Vielä ehdit ilmoittautua mukaan!

LähiVerkon ja EHYT ry:n aluetyön yhteiset ikäihmisten seminaaripäivät lähestyvät. IkäAkatemia ja Onnistumisen ilo -seminaarit järjestetään Tampereella 29.9., Lappeenrannassa 14.10. ja Oulussa 30.10. Ikäihmisille ja heidän kanssaan työskenteleville tarkoitettu seminaaripäivä on ilmainen. Aiheina vapaaehtoistoiminta, hyvinvointi, tietotekniikka, pelaaminen ja jaksaminen ikäihmisen arjessa. Puhujina on asiantuntijoita, tutkijoita ja ikäihmisiä.

Vielä ehtii hyvin ilmoittautu mukaan!

Tampereen seminaaripäivän ilmoittautuminen päättyy 14.9., Lappeenrannan 27.9. ja Oulun 11.10.

Seminaaripäivien ohjelmat ja ilmoittauminen täällä!

 

Tule seminaariin löytämään uutta ja kertomaan kokemuksistasi.

Tule seminaariin löytämään uutta ja kertomaan kokemuksistasi.

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Haluan tulla onnelliseksi

Lähiseudullani ei ole näkynyt ilmoitusta, että täällä jaettaisiin onnellisuutta. Täytynee siis pyrkiä onnelliseksi jotain muuta reittiä.

Vanha viisaus on, että onni tulee eläen. Miten siis elää, että tulee onnelliseksi? Kysyttäessä ikäihmisiltä, mikä vaikuttaa heidän onnellisuuteen, vastauksia tulee useita; terveys, ystävät, varallisuus, eri vuodenajat ym. Itse  voi liikunnalla vaikuttaa varsin paljon terveyteen. Ei kuitenkaan enää, jos se on menetetty. Kuntoilulla voidaan saada kuitenkin ihmeitä aikaan.

UKK sanoi aikanaan:”Kaikki ne syyt, jotka estävät liikkumista, ovat tekosyitä”. Tästä ovat useat samaa mieltä. Kyllä liikkuminen ja varsinkin ulkoliikunta ovat vaaraksi sairauksille ja hyväksi terveydelle. Siis liikutaan.

Nyt on fyysiseen liikunta valjastettu myös tekniikka. On kehitetty tietokoneohjelmia, joiden tarkoituksena on parantaa fyysistä kuntoa. Terveyteen vaikuttaa kuitenkin psyykkinen kunto erittäin paljon. Yksin jo tietokoneen tai älypuhelimen käyttö on hyvää aivovoimistelua. Myös tietokoneen käyttö yleistyy, kun jatkuvasti tulee uusia alueita, jotka siirtyvät tietotekniikan käyttöön.

Jo nyt on meille ikäihmisille tärkeitä toimintoja paljon hoidettavissa internetin välityksellä.  Tietokoneella voi hoitaa pankkiasiat, matkalippujen tilaukset, monet pääsyliput, sähköpostin, hankkia tietoja hakukoneista, katsoa eri yhdistysten toimintakalentereita, soitella vaikka näköpuheluita ja paljon muuta tarpeellista ja hyödyllistä. Pian varmaan myös terveyskeskukset laajentavat Kanta-tiedostoa hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tietojen keräilyssä. Sinne annetuista tiedoista on suurta hyötyä pitkäaikaissairauksien hoidossa.

Myös huvipuoli on merkittävä. Pelit, tehtävät, musiikki ym. viihdyttävät käyttäjää samalla kun tietotekniikan tuntemus lisääntyy. Luonnossa liikkumiseen voi hyvin yhdistyy mobiililaitteen tarjoamat mahdollisuudet, kuten sisältötutorkaverini Eeva kirjoitti aiemmin täällä blogissa.

Kaikki ne syyt, jotka estävät opettelemasta tietotekniikan käyttöä, ovat tekosyitä.  Onnelliseksi voi tulla tietotekniikan avulla, jos uskaltaa elää ja opetella uutta.

Unto Rauhala
Kirjoittaja on vielä hetken EL:n liittovaltuutettu ja LähiVerkon sisältötutor.

