Tässä kuusi kysymystä, joiden avulla pääset alkuun yhdistäessäsi mobiililaitteiden käytön harjoittelua harrastustoimintaan.

Keitä osallistuu?
Olemassa olevan harrrastusryhmän kanssa aloittaessa on tärkeää huomioida osallistujien tiedot ja taidot mobiililaitteen käytössä. Ryhmän jäsenten tietotasoa voi kartoittaa vaikka pienellä kyselyllä. Ei kuitenkaan kannata olla liikaa huolissaan, että ryhmässä on eroja osaamisessa. Kokemuksemme mukaan kokeneempia käyttäjiä harvemmin haittaa perusasioiden toisto. Kerratessa he huomaavat kuinka paljon jo osaavat ja yleensä motivoituvat auttamaan ja tukemaan muita ryhmäläisiä.

Jaa osallistujat korkeintaan 5 hengen pienryhmiin. Pienryhmät kannattaa jakaa laitteen käyttöjärjestelmän mukaan, ei niinkään osaamisen mukaan. Tarvittaessa kokeneemmille käyttäjille voi antaa bonustehtäviä ja lisävinkkejä. Kokeneemmat käyttäjät osaavat usein jo itsekin kysyä asioista. Näin tuetaan yhdessä oppimista ja kannustetaan jakamaan vinkkejä ja neuvoja toisille.

Ketkä ohjaavat?
Ryhmässä on hyvä olla kaksi ohjaajaa: toinen vastaa harrastustoiminnasta, toinen tietotekniikasta. Riippuen osallistujien taidoista ja määrästä, kannattaa pyytää lisäkäsiä avustamaan tarvittaessa. Kokemuksemme mukaan yksi ohjaaja pystyy avustamaan enintään viittä osallistujaa. Apuna ryhmässä voivat toimia myös vertaisohjaajat. Osaavampia tietotekniikan käyttäjä voi löytää avuksi esimerkiksi oppilaitoksista tai Eläkeliiton yhdistysten koulutetuista nettiopastajista.

Mistä laitteet?
Lähtökohtaisesti on hyvä, että jokaisella on oma laitteensa, tablet tai älypuhelin. Jotkin kirjastot saattavat lainata tabletteja kirjastokortilla. Jos jollain osallistujalla ei ole laitetta, mutta kiinnostusta sen hankkimiseen voit ensimmäisellä tutustumiskerralla näyttää hänelle erilaisia tabletteja. Yleisimmät käyttöjärjestelmät ovat Android ja iOS. Olemme huomanneet, että kaksi eri käyttöjärjestelmää pystyy huomioimaan opetuksessa, mutta kolmas on jo liikaa. Pienryhmiä muodostaessa on hyvä huomioida, onko osallistujalla Android vai iOS käyttöjärjestelmä laitteessaan. Näin yhdessä oppiminen ja kokeileminen on helpompaa. Toisaalta osallistujia kannattaa kannustaa tutustumaan myös muihin laitteisiin.

Missä ja milloin?
Paikka on hyvä olla valoisa ja tilava, jotta osallistujat pääsevät helposti liikkumaan ja jakamaan kokemuksia toistensa kanssa. Tarvittavan tilan määrä riippuu myös siitä, mitä ryhmässä tehdään. Esimerkiksi käsitöiden tekemiselle on hyvä varata reilummin pöytätilaa. Hyödynnä jo olemassa olevia kerhotiloja tai kysy vaikkapa kirjastosta ryhmätyötilaa käyttöön. Jaa tila ja kalusteet 4-5 hengen pienryhmiin. Puolikaari on toimiva tapa muodostaa ryhmiä, tällöin kaikki näkevät eteenpäin ja toisensa. Perinteinen koululuokan malli penkkiriveistä ei tue yhdessä tekemistä ja oivaltamista. Tarkista myös, että kaikki näkevät hyvin ryhmänohjaajan esittelyt.

Tuo tarvittaessa jatkojohtoja tilaan laitteiden latausta varten. Ajankohta kannattaa ajoittaa osallistujien toiveiden mukaan. Usein sanotaan, että aamupäivällä energiatasot ja keskittymiskyky voivat olla korkeimmillaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että tämä on yksilöllistä. Tärkeintä on, että aikaa on riittävästi. Kesto on hyvä olla 2-3 tuntia, mukaan lukien pienet tauot.

Miten ohjaan ja innostan?
Tähän kysymykseen on mahdotonta antaa vain yhtä vastausta. Tärkeintä on, että löydät oman tapasi ja nautit ryhmän inspiroimisesta ja opettamisesta. Näe itsesi tutkimusmatkan johtajana, joka vie ryhmän tutustumaan ennakkoluulottomasti ja kokeilevalla asenteella tuntemattomaan digitaaliseen maailmaan. Kannusta osallistujia ottamaan kolmevuotiaan lapsen rohkea asenne laitteeseen. Jokainen on varmasti nähnyt, kuinka ennakkoluulottomasti ja virheitä pelkäämättä lapset käyttävät laitteita. Sovella opastuksessa esimerkiksi seuraavaa toimintamallia: Inspiroi + Näytä + Kokeillaan + Keskustellaan + Kerrataan.

Kaikki lähtee inspiraatiosta ja motivaatiosta tutustua uuteen digitaaliseen maailmaan, jossa monet asiat usein osoittautuvatkin tutuiksi – ne ovat vain uudessa digitaalisessa muodossa. Innostusta ja motivaatiota on helpompaa etsiä, kun mukana on kiinnostava harrastus. Moni innostuu nähdessään, miten paljon hyödyllistä ja hauskaa tietoa, ohjeita, vinkkejä ja vertaistukea internetistä löytyy omaa harrastusta tukemaan. Käytä metaforia, näytä videoita, keskustelkaa ryhmässä, miten asiat tehtiin ennen. Tavoitteena on löytää itselle sopivin hyöty laitteesta ja kannustaa jakamaan muille omia kokemukset. Loppujen lopuksi tärkeintä on osallistujien kyvykkyyden, kärsivällisyyden ja kokeilunhalun ruokkiminen. Moni eläkeikäinen saattaa samaistua yleiseen huolipuheeseen, jossa ikäihminen nähdään kömpelömpänä ja turhautuneena teknologian käyttäjänä. Ei tehdä huolipuheesta itsestään toteuttavaa ennustetta vaan rikotaan ennakkokäsityksiä! Lue lisää aiheesta LähiVerkon Maaritin Turha huolipuhe voi olla esteenä tietotekniikan oppimiselle -blogikirjoituksesta.

Miten Näppärät netissä harjoitusmateriaali auttaa minua?
Tutkimusmatkan eri osioista löydät Slideshare esityksen, jossa on erilaisia harjoituksia. Näytä esitykset osallistujille, tulosta heille tai käytä vain inspiraationa suunnitteluun. Harjoitusmateriaalin avulla opitaan ennemminkin yhdessä kokeillen kuin käyttöohjeita seuraamalla. Laitteita on hyvin monenlaisia ja digitaalinen maailma muuttuu jatkuvasti. Materiaali ei siis ole tabletin käyttöohje – sellaisia on jo valmiina netissä.  Yleisimpien tablet laitteiden ohjeet löydät esimerkiksi näistä linkeistä:  Samsung,HuaweiLenovoiPad.

Lisää vinkkejä alkuunpääsemisestä kannattaa bongata esimerkiksi seuraavista lähteistä:

 

Pääset pääsivulle painamalla tästä

Pääset seuraavaan osioon painamalla tästä