Linnut

”Talven tullen mielen

valtaa jälleen kaipuu,

Kuin muuttolinnut

mä tahdon lämpimään..”

 

Yo no hablo bien español, pero quisiera reservar la cena para el día 25 para dos desde las siete de la tarde.
Wau, mä osasin ajatella noin pitkän lauseen. Mielenkiintoista nähdä, miten pärjään oikeissa tilanteissa.

Kone laskeutui. Talvivaatteet ovat edelleen päällä. Ei ole liian kuuma, kun ottaa takin pois, ja sitä paitsi nythän on jo ilta. Respan nainen kehottaa menemään suoraan syömään, ennen huoneiden saamista, ruoka-aika kun loppuu pian.

Hotelli on vaatimattomampi kuin aiemmat all-inclusive hotellit, mutta ruoka on hyvää ja nälkä lähtee. Onneksi ei ole niin paljon niitä ylettömän herkullisia jälkiruokia! Vähän pitää ajatella joka tapauksessa ylimääräistä painonnousua – lomallakin. Minä kun lihoan helposti!

Voi mikä harmi! Voi mikä itku! Tässä hotellissa ei ole maksutonta WiFiä! 8€ päivä tai 25€ viikko. Kokeilen tuota päivän osalta. Otan innoissani iPadin esille. Ei toimi makuuhuoneessa, ei olohuoneessa. Sain sen toimimaan parvekkeella ja allasalueella. Ei muuten toiminut kohta myöskään parvekkeella! Olen tosi harmistunut. Olen ottanut kuvia ja videoita, joita haluaisin lähettää. Olin lisäksi asentanut Pratsam Readerin, varta vasten matkaa varten, lukeakseni sinne lainatut uutuus äänikirjat, Sofi Oksasen ”Kun kyyhkyset katosivat” ja Laura Lindstedtin ”Oneiron-Fantasia kuoleman jälkeisistä sekunneista”, mutta niiden lukemiseen tarvitaan internet-yhteyttä. Onneksi lukuoikeuteen voi hakea jatkoaikaa. Onni oli myös, että olin ostanut äänikirjoja ja niitähän kyllä pystyin kuuntelemaan. Kerroin internet-asiasta respassa – sain rahat takaisin.

Viikko on kulunut, ja aurinko paistaa edelleen pilvettömältä taivaalta.

Huomaan ymmärtäväni aika paljon espanjaa. Kahdeksan kuukauden tiivis yksinään lukeminen vai sanoisinko opiskeleminen on tuottanut tulosta. Hyötyä on ollut myös opiskelussa iPadin käyttö, Kääntäjä-ohjelmassa kun kuulee, miten mikin lause lausutaan. Vieraan kielen lausuminen Kääntäjällä on hyvää, mutta tekstin se kääntää joskus aivan kummallisesti – käännökseen ei siis parane luottaa. Ilokseni huomaan, että pystyn siis oppimaan melko hyvin vielä tässäkin iässä.

Askeleet hiekassa

Ja sitten rutiiniin. Noin pari tuntia kävelyä päivittäin välillä kovassa ja välillä upottavan pehmeässä rantahiekassa paljain varpain. Tunti tuonnepäin, pieni luku-tai lepotauko ja sitten takaisin.

Katselimme jossakin vaiheessa jalanjälkiämme. Minä kävelen melko suoraan – kuin intiaanit – sanoo mieheni, hänen tyylinsä on toisenlainen.

Tottakai kävimme markkinoilla. Ostin valkoisen rannekellon 10€. Kestää sen ajan kuin kestää. Olenko turhamaisen tuhlaavainen? Välillä olen.

”Päivän laskiessa tähdet kirkkaat hohtaa ja meren ylle taas nousee täysikuu..”

Nyt vaahtokylpyyn – ihanaa – kotona kun ei ole ammetta!

Ja aamulla lähdemme Oasis Park –eläinpuistoon.

Continuará la próxima semana.

 

Eeva Kanerva

Kirjoittaja on LähiVerkon sisältötutor, joka karkasi talvella etelän lämpöön. Matkablogi jatkuu myöhemmin LähiVerkon blogissa. 

Eviva España, suom. Vexi Salmi.

Huomautus Pratsam Readerin äänikirjasta Eviva Espanja (2/2) lopussa.

7 kommenttia - Keskustele aiheesta