 

Unto Rauhala (kuvassa oikealla) oli muiden LähiVerkon sisältötutorien kanssa testaamassa ActionTrrack-nimistä mobiilipeliä Lehmirannassa helmikuussa. Joukkueen kanssa oli hauska etsiä uusia rasteja ja ratkoa visaisia tehtäviä.

Unto Rauhala (kuvassa oikealla) oli muiden LähiVerkon sisältötutorien kanssa testaamassa ActionTrack-nimistä mobiilipeliä Lehmirannassa helmikuussa. Joukkueen kanssa oli hauska etsiä uusia rasteja ja ratkoa visaisia tehtäviä.

2 kommenttia - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Ikimuistoinen aamupäivä

Se oli melkein ikimuistoinen maaliskuinen lauantai aamupäivä, kun kännykkä ilmoitti olemassaolostaan. ”Aila täällä terve, kuule tulisitko mukaan EL* iPad pilottiin.” En edes kysyny mikä se semmonen on, vaan vastasin ”tulen, aina on mukava oppia uutta”. Sain tietää kurssin aikataulut sun muut asiat tämän tiimoilta ja jäin odottamaan virallista kutsua kurssille.
Vajaa kolme viikkoa tuosta aamusta niin tallasin Tallukkaan päivän kurssille. Mielenkiintoista ja yllättävää. Minä, tietotekniikan vastustaja, näin innoissani. Tästä alkoi elämäni mullistua iloisiin tapahtumiin, uuteen oppimiseen. Sillä vanhakin oppii, kun haluaa ja innostuu.

Tuli syksy ja uusi yllätys, olin Oulussa, kun Aila ja Pirkko soittivat kertoen, että pilotti laajenee valtakunnassa. Täten sain kutsun myös tähän, Vertaistukea skypellä-pilottiin. Ja nyt pääsi koulutukseen Lehmirantaan muutamaksi päiväksi. Siellä meitä oli 21 iloista ja opinhaluista; opimme ja ystävystyimme.
Tällä jutulla haluan viestittää lukijoille, että haasteita kannattaa ottaa. Mikä tärkeää koen, että muistini ja elämänlaatu on muuttunut paremmaksi.
” Joka ei pelkää tulevaisuutta, voi nauttia tästä hetkestä”(Positiivarit). Eläkeliitto on tehnyt oivan ratkaisun käynnistäessään nämä pilotit yhdessä LähiVerkon kanssa.
Näin yhdistysten virkeät toimijat voivat tukea toisiaan, oppia toisten onnistumisista ja tukea vastoinkäymisissä.
Iloita yhteisestä hyvästä.

Kiittäen Helvi
Kirjoittaja on yksi LähiVerkon Päijät-Häme -pilotissa mukana olleista apunen-toiminnan vapaaehtoisvastaavista.

* EL = Eläkeliitto

 

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Suojaa laitteesi ja lisää laitteen käyttöikää

Yhä useammalla on käytössään mobiililaite eli älypuhelin tai tablet -tietokone. Nämä laitteet saattavat rikkoutua käytössä ja siksi ne kannattaa suojata. Varsinkin jos käyttäjänä on pieni lapsi tai jos käyttäjän hienomotoriikka on heikentynyt esimerkiksi sairauden tai iän myötä.

Jokaisen mobiililaitteen omistajan on hyvä miettiä omaa käyttötapaansa, miten usein laitetta käyttää sekä sitä millainen oma laite on. Pyöriikö puhelin aina kassinpohjalla avainten seassa vai onko tablet lähinnä olohuoneen pöydällä satunnaisessa käytössä?  Entä käyttääkö laitettani joku muukin? Millaiset ovat hänen käyttötapansa? Näiden pohdintojen perusteella voi ryhtyä miettimään millaista suojaa oma laite tarvitsee.

