Pokémon Go villitsi Suomen kesällä. Ensimmäistä kertaa Suomessa digitaalinen peli sai kaikki ikäryhmät liikkeelle. Millaista lisätyn todellisuuden pelin pelaaminen oli eläkeläisen näkökulmasta?

Pokémon Go sai eri ikäiset kesällä metsiin, puistoihin, nähtävyyksille, toreille ja ties minne. Minäkin kokeilin, mutta jäin kyllä kauas niistä, jotka innostuivat asiasta. Ilmiö ei kuitenkaan jäänyt arjessa huomaamatta, vaikka itse en alkanutkaan aktiivisesti pelata. Katukuvassa se nimittäin näkyi nopeasti ja näkyy edelleen. Ihmiset lähtivät liikkeelle etsimään Pokémoneja, valtaamaan saleja (gymejä) ja pelaamaan yhdessä oman tiimin kanssa.

”Hämmästyin todella, kun joka puolella oli vähän eksyneen oloisia pariskuntia kännykät kourassa, iloisia nuorten ryhmiä ja yksittäin pyöriviä lapsia, nuoria, aikuisia ja kaikki iloisessa hyörinässä. Sellaisia en ole ikinä nähnyt Rantapuistossa enkä katujen kulmissakaan täällä Heinolassa. Tuntui kuin koko kaupungin ”sisäeläjät” olisivat yht’äkkiä lähteneet ulos.” kertoo Pirkko Marjavaara (73 vuotta), kun häneltä tiedustelin hänen kokemuksiaan Pokémon Go:n pelaamisesta. Tämä on varmasti monelle muullekin tuttu tilanne tältä kesältä.

Moni eläkeläinen innostui kesällä Pokémon Go:n pelaamisesta. Pirkko pelasi itse ensimmäisen kerran jo pelin Suomen virallisena ilmestymispäivänä. ­”Latasin sen ja rupesin ihmettelemään. Pokémonit ovat olleet noitten lastenlasteni suosikkeja kauan, joten kysäisin heiltä. Tytön nauroivat ja kehottivat lataamaan. Siitä se alkoi, samana päivänä ja jatkuu edelleen.”

Pokémon Go:ssa on kysymys lisätystä todellisuudesta. Se kuulostaa monimutkaisemmalta kuin se onkaan. Kun katselet pihanäkymääsi näet puut, pensaat ja nurmikon. Pokémon Go -peli näkee todellisen maailman puhelimen kameralla. Peli sijoittaa kameralla kuvattuun ympäristöön Pokémon-hahmoja. Jos katsot pihaasi Pokémon Go:n läpi, voi pihapuusi juurella istuskella Pokémon.  Pelissä ei ole kysymys vain Pokémonien pyydystämisestä. Pokémoneja haudotaan munista, niitä kehitetään uusille tasoille ja niillä kisataan muita pelaajia vastaan saleilla (gym). Poké-stopeilta voi saada erilaisia tarvikkeita pelaamista varten. Pelissä on yhtenä ulottuvuutena joukkueet, jolloin voi ryhmänä tavoitella esimerkiksi salien valtiutta tai harvinaisia pokémoneja.

”Pelaaminen on saanut liikkeelle kaikki ikäryhmät. Ehkä ikäihmisiä vähemmän. Ihmiset hymyilevät vastaan tullessaan, heittävät usein jonkin vinkin. On kuin tunne samaan yhteisöön kuulumisesta olisi tunnistettavissa, erottelematta ketään. Nyt jo tunnistaa muutamat ryhmät ja melkein arvaa, minne he ovat seuraavaksi menossa.” kuvailee Pirkko pelaamiskokemustaan ja jatkaa ” Enimmäkseen liikuskelen yhdessä noitten tyttöjen (lastenlasten) kanssa. Joissakin stopeilla on isoja joukkoja etsimässä harvinaisia ja voimakkaita Pokemoneja. Yhteinen riemu nousee, jos joku sellaisen saa, sillä todennäköisestä myös toisetkin saavat.”

Pirkko pelaa Pokémon Go:ta omalla älypuhelimellaan. Kuvan on ottanut Netta Marjavaara.

Pirkko pelaa Pokémon Go:ta omalla älypuhelimellaan yhdessä lastanlastensa kanssa. Kuvan on ottanut Netta Marjavaara.

Olen kuullut muiltakin, että he lähtevät omien lastensa tai lastenlastensa kanssa etsimään Pokémoneja tai valtaamaan saleja. Aina ei onnistuta, mutta yhdessä liikkuminen ja yrittäminen on ollut hauskaa. Mutta minua mietityttää mitä Pokémonin pelaaminen on antanut eläkeläiselle. Oli pakko kysyä sitä Pirkolta.

”Se on avannut näköalan toisenlaisiin yhteisöihin, missä olen normaalisti elänyt. Se on aivan uusi tapa viestiä. Se on samaan yhteisöön kuulumista, läpi sukupuoli-, sukupolvi-, ikä- ja sosiaalisen aseman. Tämän päivän yhteiskuntaan kuuluva aggressiivinen, tuomitseva ja räyhäävä asenne ovat siitä kaukana. Luottamus, iloisuus, yhteisyys ja pikkukisailu positiivisessa hengessä näyttävät ainakin vielä olevan mukana.” kertoo Pirkko Marjavaara ja lopuksi vielä kuittaa ”Aikaa menee, mutta mistä se on pois! Tiijä häntä. Toistaiseksi näin on kivaa.”

Nii’in, mistä se on pois? Peli on mahdollisuus nähdä ja kokea arjessa uutta. Ehkä minun pitää sittenkin kokeilla peliä uudestaan.

 

Ida-Maria Pankka
Kirjoittaja on LähiVerkon projektisuunnittelija, joka pelaa tabletilla mieluiten Menolippu-peliä.
Blogia varten haastateltu Pirkko Marjavaara on ollut mukana LähiVerkon pilotissa 2014-2015. 

 

Lisätietoa Pokémon Go -pelistä saa Ikinörtti-blogista.
LähiVerkon Kaikki pelaa! -seminaarissa käsitellään myös Pokémon Gp -peliä. Seminaariin voi ilmoittautua vielä mukaan!
Netikäs VI: Digitaalinen pelaaminen -vihkossa löytyy perustietoa älylaitteilla pelaamisesta.

1 kommentti - Keskustele aiheesta