaan ns. etukamera, tällaisen kameran linssi näkyy näytön yläpuolella keskellä. Etukamera löytyykin useimmista tablet-laitteista ja älypuhelimista.

Web-kamera on pieni kamera, jonka voi kiinnittää esim. tietokoneen näytön yläreunaan. Kameraa voi käyttää mm. verkkokeskusteluissa ja webinaareissa. Kameroiden hinnat alkavat parista kympistä.

 

  • Mikrofonin (ei välttämätön)
  • Jos haluat osallistua keskusteluun puhumalla, tarvitset mikrofonin
  • Pöytäkoneessa tarvitaan yleensä irtomikrofoni
  • Kannettavassa, tabletissa ja älypuhelimissa on yleensä sisäänrakennettu mikrofoni
  • Joissakin kuulokkeissa on myös mikrofoni

Kuulokkeita on eri näköisiä; korviin laitettavia nappeja ja sankakuulokkeita, johdolla koneeseen kiinnitettäviä ja langattomia. Osassa kuulokkeita on myös mikrofoni mukana. Edullisimmat mallit maksavat muutamia euroja ja kalleimmat useita satoja.

LähiVerkon webinaariin osallistutaan menemällä kirjautumissivulle linkistä elakeliitto.adobeconnect.com/verkkoseminaarit. Tämän jälkeen kirjoitetaan tekstiruutuun oma nimi (tai nimimerkki) ja sitten klikataan “Enter room” painiketta, josta päästään sisään webinaarihuoneeseen. LähiVerkon webinaareissa käytetään ohjelmaa nimeltään Adobe Connect, jonka kirjautumissivu näyttää tältä (kuva).

Tältä näyttää webinaarin aloitussivu tietokoneella. Oma nimi tai nimimerkki kirjoitetaan ruutuun, jossa lukee ”Name” sitten klikataan ”Enter room”

Tarkempia ohjeita Adobe Connectin käyttöön eri laitteille löydät alta:

Adobe connect -ohje iPadille
Adobe connect -ohje Androidille
Adobe connect -ohje tietokoneelle
Äänien ja mikrofonin tarkistus tietokoneella Adobe Connectissa -ohje

Tervetuloa rohkeasti mukaan kokeilemaan ja löytämään uusia ideoita arkeen! LähiVerkon webinaareissa haluamme rohkaista käyttämään tekniikkaa ja kokeilemaan uusiakin palveluita verkossa. Opastamme ja autamme mielellämme webinaariin osallistujia teknisissä kysymyksissä, tarvittaessa vaikka puhelimitse. Tekniikkaa ei näissä webinaareissa tarvitse arkailla! 

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Kirjoita meille – LähiVerkon blogiin etsitään kirjoittajia

LähiVerkko-projektin sivuilla julkaistaan blogia, jossa kirjoitetaan tietotekniikkaan liittyvistä aiheista ja ilmiöistä. Blogit ovat sosiaalisessa mediassa suosittu tapa kertoa kokemuksistaan, mielipiteistään ja välittää tietoa. Blogien kommenttipalstoilla käydään myös keskusteluja kirjoituksen aiheista. Kiinnostavimpia blogitekstejä jaetaan verkossa ahkerasti ja niille voi kertyä valtava määrä lukijoita, paljon enemmän kuin esimerkiksi perinteisille sanoma- tai aikakauslehtien jutuille.

Suomen juhlavuoden tunnelmissa etsimme LähiVerkon blogiin kirjoituksia, jotka käsittelevät jostain näkökulmasta teknologian ja tietotekniikan muutosta ihmisten arjessa. Miten maailma on muuttunut elinaikanamme? Miten maailma on muuttunut Suomen itsenäisyyden aikana teknologian näkökulmasta? Digitalisaatio ei ole vain nykyaikaa, vaan asiat ja työt ympärillämme ovat sähköistyneet useiden vuosikymmenien ajan. Mitä ajatuksia eläkeläisellä on tästä muutoksesta?

Kirjoitus voi olla kertomus, pakina, novelli tai vaikka runo. Muoto ja sana ovat vapaa. Kuvia otetaan myös mielellään mukaan elävöittämään tekstiä. Muistathan huolehtia, että tekijänoikeuden ovat kunnossa lähettämiisi kuviin (kuvien tekijänoikeuksista voi lukea lisää täältä).

Jos aihe innostaa kirjoittamaan ja haluaisit saada tekstisi julkaistua verkossa, niin ota yhteyttä LähiVerkkoon sähköpostitse lahiverkko@elakeliitto.fi. Autamme tarvittaessa muokkaamaan tekstiä ja kommentoimme sitä. Tekstin voi lähettää meille sähköpostilla tai tarvittaessa myös paperiversiona osoitteeseen:

  • LähiVerkko-projekti
  • Eerikinkatu 28
  • 00180 Helsinki

Julkaisemme kirjoituksia vuoden aikana LähiVerkon blogisivulla www.lähiverkko.fi/blogi. Ensimmäisen aiheeseen liittyvän kirjoituksen julkaisimme joulukuussa, voit lukea sen täältä. Kirjoituksesi julkaistaan nimimerkillä halutessasi.

Kirjoittamisiin!

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

Lataa lisää