Tyypillisin tapa suojata oma laite on näytönsuojakalvo. Kaikkiin laitteisiin löytyy erillinen näytön päälle liimattava kalvo, mikä estää lähinnä näytön naarmuuntumisen. Se kuinka herkästi näyttö naarmuuntuu, vaihtelee hyvin paljon eri laitteiden välillä. Näytössä saattaa olla myös rasvaisia sormenjälkiä hylkivä pinnoite. Näytön päälle on mahdollista hankkia myös erillinen iskunkestävä suojalasi, tällöin näyttö kestää kovempiakin iskuja heikentämättä kuitenkaan kosketusnäytön herkkyyttä.   Monet käyttäjät hankkivat laitteeseensa myös suojakuoret suojaamaan laitetta rikkoutumiselta.

Useimmiten laitteet rikkoutuvat pudotessaan maahan, lasine16_1615KFP144nettikokon näyttö voi rikkoutua tai laitteen sisältä joku osa hajoaa.  Jos näytön lasi rikkoutuu voi sen käydä vaihdattamassa uuteen, mutta helpommalla ja halvemmalla pääsee kun suojaa laitteen ennen vahinkoa.  Laitteissa on eroja ja osa rikkoutuu käytössä helpommin kuin toiset. Mutta usein kyse on puhtaasta onnesta (tai epäonnesta), miten päin laite osuu maahan tippuessaan.

Suojia on monen tyyppisiä. Osa suojaa laitteen runkoa, mutta ei näyttöä ja osa taas koko laitetta. Peruskäyttöön soveltuvia suojia löytyy monista kaupoista, mutta joskus on tarve myös vahvempaan suojaan. Esimerkiksi silloin kun käsien puristusvoima on heikko tai kädet vapisevat, on hyvä hankkia    jykevämpi suoja josta saa tukevan otteen eikä materiaali ole liukas. Suojat voivat myös helpottaa laitteen käyttöä, esimerkiksi tabletia on helpompi käsitellä kun voi ottaa kahvoista kiinni. Kovempaan käyttöön suunniteltuja suojia voi hankkia apuvälineliikkeistä sekä liikkeistä jotka ovat erikoistuneet tablet -laitteiden myyntiin.  Myös netissä toimivista verkkokaupoista löytyy paljon erilaisia suojia.

Jos tykkää liikkua paljon ulkona ja haluaa esimerkiksi kuvata luontoa, on hyvä hankkia ulkokäyttöön suunniteltu suoja. Se suojaa laitetta kosteudelta ja pölyltä sekä putoamiselta. Esimerkiksi veneilijät ja polkupyöräilijät sekä muut luonnossa liikkujat suosivat näitä. Joihinkin suojiin on rakennettu äänenvahvistin, mikä helpottaa laitteen käyttöä ulkona ja hälyisissä paikoissa.

 

Riku suoja ulkonaVaikka laite kannattaa suojata, ei pelko rikkoutumisesta saisi olla käytön este. Mobiililaitteet on suunniteltu mukaan otettavaksi ja niitä on helppo kuljettaa mukanaan. Niiden hyviä puolia ovat juuri laitteen keveys, pieni koko ja helppokäyttöisyys.  Kun laitteen suojaamisesta on huolehdittu, voi rohkeasti lähteä tutkimaan ympäristöään laitteen avulla.

Riikka Marttinen

LähiVerkko-projektin verkkopalvelusuunnittelija

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

Jousiammuntaa ja keilausta hyvinvointipäivässä

”Tule valokuvauttamaan itsesi ja kaverisi, anna palautetta tai lähetä terveisiä”. Näin LähiVerkon fiilispiste kutsui Nokian hyvinvointipäivän osallistujia tutustumaan pisteeseensä. Siellä oli yhdistetty uutta ja vanhaa niin teknologiassa kuin muussakin rekvisiitassa.

DSC01369

Suuren suosion fiilispisteellä sai uusvanhalla polaroid-kameralla otetut kuvat. Monet osallistujat kuvauttivat itsensä ja ystävänsä ”kaverikuvina”. Pisteellä oli mahdollisuus hullutella pukeutumalla erilaisiin koristeisiin, tiaroihin, hiuspantoihin ym. Hassusti pukeutuminen ei ole ihan jokapäiväistä puuhaa ja monet heittäytyivät tunteella mukaan. Naurua ja iloa oli paljon!

Teknologiaa tehtiin myös tutuksi, koska LähiVerkon pisteellä oltiin. Osallistujat pääsivät kokeilemaan palautteen antoa iPadillä. Monille tämä oli ensimmäinen kokemus kosketusnäytöstä. Tavoitteena oli antaa tuntumaa kosketusnäyttöön ja madaltaa kynnystä seuraavaa kertaa silmällä pitäen.

Fiilispisteen tunnelmat olivat iloiset ja positiiviset. Palautetta saatiin niin ikäihmisten teknologian käyttöön kuin hyvinvointipäiväänkin liittyen. LähiVerkon pisteeltä jäi kotiin viemisiksi postikortteja, esitteitä, valokuvia ja kipinä teknologian käyttöön!

LähiVerkolla oli hyvinvointipäivässä myös toinen huone nimeltään viihdepiste. Viihdepiste oli toiminnallisuutensa takia jaettu kahteen osaan, ylä- ja alakertaan.

Viihdepisteen alakerrassa päästiin nauttimaan vaikuttavista Youtube-videoista valkokankaalta katsottuna. Samalla käytiin läpi pienimuotoinen opastus internetin maailmaan niille, joille se ei vielä ole tuttu.

Viihdepisteen yläkerrassa pääsi tutustumaan liiketunnistimella toimiviin konsolipeleihin sekä taulutietokoneella pelattaviin visailupeleihin.  Näiden käytössä oli opastamassa sekä LähiVerkon henkilökuntaa että vapaaehtoisia nuoria paikalliselta yläkoululta. Innokkaat nuoret toimivat myös korvaamattomana kuvaaja-apuna, mm. osa näistä kuvista on heidän käsialaansa.

DSC01331

Monilla viihdepisteen kävijöillä oli jonkinlainen kynnys kokeilla pelaamista, mutta ensimmäisen yrityksen jälkeen osa olisi halunnut jäädä pelaamaan pidemmäksikin aikaa. Varsinkin liikunnalliset pelit, kuten jousiammunta ja keilaus herättivät innostusta. Visailuista Tampereen murteen taitoa mittaava peli oli ylivoimaisesti suosituin.

Eläkeliiton järjestämät hyvinvointipäivät on tarkoitettu kaikille 50+-vuotiaille vapaaehtoistoimintaan osallistuville. Päivän ohjelmaan kuuluu virkistäytymistä ja mielen sekä kehon hyvinvointia tukevaa toimintaa. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin 3.9.2014 Nokialla. Tapahtuma tavoitti 150 vapaaehtoistyötä tekevää yli järjestörajojen. Palautteiden perusteella päivä oli todella onnistunut. Kiitokset muille järjestäjille sekä osallistujille!

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

Vaikuta vapaaehtoistoiminnalla –päivä kokosi nuoria ympäri Suomen EHYT:in keskustoimistolle

Lauantaina 14.6.2014 vietettiin ensimmäistä Vaikuta vapaaehtoistoiminnalla –päivää Helsingin Vallilassa. Päivä oli tarkoitettu 13 – 26-vuotiaille nuorille, joita kiinnostaa vapaaehtoistoiminta. Päivässä koulutettiin nuoria yhdistystoiminnan käynnistämisestä sekä kerättiin tietoa siitä, minkälaista vapaaehtoistoimintaa nuoret olisivat kiinnostuneita tekemään.

IMG_5867

EHYT ry:llä on ollut vapaaehtoisia nuoria mukana yhdistyksen toiminnassa alusta saakka. Assarit ovat verkossa toimivia vapaaehtoisia, jotka tekevät kuukausittain vaihtuvan teeman mukaisia tehtäviä. Tehtävät liittyvät ehkäisevän päihdetyön teemoihin, ja voivat olla vaikka valokuvaamista, kyselyiden tekemistä tai mainosten tutkimista. Toiminnan tuloksena Assareiden tiedot ja ymmärrys liittyen päihteisiin sekä muihin teemakuukausissa käsiteltyihin aiheisiin lisääntyvät. Tähän vaikuttavat tehtäviä tehdessä saatu uusi tieto sekä lähipiirin kanssa käydyt keskustelut kyseisistä aiheista. Samalla keskustelut vaikuttavat myös Assarin lähipiiriin, joiden kanssa keskusteluja käydään – esimerkiksi vertaisryhmiin. Assarit kokevat pääsevänsä vaikuttamaan ja että heillä on vapaa-ajan harrastus, jolla on merkitystä. He ovat osaltaan vaikuttamassa ehkäisevän päihdetyön toimintaan ja kehittämiseen. Assaritoiminta tukee osallisuutta vaikuttamisen ja ryhmässä toimimisen kautta.

Päivän aikana nuoret saivat lyhyen perehdytyksen EHYT ry:n toiminnoista. Tarkemmin käytiin läpi LähiVerkko-projektia, jossa yhtenä kantavana teemana on ylisukupolvisuus. Nuoret saivat vastailla tarralapuilla erilaisiin kysymyksiin liittyen vapaaehtoistoimintaan ja sen kehittämiseen. Yksi kysymys koski sitä, miten nuoret voisivat tehdä vapaaehtoistoimintaa ikäihmiset ja tietotekniikka näkökulmasta. Vastaukset olivat monipuolisia:

IMG_5874

Voisi ohjata netissä jumppia ja muita aktiviteetteja esim. skypellä

Tutustuttaa ikäihmisiä heitä kiinnostaviin asioihin netissä, esim. online-bingo

Kerrotaan, miksi internetin käyttö yleistyy myös vanhemman sukupolven keskuudessa

 

Päivän ilmapiiri oli keskusteleva ja avoin. Palaute päivästä oli myönteinen, nuoret kokivat että tämän kaltaisia tapahtumia voisi olla useamminkin.

LähiVerkko-projekti käynnistää oman Lähis-Assarit nuorten porukan rekrytoinnin vuoden 2015 aikana.

 

Maarit Nousimaa

LähiVerkko-projektin verkkopalvelusuunnittelija

1 kommentti - Keskustele aiheesta

Terveellinen vallankumous

tietokone

Harva asia on riemastuttanut yhtä paljon työelämässä kuin tietotekninen vallankumous. Se tuli niin hiipien, ettei sitä ensi alkuun kumoukseksi tunnistanut.  Mekaaniset kirjoituskoneet vaihtuivat yhtenä päivänä päätteisiin. Isojen, nykysilmissä kolhojen kojoottien (amerikkalainen tuotemerkki Coyote) saavuttua kaikki ryhtyivät opettelemaan digitaalista tekstintuotantoa, jota ennen kutsuttiin juttujen kirjoittamiseksi.

Osa toimittajista oppi nopeasti ja oli innoissaan kirjoittamisen sekä ennen kaikkea editoinnin kätevyydestä. Ei enää tuhraamista saksien ja liimapullojen tai korjausnauhojen kanssa, ei enää kryptisten käsin kirjoitettujen korjausten arvailemista. Siistiä! Nopeaa!

Osa ihmisistä piti toimitusjärjestelmää hankalana. Oli niitäkin, joiden mielestä juttujen sisältö kärsi, kun luova ihminen joutui miettimään tekniikkaa. Ani harva kieltäytyi vaihtamasta kirjoituskonetta päätteeseen, ja totaalikieltäytyjätkin lientyivät hissun kissun päätteiden käyttäjiksi.

Loivan alun jälkeen vallankumous kiihtyi. Tuli digitaalinen taitto, jonka myötä koko tuotantoketju muuttui digitaaliseksi. Tuli sähköposti, tuli internet ja sen mahdollistamat verkkojulkaisut. Ei ihme, että vähän hengästytti.

Internetin mahdollisuudet valkenivat verkkaasti perinteiselle medialle – ja nopeasti uusille yrittäjille, muiden muassa hakukoneyhtiöille. Aika paljon kuuli lehtiyhtiöiltä lausuntoja, jotka nyt pelkästään nolottavat tyyliin: ”Verkossa ei koskaan synny tuottavaa mediabisnestä” tai ”isot rahat eivät tule liikkumaan verkossa”.

Vuosituhannen vaihteessa digimylly pyöri jo kiihkeillä kierroksilla. Uusia vekottimia, palveluita, julkaisuja ja sovelluksia tuli vyörynä. Kielikin muuttui. Mitä nuorempi työntekijä, sitä todennäköisemmin hän puhui blogeista, betaversioista ja open sourcesta. Alkoi revetä railo heidän ja vanhan liiton väen välille. Viimeksi mainituissa oli aika paljon niitä, joille jo sähköpostin liitetiedostojen avaaminen/tallentaminen oli tuskaista. Tai joille verkon olemus linkkeineen ei tahtonut aueta.

Itse sain kerran hätäkutsun ison johtajan luo. Hän sanoi äkäisenä, ettei tästä Verkkoliitteestä (nykyinen HS.fi) ole mihinkään. Tämähän on ihan kökkö ja tässä on älyttömän vähän luettavaa. Niin olikin, jos tuijotti vain avaussivua, eikä avannut yhtään hyperlinkkiä.

Toimituksissa, työyhteisöissä ja perheissä tapahtui se toinen vallankumous. Yht´äkkiä enemmät ikävuodet ja pidempi kokemus eivät tarkoittaneetkaan parempaa osaamista. Voimasuhteet muuttuivat ja sehän oli herkullista. Tai raivostuttavaa.

Äiti ja isä joutuivat kysymään, mitä tehdä ja voisitko neuvoa. Verkkovuoroon joutunut senioritoimittaja joutui pyytämään apua jutun linkittämisessä. Johtoryhmän esityksiin eivät enää kelvanneetkaan tussihieroglyfeillä täytetyt piirtoheitinkalvot, vaan tarvittiin powerpointteja mielellään kuvin ja graafein.

Tämä vallankumous oli tosi terveellinen, koska se käänsi asetelmat päälaelleen. Se opetti, että monessa muussakaan asiassa ei kannattaisi lähteä automaattisesta oletuksesta, että vanhin tai hierarkiassa korkeimmalla oleva tietäisi tai osaisi eniten. Se opetti myös nöyryyttä ja yhteistyön iloa.

Vaikka Kekkosen aikana eläneitä voi välillä rasittaa puhe, josta he ymmärtävät noin puolet ja vaikka digiturhautuminen voi välillä nostaa verenpainetta, kannattaisi kysellä ja kuunnella. Uuden oppiminen pitää aivot kunnossa. Ja jos on oppinut,  elvistely ikätovereille saa hetkessä unohtamaan valkohehkuisen raivon hetket milloin minkäkin digiongelman ääressä.

Reetta Meriläinen
Eläkkeellä oleva päätoimittaja, joka työkseen johti useita digitalisointi- ja verkkoprojekteja.

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

pikkukuva

Tee päivän hyvä verkkoteko!

Verkkokeskusteluissa on voimavaraa monipuoliseen asioiden käsittelyyn ja itsetutkiskeluun muiden keskustelijoiden kanssa, oli teemana sitten yhteiskunnalliset asiat, oma hyvinvointi, omat aatteet tai vaikkapa vaan oma harrastustoiminta. Verkkokeskusteluihin osallistujat voivat olla mistä tahansa päin maata ja he voivat olla keitä tahansa, joten tarjolla olisi monipuolisesti osaamista ja tietoa.

On esitetty arvio (Nielsen, Jakob 2006), jonka mukaan 90 % sosiaalisen median käyttäjistä on sellaisia, jotka seuraavat ja lukevat keskustelupalstoja, mutta eivät osallistu keskusteluun. 9 % osallistuu välillä keskusteluihin. Ja vain 1 % käyttäjistä tuottaa sisältöä ja osallistuu aktiivisesti. Minkälainen tämän yhden prosentin ja näkyvimmän ryhmän sisältö sitten on?  Toivottavasti ei negatiivista keskustelua eli valitusta, huutelua, ennakkoluuloja tai vihapuhetta.

Verkkokeskusteluissa piilee suuri potentiaali itsensä sivistämiseen. Tee siis päivän hyvä verkkoteko: Varaa itsellesi puolisen tuntia aikaa, etsi itseäsi kiinnostava verkkokeskustelu esimerkiksi uutisen kommentointipalsta tai tuotteen arvosteluun liittyvä keskustelu. Lue huolella pääkirjoitus sekä kanssakirjoittelijoiden kommentit. Voit etsiä aiheesta etukäteen tietoa ja perehtyä taustatekijöihin ennen kommentoimista.

Pohdi omaa mielipidettäsi ja osallistu keskusteluun. Tee se kunnioittaen muiden mielipidettä tai valitsemassasi pääkirjoituksessa esiintyviä henkilöitä. Ole valmis vastaanottamaan muiden mielipiteitä ja muuttamaan omia. Kukaan ei odota, että astuisit jonkun muun aatteisiin, mutta on hyvä tutkiskella muiden ajatuksia ja mielipiteitä, joiden pohjalta rikastuttaa omia näkökulmiaan.

Kiitokset ja keskustelevaa verkkoelämää

Petri Keskinen

Verkkopedagogi EHYT ry, LähiVerkko-projektin ohjausryhmän jäsen

 

Nielsen, Jakob (2006) Participation inequality: Encouraging more users to contribute. Alerrtbox: Current issues in Web Usability 2006.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Verkkokeskustelut+t%C3%A4yttyv%C3%A4t+usein+huudosta+ja+ennakkoluuloista/1135255011203

http://www.hs.fi/tekniikka/a1384830059546

1 kommentti - Keskustele aiheesta

pikkukuva

”Olen yhtä lähellä kuin puhelin on”

Tekniikan mahdollisuuksista ja uhista puhutaan paljon. Tässä kirjoituksessa haluan keskittyä näihin mahdollisuuksiin. Viimeksi jäin miettimään näitä mahdollisuuksia, kun Yhdysvalloissa asuva ystäväni oli vierailulla Suomessa. Ystävälläni on kaksi pientä lasta ja lasten isovanhemmat asuvat Suomessa. Välimatka on pitkä. Saattaa olla, että isovanhemmilla ja lapsenlapsilla on mahdollista tavata vain joka toinen vuosi.

Joskus ikävä on kova. Ystäväni kaipaa omien vanhempiensa tukea, välillä on yksinäistä olla äitinä vieraassa maassa ja isovanhemmilla on ikävä lapsenlapsiaan. Mutta ennen kaikkea hän suree sitä, että lapset eivät tapaa mummia ja ukkia. Mikä tähän ratkaisuksi? No kuvapuhelut Skypellä! Skype ei korvaa syliä, mutta se voi auttaa ikävään ja ennen kaikkea sen avulla saa ylläpidettyä isovanhempien ja lastenlasten välistä suhdetta.

Ystäväni vanhemmat lukevat säännöllisesti satuja lapsenlapsilleen Skypen kautta. Sen avulla voidaan kertoa päivän kuulumiset, ruudun välityksellä voi vaikka leipoa yhdessä ja joskus Skype voi olla auki ihan tavallisessa arkipäivän touhussa. Kun lapset kasvavat hiukan isommiksi, on suunnitteilla alkaa pelata tietokoneen välityksellä yhdessä.

Tutkimusten mukaan lapsi oppii tunnistamaan kasvoja kolmen kuukauden iässä. Tämän jälkeen lapsi voi ymmärtää näkevänsä tietokoneen ruudussa tutut kasvot. Sosiaalipsykologian tutkija Marja Ahokas on tutkinut erilaisia kommunikaatioiden muotoja. Hän pitää kuvapuheluita tärkeänä tapana ylläpitää isovanhempien ja lastenlasten välisiä suhteita (Yle.fi/uutiset). Kontaktin säilyttäminen on tärkeää, kertoi ystäväni. Kun hän pääsee vierailemaan Suomeen lasten kanssa, ei tutustumista tarvitse aloittaa joka kerta alusta, vaan lentokentällä vastassa ovat ihanat ja ikävöidyt ja ennen kaikkea tutut mummi ja ukki. Kun paluupäivä kotimaahan koittaa ja ikävä alkaa hiipiä, lohduttaa se, että mummi on yhtä lähellä kuin puhelin.

Otetaan tekniikka mahdollisuutena!

Paula Salmi

LähiVerkko-hankkeen suunnittelija

Lähde: http://yle.fi/uutiset/kaukana_asuva_skype-mummo_on_laheinen/5449096

Ei kommentteja - Keskustele aiheesta

Lataa lisää